Eivätkö ihmiset enää pariudu töissä ja harrastuksissa? Tinder on saastainen ja baarit säälittäviä
Tarpeeksi säälittävää kertoa, että joo, tavattiin baarissa. Vielä säälittävämpää ja surullista, jos Tinderissä. Mielipiteitä?
Kommentit (34)
Juu pidä näppis kurissa vaan. Katsoa saat kun pää pysyy kiinni.
Olet jäänyt elämään 80luvulle. Ei ole säälittävää. Mutta en itse kyllä tinderissä yritä edes pariutua, paljon parempia henkilöitä löytyy muista palveluista.
Vaikutat säälittävältä tapaukselta, joten toivoa tuskin on juurikaan.
Itse olen sitä mieltä, että kaikki väylät kannattaa pitää avoinna.
Henkilökohtaisesti ilman nettideitteijä ja tinderiä olisin ollut koko elämän ilman treffejä.
Jostain syystä oikean elämän kautta pariutuminen tuntuu mahdottomalta vaikka olen käynyt myös eri ryhmäharrastuksissa.
Päinvastoin. Töissä ja harrastuksissa on hyvin rajallinen määrä vaihtoehtoja. Tinderissä ja muissa nettideiteissä on koko maailma. Sieltä jos kumppanin löytää niin siinä on moni muukin asia mennyt kohdalleen kuin aika ja paikka.
Yllättävän moni on pariutunut Tinderissä, ihan vakavaankin parisuhteeseen. Tosin kun omaa tuttavapiiriä katsoo, juuri ne kaikkein parhaimman näköiset löytävät parinsa sieltä, eli ulkonäkö on valttia.
Jos omat vahvuudet on enemmän persoonassa, niin baari on loistava vaihtoehto, nyt kun niihinkin taas pääsee.
Mene Elisalle töihin jos haluat kuormasta syödä.
Tinder - yllätys Ullatuuus! joka munassa.
Suuri osa niistä joilla on vain kourallinen pari- ja seksisuhteita elämänsä aikana pariutuvat yhä opiskelu-, työ- tai muun kaverinsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Suuri osa niistä joilla on vain kourallinen pari- ja seksisuhteita elämänsä aikana pariutuvat yhä opiskelu-, työ- tai muun kaverinsa kanssa.
Ja halpikset kaikkien kanssa olijat Tinderissä. Samana päivänä sänkyyn. Laadukasta.
En löydä miestä mistään. Livenä niitä ei kiinnosta ja tinderin kautta tavatut jättää heti.
N23
Jos en olisi pariutunut nuorena, en kyllä olisi pariutunut työni enkä harrastusteni kautta.
Kummissakaan en ole tavannut ikäisiäni naisia tai he ovat olleet jo varattuja.
Työkaverin kanssa pariutuminen olisi kiusallista sekä muille työkavereille, että itselle jos jostain syystä ei homma jatkukaan. Exäänsä joutuisi jatkuvasti edelleen näkemään, vaikka ei ehkä haluaisi.
Eli mieluummin jostain ihan muualta kuin töistä romanssit.
Jätän treffailematta jos pitää valita sarjadeittaajan ja juopon väliltä.
Vierailija kirjoitti:
Työkaverin kanssa pariutuminen olisi kiusallista sekä muille työkavereille, että itselle jos jostain syystä ei homma jatkukaan. Exäänsä joutuisi jatkuvasti edelleen näkemään, vaikka ei ehkä haluaisi.
Eli mieluummin jostain ihan muualta kuin töistä romanssit.
Fak, näinhän se on. Mutta miten tämän työpaikkaihastumisen saisi sitten loppumaan...?
Assburger kirjoitti:
Jos en olisi pariutunut nuorena, en kyllä olisi pariutunut työni enkä harrastusteni kautta.
Kummissakaan en ole tavannut ikäisiäni naisia tai he ovat olleet jo varattuja.
Tätä itsekin pohtinut lähinnä teoreettisesti. Tiedän, että työ on yleisin paikka löytäää ns. "toinen kierros", mutta en muista koskaan tavanneeni työnkautta naista, joka olisi ollut edes teoriassa kiinnostava. Otos on vain niin hirvittävän pieni.
Tämä harrastus juttu on sitten vähän hankalampi. Ruuhkavuosina ei ole tullut harrastettua kuin lukemista ja lenkkeilyä ja vaikka av- mammat odottaa miehen löytyvän lenkkipolulta, en voi kuvitella tilanetta, jossa romanssi alkaisi sieltä.
Mutta jos en olisi pariutunut nuorena, harrastuksetkin olisivat olleet aikuisiällä ehkä jotain muuta.
Vierailija kirjoitti:
Assburger kirjoitti:
Jos en olisi pariutunut nuorena, en kyllä olisi pariutunut työni enkä harrastusteni kautta.
Kummissakaan en ole tavannut ikäisiäni naisia tai he ovat olleet jo varattuja.
Tätä itsekin pohtinut lähinnä teoreettisesti. Tiedän, että työ on yleisin paikka löytäää ns. "toinen kierros", mutta en muista koskaan tavanneeni työnkautta naista, joka olisi ollut edes teoriassa kiinnostava. Otos on vain niin hirvittävän pieni.
Tämä harrastus juttu on sitten vähän hankalampi. Ruuhkavuosina ei ole tullut harrastettua kuin lukemista ja lenkkeilyä ja vaikka av- mammat odottaa miehen löytyvän lenkkipolulta, en voi kuvitella tilanetta, jossa romanssi alkaisi sieltä.
Mutta jos en olisi pariutunut nuorena, harrastuksetkin olisivat olleet aikuisiällä ehkä jotain muuta.
Itse työskentelen naisvaltaisella alalla, joten potentiaalisia ihastumiskohteita on paljon, ja tälläkin hetkellä olen ihastunut erääseen naiseen. Mutta en ole kehdannut kysyä ulos, kun ensinnäkään en tiedä hänen parisuhdestatustaan ja muut syyt liittyvät siihen, mitä ketjussa on jo sanottukin , eli jos vastakaikua ei tule, niin olisiko kiusallista törmätä häneen jatkossa työpaikan käytävillä. Vaikeaa on.
Suurin osa tuntemistani ja tietämistäni pariskunnista, jotka myöhemmin menivät naimisiin, tapasivat opiskelupaikassa, tuttavapiirin kautta (eli joku esitteli heidät), bileissä tai baarissa. Nämä ihmiset ovat nyt kolme-nelikymppisiä.
Töissä tai harrastuksissa en ole kuullut kenenkään tavanneen puolisoaan.
Nykyisillä pari-kolmekymppisillä varmaan Tinderin osuus on suurempi.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Töissä pariutujat vasta kummallisia on