Naiset, jotka saavat lapsen ilman miestä, ovat todella rohkeita!
En nyt tarkoita mitään neitseellistä sikiämistä, vaan sitä, että nainen saa lapsen "lainasiittiöillä" keinohedelmöityksessä.
Mielestäni näillä naisilla äitiys ja rakkaus on äärimmäinen ja erittäin ihailtava.
Tähän tapaan lapsen saaja ei esimerkiksi luota hulppeisiin elareihin, vaan ottaa täyden vastuun lapsesta myös taloudellisesti kaikesta muusta kasvatuksesta, yövalvomisista ym. puhumattakaan.
Kommentit (93)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on tärkeä asia.
Ei kaikki naiset löydä itselleen sopivaa miestä ja vaikka löytäiskin, ei mies ehkä halua lasta.
Kun kolmaskin avoliitto päättyy melkein nelikymppisenä siihen, että mies ei yhteisistä sopimuksista huolimatta sittenkään halua lasta, onko nainen silloinkin vielä nukenkaipuinen oksettava itsekäs ihminen?
Ei ole.
ap
Näin on käynyt kerran ja sekin on uskon asia.
Vierailija kirjoitti:
Näin on käynyt kerran ja sekin on uskon asia.
Mikä kävi? Miten?
Naiset, jotka saavat lapsen ilman miestä, ovat itsenäisiä.
Voivat olla hullunrohkeita (ja peukku sille), mutta tietävät kyllä, mitä tekevät.
Tiedättekö, mitä itsenäisyys tarkoittaa?
*raukkamaisia ja itsekkäitä muiden avun varaan heittäytyjiä
Jos on sikarikas ja varaa maksaa lapselle jatkuvasti hoitaja, niin siitä vaan hankkimaan lapsi yksin, niin ei tarvitse kohtuuttomasti kuormittaa omaa lähipiiriään.
Kaikki tuntemani itselliset naiset (oma äitini mukaan lukien) ovat tarvinneet aivan mielettömästi tukiverkon apua. Tukiverkko = toinen puuttuva vanhempi. Siinä ei ole mitään rohkeaa, että haluaa pakolla jatkaa omaa perimäänsä muiden (tukiverkon) kustannuksella, jotta saisi itselleen viihdyttäjän yksinäisyyteen ja myöhemmin hoitajan vanhuuden päivilleen. Tukiverkko joutuu ikään kuin vahingossa auttamaan pahimmillaan päivittäin, kun tuntuu moraalisesti väärältä jättää itsellinen nainen yksin pulaan. Kysyykö kukaan etukäteen tukiverkolta suostumusta lapsenhankintaan? Ei muuten kysy.
Asuimme sukulaisten lähellä ja he joutuivat auttamaan hoidossani useita kertoja viikossa. Toinen sukulaiseni on hankkinut lapset myös yksin ja vei tämän muilla hoidattamisen aivan äärimmäisyyksiin (lapset pahimmillaan viikoittain yökylässä isovanhemmilla jne.). Isovanhemmat sanoivat itse, että ovat väsyneitä, eivätkä jaksaisi enää hoitaa lapsia.
Läpi elämän seuraavat isättömyyden aiheuttamat ongelmat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Olen verrattavissa koeputkilapseen, koska en ole koskaan tavannut isääni.
Kukaan ei siis ole itsenäinen, vaan miehen tai yhteiskunnan armoilla?
Aika armotonta.
Vierailija kirjoitti:
*raukkamaisia ja itsekkäitä muiden avun varaan heittäytyjiä
Jos on sikarikas ja varaa maksaa lapselle jatkuvasti hoitaja, niin siitä vaan hankkimaan lapsi yksin, niin ei tarvitse kohtuuttomasti kuormittaa omaa lähipiiriään.
Kaikki tuntemani itselliset naiset (oma äitini mukaan lukien) ovat tarvinneet aivan mielettömästi tukiverkon apua. Tukiverkko = toinen puuttuva vanhempi. Siinä ei ole mitään rohkeaa, että haluaa pakolla jatkaa omaa perimäänsä muiden (tukiverkon) kustannuksella, jotta saisi itselleen viihdyttäjän yksinäisyyteen ja myöhemmin hoitajan vanhuuden päivilleen. Tukiverkko joutuu ikään kuin vahingossa auttamaan pahimmillaan päivittäin, kun tuntuu moraalisesti väärältä jättää itsellinen nainen yksin pulaan. Kysyykö kukaan etukäteen tukiverkolta suostumusta lapsenhankintaan? Ei muuten kysy.
Asuimme sukulaisten lähellä ja he joutuivat auttamaan hoidossani useita kertoja viikossa. Toinen sukulaiseni on hankkinut lapset myös yksin ja vei tämän muilla hoidattamisen aivan äärimmäisyyksiin (lapset pahimmillaan viikoittain yökylässä isovanhemmilla jne.). Isovanhemmat sanoivat itse, että ovat väsyneitä, eivätkä jaksaisi enää hoitaa lapsia.
Läpi elämän seuraavat isättömyyden aiheuttamat ongelmat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Olen verrattavissa koeputkilapseen, koska en ole koskaan tavannut isääni.
Tämä maailma on täynnä yksinhuoltajia, joiden lapset pärjäävät erittäin hyvin koulussa ja elämässä ylipäätään.
Jos sinä et pärjännyt, olen pahoillani: ei ole sinun syysi, mutta ei myöskään kaikkien yksinhuoltajien syy.
Vierailija kirjoitti:
Isä on todella tärkeä henkilö ihmisen elämässä. Vastuutonta.
Monissa perheissä on täysin poissaolevat isät. On myös isiä, jotka ovat väkivaltaisia, alkoholisteja tai muuten häiritsevät lasten kasvua. Vastuutonta on tehdä lapsi tällaisen miehen kanssa ja yksin lapsia tekeville naisilla mueletöntä vastuunkantoa. Itse arvostan näitä älykkäitä itsenäisiä naisia suunnattomasti.
Ottaen huomioon kaikki yhteiskunnan jakamat tuet, teko ei osoita erityistä rohkeutta. Veronmaksajat toimivat taloudellisena turvaverkkona.
Vierailija kirjoitti:
Naiset, jotka eivät ole kyenneet solmimaan pysyvää ihmissuhdetta miehen kanssa eli ovat siltä osin keskenkasvuisia, tekevät niin.
Ulisioita ottaa niin päähän kun naiset eivät olekaan orjia, jotka olisivat miesten armoilla. Metsä vastaa niinkuin sinne huudetaan. Kannattaa miettiä, miten naisia kohtelee. Mies jää lapsettomaksi, jos ei tule naisten kanssa toimeen.
On rohkeaa juosta päin betoniseinää jossa on pystyssä tikkoja.
Zinc
En uskaltaisi ;)
Vierailija kirjoitti:
*raukkamaisia ja itsekkäitä muiden avun varaan heittäytyjiä
Jos on sikarikas ja varaa maksaa lapselle jatkuvasti hoitaja, niin siitä vaan hankkimaan lapsi yksin, niin ei tarvitse kohtuuttomasti kuormittaa omaa lähipiiriään.
Kaikki tuntemani itselliset naiset (oma äitini mukaan lukien) ovat tarvinneet aivan mielettömästi tukiverkon apua. Tukiverkko = toinen puuttuva vanhempi. Siinä ei ole mitään rohkeaa, että haluaa pakolla jatkaa omaa perimäänsä muiden (tukiverkon) kustannuksella, jotta saisi itselleen viihdyttäjän yksinäisyyteen ja myöhemmin hoitajan vanhuuden päivilleen. Tukiverkko joutuu ikään kuin vahingossa auttamaan pahimmillaan päivittäin, kun tuntuu moraalisesti väärältä jättää itsellinen nainen yksin pulaan. Kysyykö kukaan etukäteen tukiverkolta suostumusta lapsenhankintaan? Ei muuten kysy.
Asuimme sukulaisten lähellä ja he joutuivat auttamaan hoidossani useita kertoja viikossa. Toinen sukulaiseni on hankkinut lapset myös yksin ja vei tämän muilla hoidattamisen aivan äärimmäisyyksiin (lapset pahimmillaan viikoittain yökylässä isovanhemmilla jne.). Isovanhemmat sanoivat itse, että ovat väsyneitä, eivätkä jaksaisi enää hoitaa lapsia.
Läpi elämän seuraavat isättömyyden aiheuttamat ongelmat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Olen verrattavissa koeputkilapseen, koska en ole koskaan tavannut isääni.
Tosi kurjaa, että sulle on käynyt noin. Monella yksin lapsen saavalla on kuitenkin erittäin hyvät edellytykset kaikin puolin pitää lapsesta huolta ilman puolisoa. Lähellä voi myös olla tukiverkkoa, joka on lapsesta hyvin onnellinen ja haluaa osallistua. Itsellisesti lapsen hankkivat pakotetaan jo lahjasoluneuvonnassa miettimään tukiverkostonsa kuntoon.
Jäin vähän pohtimaan tuota "itsellinen" sanan käyttöä. Nykyään sitä käytetään naisista, jotka ovat hankkineet lapsen hedelmöityshoidoilla yksin. Ei siis esim. äideistä, jotka ovat eronneet lapsen isästä.
Vierailija kirjoitti:
Naiset, jotka saavat lapsen ilman miestä, ovat itsenäisiä.
Voivat olla hullunrohkeita (ja peukku sille), mutta tietävät kyllä, mitä tekevät.
Tiedättekö, mitä itsenäisyys tarkoittaa?
Tekevät lisää äitihulluja tähän maailmaan ;(
Zinc
Samaa mieltä, rohkea ja monesti vastuullinen päätös.
Outoa on, että nämä naiset joutuvat edes selittelemään asiaa. Minun ensimmäisen lapseni isä sanoi näkemiin, kun olin raskaana. Ei ole koskaan nähnyt lastaan. Minun ei tarvitse selitellä miksi hankin lapsen ilman miestä tai kukaan tule kertomaan, mistä lapsi jää paitsi. Tilanne ei eroa mitenkään keinohedelmöityksestä lapsen kasvattamisen kannalta, mutta minä en joudu kuulemaan olevani itsekäs tms. Outo tilanne monella tapaa.
Vierailija kirjoitti:
On rohkeaa juosta päin betoniseinää jossa on pystyssä tikkoja.
Zinc
En uskaltaisi ;)
Aijjaa. Mun lapsi ei oo tikka. Eikä hän oo kiinni betoniseinässä, vaan nukkuu tuolla omassa sängyssään onnellisena. Enkä mä oikein tiedä, miksi mä juoksisin häntä päin. Hän kyllä juoksee mua päin usein iloissaan nyt, kun on oppinut juoksemaan, mutta pysähtymisen kanssa on vielä vähän niin ja näin.
Huomenna me herätään ja pusutellaan ja syödään aamupalaa. Sitten lähdetään yhdessä ulos, syödään ja otetaan päikkärit. Iltapäivällä eno tulee serkkujen kanssa kylään. Tehdään yhdessä ruokaa, ja sitten minä käyn jumpalla. Viikonlopuksi lähdetään mummolaan.
Meidän elämä on täynnä rakkautta, eikä kukaan ole tikka, eikä kai erityisen rohkeakaan. Tämä on ihan tavallista, onnellista hyvää elämää.
Vierailija kirjoitti:
*raukkamaisia ja itsekkäitä muiden avun varaan heittäytyjiä
Jos on sikarikas ja varaa maksaa lapselle jatkuvasti hoitaja, niin siitä vaan hankkimaan lapsi yksin, niin ei tarvitse kohtuuttomasti kuormittaa omaa lähipiiriään.
Kaikki tuntemani itselliset naiset (oma äitini mukaan lukien) ovat tarvinneet aivan mielettömästi tukiverkon apua. Tukiverkko = toinen puuttuva vanhempi. Siinä ei ole mitään rohkeaa, että haluaa pakolla jatkaa omaa perimäänsä muiden (tukiverkon) kustannuksella, jotta saisi itselleen viihdyttäjän yksinäisyyteen ja myöhemmin hoitajan vanhuuden päivilleen. Tukiverkko joutuu ikään kuin vahingossa auttamaan pahimmillaan päivittäin, kun tuntuu moraalisesti väärältä jättää itsellinen nainen yksin pulaan. Kysyykö kukaan etukäteen tukiverkolta suostumusta lapsenhankintaan? Ei muuten kysy.
Asuimme sukulaisten lähellä ja he joutuivat auttamaan hoidossani useita kertoja viikossa. Toinen sukulaiseni on hankkinut lapset myös yksin ja vei tämän muilla hoidattamisen aivan äärimmäisyyksiin (lapset pahimmillaan viikoittain yökylässä isovanhemmilla jne.). Isovanhemmat sanoivat itse, että ovat väsyneitä, eivätkä jaksaisi enää hoitaa lapsia.
Läpi elämän seuraavat isättömyyden aiheuttamat ongelmat ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Olen verrattavissa koeputkilapseen, koska en ole koskaan tavannut isääni.
Kiitoksia hienosta kirjoituksestasi.
Vaikka tänne kirjoittaisi 1000 asiasta itse lapsena kärsinyttä, se ei näitä naisia kiinnosta. Vaan naisen etu ajaa aina edelle.
Zinc
Itsekkyys ..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisena, jolle isä on äärimmäisen merkittävä henkilö ja oli kun olin lapsi, niin pidän asiaa lähennä oksettavana nukenkaipuuna "mulle hei vauva mitäpä lapsesta kunhan saan hoitaa ja sit se rakastaa mua". Minäminäminäminä.
Mitä sekoilet? Hyvä isä on hyvä isä, mutta ani harvalla lapsella edelleenkään on oikeaa isää. Ja onnellisuus ja hyvä lapsuus ei liity jonkun miehen läsnäoloon yhtään mitenkään.
Voi hyvänen aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On rohkeaa juosta päin betoniseinää jossa on pystyssä tikkoja.
Zinc
En uskaltaisi ;)
Aijjaa. Mun lapsi ei oo tikka. Eikä hän oo kiinni betoniseinässä, vaan nukkuu tuolla omassa sängyssään onnellisena. Enkä mä oikein tiedä, miksi mä juoksisin häntä päin. Hän kyllä juoksee mua päin usein iloissaan nyt, kun on oppinut juoksemaan, mutta pysähtymisen kanssa on vielä vähän niin ja näin.
Huomenna me herätään ja pusutellaan ja syödään aamupalaa. Sitten lähdetään yhdessä ulos, syödään ja otetaan päikkärit. Iltapäivällä eno tulee serkkujen kanssa kylään. Tehdään yhdessä ruokaa, ja sitten minä käyn jumpalla. Viikonlopuksi lähdetään mummolaan.
Meidän elämä on täynnä rakkautta, eikä kukaan ole tikka, eikä kai erityisen rohkeakaan. Tämä on ihan tavallista, onnellista hyvää elämää.
Neuvostoliitossakin oli lapsilla niin kauan kivaa, kunnes heräsivät todellisuuteen, että miten muualla eletään.
Zinc
Ei ole kyse eronneista tai karanneista, vaan naisista, jotka ryhtyvät toimeen, kun pari äijää on löytynyt hänen omasta sängystä toisen kanssa.