Noloin näkemäsi käännösmoka?

"Built on the tenth century, not the eighth"

"Rakennettu 900-luvulla, ei 800-luvulla.

Eighth century on joka kerran 800-luku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihannetilanteessahan kääntäjä kääntää aina omalle äidinkielelleen, olisi aika erikoista, jos hän ei tuntisi sen kulttuuria.

Ei oman kielen ja kulttuurin tuntemus ole itsestään selvää. Esimerkiksi nykyään monille av-"kääntäjille" tuntuu olevan ihan tuntematon ilmiö, että suomessa ylempiarvoisia teititellään, etenkin, jos puhutellaan jollain tittelillä. Englannissa kun on yksikön ja monikon toiselle persoonalle vain yksi pronomini, you, niin kovin monet kääntävät sen aina sinuksi.

Ei pidä paikkaansa. Englannissa on myös yksikön ja vain yksikön toisen persoonan pronomini thou (objektimuoto: thee). Se on vain jäänyt vuosisatojen varrella arkikielestä pois, ja nykyään sitä käytetään vain lähinnä jossakin ylätyylisissä uskonnollisissa yhteyksissä sekä jossakin vanhahtavassa rakkausrunoudessa yms. Se herättää vähän samanlaisia mielleyhtymiä kuin 1900-luvun alun runokielessä esiintynyt sinä-pronominin muoto "sa", josta tulee mieleen joku Uuno Kailas tai V. A. Koskenniemi.

Englannin you-pronomini on alun perin ollut siis pelkkä monikon pronomini. Tavallaan englannin kielessä teititellään käytännössä kaikkia, vaikka harva tulee ikinä hahmottaneeksi asiaa niin.

Vierailija kirjoitti:

Lemmen viemää ohjelmassa yhden jakson aikana joka kerta ohjelman pääpaikka Furstenhof kirjoitettu väärin: Fiirstenhof, Filstenhof jne. Ja tuo nimi näkyy vähän väliä hotellin julkisivulla, työntekijöiden paidoissa jne. Myös Munchen on Miichen ja ties mikä.

Myös Furstenhof ja Munchen ovat väärin. Oikein: Fürstenhof, München.

Vierailija kirjoitti:

Halvalla menee kirjoitti:

Ei ollut varsinaisesti virhe, mutta alunperin varsin rasistinen "White men can't jump" elokuvan nimi muuttui käännettäessä positiivisemmaksi "Mustat donkkaa tykimmin" nimeksi. Huvitti aikoinaan.

Voi olla ihan soljuvuussyyt taustalla. Suomi on niin monitavuinen kieli, että nimiin on vaikea löytää mainoslausemaista tiiviyttä.

White Men Can't Jump = 4 tavua

Mustat donkkaa tykimmin = 7 tavua

Valkoiset eivät osaa hypätä = 10 tavua, eli jo aivan liikaa.

Yleensäkin kääntämisessä, ja ennenkaikkea näiden otsikoiden kanssa tärkeintä ei ole sanatarkka käännös vaan se, että asian perimmäinen ajatus tulee läpi. Varsinkin otsikon kanssa on mahdollista ottaa suuriakin vapauksia, koska sen tarkoitus on kertoa mitä paketin sisällä on, ja usein kulttuurin vaihtuessa on tarpeellista esim. lisätä tai muuttaa kontekstia ja sanotusta että alkuperäisen otsikon merkitys välittyisi katsojalle/lukijalle.

Huonona esimerkkinä kulttuurienvälisestä ymmärryksestä (ja tässä myös idiomin kääntämisestä sanatarkasti mutta sen merkityksen vastaisesti) on François Truffaut'n elokuva "Les Quatre Cents Coups", jonka nimi on englanniksi "The 400 Blows" eli 400 iskua tai lyöntiä, huolimatta siitä että jo julkaisuvaiheessa tämä tiedettiin virheelliseksi käännökseksi joka väärintulkitsi ranskankielisen idiomin joka olisi englanniksi vastannut suurinpiirtein sikäläistä idiomia " to raise hell" tai muuta vastaavaa. Suomessa kyseinen elokuva tunnetaan varsin onnistuneella nimellä "400 kepposta".

Ikiaikainen klassikko omasta mielestä on James Bond Vaaran vyöhykkeellä (A View to a Kill) -elokuvassa keskustelu

- what a view!

- to a kill.

Suomennos:

- Mikä näkymä!

- Tokio.

Siinä siis lausutaan elokuvan nimi. Vaikea pala suomentaa sellaisenaan, mutta mikä estää kääntämästä Tokion sijaan vaikka "Vaaran vyöhyke".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei varsinaisesti ole käännösmoka vaan tällä palstalla nähty erikoisuus "Lihoaa" muodon "Lihoo" sijaan.  Ja tämän näkee ihan joka viikko.

En tiedä, että mistä tuo harhaluulo on pesiytynyt joidenkin ihmisten mieliin,

mutta kyllä tuo oikea taivutusmuoto on "lihoaa".

Tuo lihota-verbi kuuluu verbityyppiin numero neljä,

ja samasta ryhmästä hyvä verrokki on vaikkapa haluta- tai erota-verbi.

Haluta --> Hän haluaa

Erota --> Hän eroaa

Lihota --> Hän lihoaa

Jos "lihoo" olisi oikein, niin myös "haluu" ja "eroo" olisivat oikein, mutta noinhan se ei siis ole.

Tässä on vielä tietoa:

https://uusikielemme.fi/finnish-grammar/consonant-gradation/the-finnish…

Muuten hyvä, mutta verbin perusmuoto on lihoa, verbityyppi 1. 

T. s2-ope

Sekä lihoa että lihota ovat oikein.

Tällä on 30 alapeukkua, mutta Kielitoimiston sanakirja on samaa mieltä. Joskin toteaa "tavallisemmin: lihoa".

https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/lihota

Ongelmahan noissa käännöstöissä on se, että kääntäjä saa käyttöönsä vain sen ääniraidan, ei käsikirjoitusta, ei kuvanauhaa, vain äänen. Sillon To A Kill voi hyvinkin kuullostaa Tokiolta, kun ei todellakaan tiedä, että mikä maisema siellä oikein on (ja kill-sanan lopusta ne ällät voi olla hyvinkin kuulumattomia). Että jos puhutaan ihan kesken kaiken mummystä, niin onko se muumio vai onko se äiti? Onko truck rekka, avolavapaku vai kuorma-auto?

Joojoo, osa kääntäjistä saa edelleen työskennellä koko kuvanauhan ja ääniraidan kanssa, mutta osa ei. Sitä on ihan turha vängätä mustaa valkoiseksi, kun se on ihan harmaata kokonaan.

Jossain vaiheessa käännökset olivat todella hyvälaatuisia, niihin oli varattu kunnolla aikaa ja kääntäjät olivat ammattitaitoisia. Nykyään käytetään konekäännöstä pohjana ja "kääntäjät" ovat niitä, jotka halvimmalla on saatu töihin johonkin Espanjan aurinkorannikolle tai Intiaan - ei tuollaisilla ihmisillä enää ole yleissivistystä, joten juuri idiomien kääntäminen on mahdotonta, eivätkä osaa lokalisoida vitsejä suomeksi Suomeen. No, katsojatkin ovat aika lailla samaa tasoa nykyään, niin ei niitä niin haittaa, jos puhutaankin bussin alle heittämisestä susille heittämisen sijaan.

Meillä oli aikoinaan suvussa kääntäjä, mutta hän käänsi kirjallisuutta, ja muutamaan kapeaa genreä siitä. Sai useammankin tunnustuspalkinnon, taiteilija-apurahaa sun muuta. Hänen työhuoneensa oli TÄYNNÄ lähdekirjallisuutta, ja useammalla kielellä. Se oli mahtava aarre-aitta silloin aikana ennen googlea; ja on sitä edelleen, vaikka aika onkin hänestä jo jättänyt.

Mutta hän nimenomaan oli kirjankääntäjä, ei käännöstekstitysten tekijä. Hän ei olisi kestänyt sitä hetkeäkään, kun hän jaksoi hioa jotain tiettyä tekstinpätkää tuntikausia (oikeasti päiväkausia). Muistan, kuinka tuskissaan hän oli, kun suomensi jotain hittikirjaa, jonka suomennoksen piti olla valmis tosi tiukalla aikataululla (ja vielä just näitä tällaisia, että käännös piti hyväksyttää  suurinpiirtein kirjailijalla itsellään, joka ei tietenkään osannut suomea...)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Star Warsin joku piraattiversio, en muista mikä episodi: "May the Force be with you --> jaa, voimia sulle"

Haluaisin nähdä leffan joka on suomennettu alusta loppuun tähän malliin 😂

Viruvareversio Phantom Menacesta (eli Episodi 1), meillä oli se myös. Ja se oli aika lailla komedia niiden käännösten vuoksi. XD

Jossain leffassa oli  käännetty Navy SEAL laivaston hylkeeksi.

Ihmemies ei, kun olivat vuorikiipeilyssä, tekstissä luki kalkki vaikka oikeasti se on talkki, mitä ihmiset laittavat käsiinsä että ote pitää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Agatha Christien romaanissa jollain hahmolla oli "sex appealia". Ei edes yritetty suomentaa?!

Nuo romaanit sijoittuvat aikaan, jolloin suomen kielessä käytettiin sellaisia sanoja kuin sex appeal ja make-up. Minusta on kiva, ettei suomennos ole ihan nykykieltä.

Hyvä pointti! Koska nuo sanat jäivät pois käytöstä? Useampi kirja on kirjoitettu kuitenkin 60-luvulla, jokunen 70-luvulla. Osa on ajattomia, mutta jotkut sijoittuvat noille vuosikymmenille. 

Digitoituja lehtiä kun katselee, niin sex appeal vaikuttaa tulleen suomen kieleen melko tarkalleen 1920-30-luvun taitteessa ja make-up noin 1930-luvun puolivälissä. Kumpikin oli käytössä aivan normaalissa arkikielessä vielä 1960-luvullakin, mutta 1970-luvulla ne hiipuivat pois. Meikkauksesta oli alettu puhua jo 1950-luvulla, mutta make-up säilytti asemansa sen rinnalla vielä jonkin aikaa sen jälkeenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihannetilanteessahan kääntäjä kääntää aina omalle äidinkielelleen, olisi aika erikoista, jos hän ei tuntisi sen kulttuuria.

Ei oman kielen ja kulttuurin tuntemus ole itsestään selvää. Esimerkiksi nykyään monille av-"kääntäjille" tuntuu olevan ihan tuntematon ilmiö, että suomessa ylempiarvoisia teititellään, etenkin, jos puhutellaan jollain tittelillä. Englannissa kun on yksikön ja monikon toiselle persoonalle vain yksi pronomini, you, niin kovin monet kääntävät sen aina sinuksi.

Tai sitten nuoret ovat enemmän ajan hermolla, ja teitittely on häviämässä.

Onhan se vähenemään päin, mutta jos sarjassa puhutellaan aatelisia tai kuninkaallisia, niin sinuttelu suomennoksessa on kyllä paha virhe.

Minua häiritsee myös tämä. Joskus jopa samassa kohtauksessa on sekä teitittelyä että sinuttelua sekaisin samalta puhujalta samalle kohteelle.

Niin tosielämässäkin on. Jo joskus 10-15 vuotta sitten aloin itse kiinnittää huomiota siihen, että nuoret (itseäni nuoremmat) aikuiset, ja ihan suomea äidinkielenään puhuvat sellaiset, olivat esimerkiksi asiakaspalvelutilanteissa alkaneet sahata edestakaisin sinuttelun ja teitittelyn välillä selvästikään huomaamatta kielenkäytössään mitään omituista. Tilanne ei ole muuttunut sittemminkään. Ilmeisesti on yhä vaikeampaa edes hahmottaa, että sinuttelun ja teitittelyn suhde on yksikön ja monikon suhde.

Ei nykyään välttämättä enää edes yritetä kääntää oikein, vaan tärkeintä on, että käännös toimii. Juuri katseltiin syödessämme jotain Trucking Hell-ohjelmaa hinauspalveluista, jossa "this job will take a lot of bottle" oli käännetty "tämä työ saa tekijänsä tarttumaan pulloon". Kääntäjä varmaan ihan vitsillään kääntänyt noin.

Jossain starwarsissa iskusotilaat keskustelivat keskenään "it is a drill" jonka kääntäjä oli laittanut "se on pora".

Varmasti oikein, mutta militäärikontekstissa drill = harjoitus.

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään välttämättä enää edes yritetä kääntää oikein, vaan tärkeintä on, että käännös toimii. Juuri katseltiin syödessämme jotain Trucking Hell-ohjelmaa hinauspalveluista, jossa "this job will take a lot of bottle" oli käännetty "tämä työ saa tekijänsä tarttumaan pulloon". Kääntäjä varmaan ihan vitsillään kääntänyt noin.

Supmentaminenhan ON NIMENOMAAN sitä, että se käännös toimii! Ei tarkoitus ole kääntää sanasta sanaan, vaan siten, että se puhutun tarkoitus välittyy oikein.

Vierailija kirjoitti:

Jossain starwarsissa iskusotilaat keskustelivat keskenään "it is a drill" jonka kääntäjä oli laittanut "se on pora".

Varmasti oikein, mutta militäärikontekstissa drill = harjoitus.

Jos ne katselikin sinne asteroidivyöhykkeelle, siellähän lenteli perunoita, tennareita sun muita. Kai sinne yksi porakin sopii joukkoon 🤔

Knight Rider - Ritari Ässä

Vierailija kirjoitti:

Knight Rider - Ritari Ässä

Nyt oli puhe mokista. Ei tietoisista valinnoista. Miten tuo muuten sinusta olisi pitänyt kääntää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei nykyään välttämättä enää edes yritetä kääntää oikein, vaan tärkeintä on, että käännös toimii. Juuri katseltiin syödessämme jotain Trucking Hell-ohjelmaa hinauspalveluista, jossa "this job will take a lot of bottle" oli käännetty "tämä työ saa tekijänsä tarttumaan pulloon". Kääntäjä varmaan ihan vitsillään kääntänyt noin.

Supmentaminenhan ON NIMENOMAAN sitä, että se käännös toimii! Ei tarkoitus ole kääntää sanasta sanaan, vaan siten, että se puhutun tarkoitus välittyy oikein.

Tuossa bottle-esimerkissä nimenomaan merkitys välittyi väärin, mutta jos ei tiedä mitä alkuperäinen tarkoittaa, niin mitäpä väliä sillä on, jos jossain höpöhöpösemidokkarissa on puheosio käännetty väärin. Onhan siinä kuitenkin ajatus olemassa, vaikkakin väärä.

Vierailija kirjoitti:

Olen aina tykännyt kovasti Olavi Virrasta, ja siksi tango “Romanialainen kitara” on nimellään kiusannut aina siitä asti, kun kieliä rupesin vähän ymmärtämään. Olen ihmetellyt, mitä sanojen suomentaja Pekka Saarto on mahtanut ajatella, kun on kääntänyt “Chitarra romana” kitaran romanialaiseksi eikä roomalaiseksi. Mahtaako kukaan tietää?

Levytysvuosi 1956

Pekka Saarto oli Sauvo Puhtila, joka tunnetaan paremmin toisella sanoittajanimimerkillään Saukki. Romanialainen kitara voi olla tietoinen ratkaisu tai sitten ihan vain välinpitämättömyyttä tai jopa tietämättömyyttä. Minulla on Virran levy, jossa tämän italialaiskappaleen alkuperäiseksi nimeksi sivumennen sanoen annetaan "Romany Guitar", siis 'Romanin kitara', 'Mustalaiskitara' - ja englanniksi.

Saukki oli kieltämättä lahjakas sanoittaja, mutta kaikenlaista omituista lipsahti aina välillä mukaan. Eräs esimerkki on samalla Virran levyllä oleva "Tango Desiré", jossa "aava nukkuu jo Argentiinan pusta" (pustaa löytyy Unkarista, eteläamerikkalaisen aron nimitys on pampa). Puhumattakaan Saukin "Rock Around the Clock" -suomennoksesta "Tunnista toiseen", jossa "kello yksi lyö, on keskiyö".