Mitä tulee lapsesta, joka "älykkäämpi" kuin vanhempansa
Olen tässä huolestuneena seurannut lasta, joka on koulussa parempi kuin vanhempansa. Mietin vaan, että jos aina on parempi kuin aikuiset, eikö se ole raskasta lapselle?
Tämän lapsen vanhemmat vielä korostaa omaa tietämättömyyttään suhteessa lapseen ("En olisi osannut laskea tuota" "Mistä hän nuo taipumukset on perinyt" "Miten jollain voi olla tuollainen muisti").
Lapsella on selvästi myös vaikea suhtautua aikuiseen, joka tietää enemmän. Oon joskus laskenut lapselle laskuja, jotka hänellä meni kokeessa pieleen tai kertonut häntä kiinnostavista historian asioista jotain uutta. Lapsi ei ole innostunut keskustelemaan, kuten lahjakkaat lapset useimmiten tekee, vaan suuttunut ja vetäytynyt.
Kommentit (57)
Tulee ihminen. Korkeintaan kyborgi.
No olisin tosiaan huolissani ja alkaisin katsella niitä yksityisiä eliittikouluja
Ihana.
Minä olen onnellinen, että lapseni on minua fiksumpi. Pojasta polvi paranee sanotaan muutenkin.
Kertoo tietenkin myös siitä, että lapsi on saanut todella hyvät opettajat - onnitteluni!
Vierailija kirjoitti:
Onko hän älykkäämpi kuin vanhempansa vai onko vain vanhempien väärin kasvattama?
Siksi laitoinkin lainausmerkit tuohon. Siis lapsi, jolle vanhemmat korostaa, että tämä on älykkäämpi kuin he (olipa tämä totta tai ei). Ap
Vierailija kirjoitti:
Ihana.
Minä olen onnellinen, että lapseni on minua fiksumpi. Pojasta polvi paranee sanotaan muutenkin.
Kertoo tietenkin myös siitä, että lapsi on saanut todella hyvät opettajat - onnitteluni!
Ei se aina noin mene: minä olin tosi paljon "tyhmempi" ainakin koulussa kuin vanhempani.
Lapsesrani olen voinut olla ylpeä, ei ole tullut äitiinsä ainakaan oppimiskyvyn suhteen....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän älykkäämpi kuin vanhempansa vai onko vain vanhempien väärin kasvattama?
Siksi laitoinkin lainausmerkit tuohon. Siis lapsi, jolle vanhemmat korostaa, että tämä on älykkäämpi kuin he (olipa tämä totta tai ei). Ap
Taidat olla kateellista sorttia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän älykkäämpi kuin vanhempansa vai onko vain vanhempien väärin kasvattama?
Siksi laitoinkin lainausmerkit tuohon. Siis lapsi, jolle vanhemmat korostaa, että tämä on älykkäämpi kuin he (olipa tämä totta tai ei). Ap
Taidat olla kateellista sorttia?
Kateellinen mistä? Ap
Eihän siinä olisi mitään ongelmaa jos vanhemmat eivät olisi ihan noin pönttöjä. En tajua muutenkaan joittenkin ihmisten halua oikein korostaa sitä miten tyhmiä he on - just tuommoista "en minä näistä mitään ymmärrä, oletpa niin fiksu kun tajuat" -juttua. Mutta mitä lapsesta tulee, no se riippuu ihan miten fiksu hän on ja mistä kiinnostuu. Ihan normaali keskinkertainen ihminen todennäköisesti, sellainen joka vähän häpeää vanhempiaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihana.
Minä olen onnellinen, että lapseni on minua fiksumpi. Pojasta polvi paranee sanotaan muutenkin.
Kertoo tietenkin myös siitä, että lapsi on saanut todella hyvät opettajat - onnitteluni!
Ei se aina noin mene: minä olin tosi paljon "tyhmempi" ainakin koulussa kuin vanhempani.
Lapsesrani olen voinut olla ylpeä, ei ole tullut äitiinsä ainakaan oppimiskyvyn suhteen....
Miten uskot lapseesi vaikuttavan sen, että olet tyhmempi? Ap
Jos lapsi on oikeasti _huomattavasti_ vanhempiaan älykkäämpi, niin tuloksena on helposti turvattomuus ja mt-ongelmia.
Varsinaiseen pärjäämiseen (yhteiskunnallisesti) se ei välttämättä vaikuta, vaan lapsi voi pärjätä hyvin, olla reipas ja edetä pitkälle, mutta syö vaan lääkkeitä ja kokee ulkopuolisuutta.
Siis paperilla älykäs vai näkyykö se jotenkin käytännön saavutuksissa?
Luultavasti hänestä ei tule ihan niin menestynyttä kuin olisi voinut tulla, jos kotona olisi kannustettu keskustelemaan, kyseenalaistamaan, etsimään tietoa, oppimaan uutta. Kyllähän se kasvuympäristö vaikuttaa lapsen kehitykseen ja siihen miten hyvin hän pystyy kapasiteettiaan hyödyntämään.
Lapsi ei voi olla älykkäämpi vanhempiaan koska älykkyys on voimaa.
Voimakkaampi nujertaa helposti heikomman ja vain voima on elävää ja elävästä voidaan mitata älykkyys.
Tämän tiesi Aleksanteri Suurikin.
Siksi hän nujersi muut, koska vain voimakkain on älykkäin.
Tuskin se vanhempien idiotismin korostaminen lapselle hyvää tekee?
Oletko Ap kateellinen lapsen saamasta huomiosta?
Mielenkiintoista ja mielenkiintoinen aihe. Itse koen vähän tällaista vanhempiini nähden. Muistan, että joskus lapsena heidän seurassaan jopa tekeydyin tyhmemmäksi kuin olen, koska kaipasin sitä, että vanhemmat selittävät minulle asioita, kaipasin sellaista "turvaa". Nuorena ja yliopisto-opiskelijana puhetapaa piti vaihtaa ja vieläkin heille pitää ikään kuin vääntää asiat rautalangasta.
Aikuisena arvostan heitä paljon ja hyviä ominaisuuksiaan, kuten ahkeruutta ja äärimmästä hyväsydämisyyttä. Mutta kieltämättä mietin, millaista olisi, jos pystyisi kommunikoimaan omien vanhempiensa kanssa "normaalisti".
Minun lapseni on älykkäämpi kuin minä itse.
Ei se ole mitään haitannut. Ei se juurikaan näy, sillä osaanhan minä melkein kaikkea häntä enemmän silti.
Pidän huolen, että hän opiskelee kunnolla ja hakeutuu kunnon koulutukseen. Onneksi hän on kunnianhimoinen itsekin.
Onko hän älykkäämpi kuin vanhempansa vai onko vain vanhempien väärin kasvattama?