Vierailin viikonloppuna todella siistissä kodissa
Kaikki tiptop paikallaan. Siitä kodista oikein huokui puhtaus ja järjestys ja on iso omakotitalo, perhe asuttaa sen. Oma kotimme on aina jollain tavalla sotkuinen, jokin paikka ainakin, vaikka miten puunaisi ja järjestelisi. Sotkukohtia siellä täällä.
Kertokaa vinkkejä miten te saatte pysymään kotinne AINA siistinä, joka paikan, koko kodin?!! Sellaisena kuin asuntoesittelykuvissa on.
Koti, jossa vierailin on aina sellainen asuntoesittelykuva -tyylinen, kun olen siellä vieraillut.
Kommentit (1330)
Ap, anna miehellesi aikaa miettiä, älä liikaa painosta. Jotkut miehet tarvii aikaa ja kun he itse oivaltavat, että on ihan ok vaihtaa kalusteita, niin sitten vastaus on myönteinen. Eli malttia hieman! :)
En osaa sanoa tuohon miten erimielisyys miehen kanssa ratkaistaan. Yleensä tuntuu että asia ei ole heille tärkeä, joten eivät halua nähdä sen eteen vaivaa eivätkä käyttää rahaa, ei se sen kummempaa ole. Tekisin sitten asian itse. Siihen heillä tuskin on mitään sanottavaa. Mutta vaikeuttaa tietysti, jos täytyy kalusteille kyyti hoitaa muuta kautta, ja on käytettävissä vain omat ruokakauppa- ja vaaterahat, vaikka on yhteisen kodin laitto.
Joku muu puhuisi asiasta sitkeästi pari viikkoa, jo suurin osa miehistä katsoo että on pienemmän vaivan tie antaa periksi.
Pirttipöydänkin voi maalata. Vähän hiontaa, koita olla pölistelemättä koko keittiötä ja suojaa lattia sanomalehdellä kun maalaat. Helmi kalustemaali muistaakseni ei haise miltään ja kuivuu parissa tunnissa, ja levittyy nätisti. Pensselitkin taisi voida pestä ihan vedellä altaassa. Maalin ja pensselin hinta nyt ei paljon ole.
Jos taas värin vaihto ei sulle riitä vaan penkit pännii, maalaa pöytä ja osta torista kaveriksi tuolit. Ne voi itse hakea henkilöautolla. Jos löydät kivat mutta väri väärä, maalaa nekin.
Pöydän pintaan voi maalata vaikka sabloonalla jotain pitsiä tai mandalaa, vaikka valkoiselle hentoa harmaata tms :)
Sohva on kinkkisempi juttu, mulla on sama ongelma etten saa vanhaa mihinkään. Sen voi yrittää lahjoittaa jos on ehjä, ehkä joku haluaa mökkisohvaksi. Mutta torista ostaessa rajaa kyllä sitten jos myyjän pitäisi myös tuoda sohva sulle. Jotkut kyllä näkyy tekevän muutaman kympin lisäkorvauksesta. Jos heillä on kärry niin kaikille se ei ole iso juttu. Mä vain olen sohvani suhteen niin ronkeli että kuljetus ja väri ei ole vielä kohdannut.
Yhden sohvan olen itse jopa päällystänyt, se onnistuu jos on aika suoraviivaiset tyynyt ja sohva, ja osaa ommella ompelukoneella. Mutta se oli aikaa ennen miestä ja lapsia, kun sai ommella ja harrastaa eikä energia mennyt muiden jälkien siivoamiseen ja kokkaamiseen.
Mikä sun sohvan ongelma on? Jos on kirjava, voisi auttaa jos kaikki muut, verhot ja matto ja tyynyt on yksiväristä hillittyä?
225
Itse olen ratkaissut liian tavaran ja romun kerääntymisen nurkkiin sillä, että jokaisen tavaran on oltava sekä silmälle ilo että käytännöllinen. Jos vain toinen ehto täyttyy, tavara ei tule meille. Vaatteiden kanssa siten, että uusia ostettaessa sama määrä lähtee kirppikselle/kiertoon.
Meillä oli ennen todella sotkuista. Tavaraa oli liikaa, kaapit sekaisin ja tasoilla pyöri tavaraa jolla ei ollut paikkaa. Siivottiin miehen kanssa kerran viikossa ja siivous oli aina monen tunnin suoritus. Välillä ei jaksettu aloittaa siivousta juuri sinä viikkosiivouspäivänä ja silloin homma vasta räjähtikin käsiin kun pari viikkoa sotku vain kasvoi.
En halunnut kutsua ketään kylään koska aina ennen vieraiden tuloa piti tehdä järkyttävä siivous-urakka.
Muistan ikuisesti kun 5 vuotta sitten anoppi oli tulossa kylään. Oltiin jätetty 3 viikkoa viikkosiivous väliin ja koti oli täysi pommi. Herättiin klo 5 lauantai aamulla siivoamaan, anoppi oli tulossa klo 12. Muistan miten itkin ja siivosin. Suurinosa ajasta meni siihen että tungin tavaroita kaappeihin piiloon. Tiedän että anoppi ei olisi sanonut kodistamme mitään pahaa vaikka ei oltaisi siivottukaan mutta minua hävetti kodin kunto ihan hirveästi.
Tämä oli minulle se käännekohta. Aloitettiin miehen kanssa yhdessä vähentämään tavaraa. Käytiin yhdessä viikonlopussa kaikki kodin tavarat läpi, tehtiin töitä kuin hullut, hyvä kun edes nukuttiin välillä. Tavaraa lähti järkyttävä määrä.
Tavaroiden vähennyksen jälkeen pestiin koko koti lattiasta kattoon, ihan kaikki.
Nyt koti oli siisti, puhdas ja tilavan tuntuinen. Kaikille tavaroille oli oma paikka. Nytkun oltiin saatu koti "lähtöpisteeseen", mietittiin miten ylläpidetään siisteyttä.
5 vuotta ollaan tehty päivittäin yhdessä 15 minuutin pikasiivous. Laitetaan ajastin päälle, tulee tehtyä homma nopeammin kun tietää että on deadline.
Pikasiivouksessa mies harjaa kissat, tiskaa ja vie tarvittaessa roskat.
Minä imuroin suurpiirteisesti, laitan joka huoneessa tavarat paikoilleen, pikapesen vessan ja keittiössä pesen pinnat.
Meillä on kaksi kissaa, pitääkseni karvamäärän kurissa imuroin sängyn ja sohvan päivittäin Dysonilla (hommaan menee pari minuuttia). Tehdään tämä siivousvartti joka ikinen päivä, siksi homma sujuu rutiinilla ja nopeasti koska ikinä ei ehdi tulla kaaosta.
Kerran viikossa pyyhin pölyt, imuroin kunnolla, pesen lattiat ja pesen kylpyhuoneen. Tähän menee alle tunti.
Kerran vuodessa siivotaan kaikki kaapit, joka kerta lähtee edelleen lisää tavaraa pois.
Tavaran sisääntulo on maltillista, mietitään todella tarkkaan nykyään ostoksia. En enää ikinä halua takaisin tuohon tavarakaaokseen.
Tuo viiden vuoden takainen tavaranvähennys/suursiivous oli aivan kamala homma mutta kaiken sen arvoista. Nykyään meillä on kaunis ja aina siisti koti. Siisteyden ylläpito on helppoa ja nopeaa koska tehdään se päivittäin.
Toivottavasti tästä tuli jollekkin motivaatiota.
Voiko sitä pirtinpöytää ja penkkejä maalata? Laifa sohvasta kuva 🙏
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös että tuntuu vaikka kuinka siivoiaisi, niin jokin paikka on aika sotkuinen eikä meidän kodista saa sellaista asuntoesittelykuvien kaltaista ikinä millään. Meillä siivotaan aika lailla joka päivä ja lapset ovat oppineet aika hyvin siivoamaan jälkensä. Mutta ei kai siitä ikinä sellaista supersiistiä tulekaan kun meillä on liikaa tavaraa säilytystiloihin nähden. Ollaan karsittu pois kaikki tarpeeton, mutta meillä on pieni asunto ja vähän säilytystilaa. Esim minä harrastan käsitöitä, rakastan neulomista ja virkkaamista jne ja minulla on paljon lankaa, kaikki tarpeellista ja tulee käytettyä kyllä, mutta niitä täytyy säilyttää jossain. Ne on valtavassa kassissa makkarin nurkassa tällä hetkellä kun mihinkään muualle en niitä yksinkertaisesti saa. Lapsilla on musiikkiharrastuksia, yhtä varten on koskettimet, toinen soittaa huilua ja kolmas sekä mies kitaraa. Ne on kaikki olkkarissa "esillä", mutta en minä niitäkään saa mihinkään muualle eikä nyt viitsi poiskaan heittää. Äkkiä näyttää sotkuiselta kun on vähänkin jotain epämääräistä ryjää jossain, oli se sitten vaikka kuinka tarpeellsta.
Enpä tiedä. Katselin lapsena äidin arkkitehtuurilehtiä, ja siellä oli kuvattu kuuluisien tai rikkaiden ihmisten koteja, joissa pointtina oli se, että ne talot ilmensivät asukkaitaan. Oli modernia, mutta myös ihmeen kodikasta ja tuntui, että pääsi osallistumaan niiden ihmisten mielenmaisemaan ja tunsi maailmansa avartuvan. Soitin pöydällä oli talon keskipiste, eikä emännän häpeäpilkku, jolle ei ole löytynyt kätevää piilopaikkaa.
Nykyisin kun tuo funkkishenki on valunut kansanhyveeksi, pitää leikkiä että koti on niin iso ja tilava, että sen voi sisustaa samalla tapaa kuin ne jättiläistalot, jotka on rakennettu ilmastoon, jossa eristämisen ei ole niin väliä ja niinpä asumisväljyys on ihan toista kuin meillä. Konsti on sitten se, että jokaisen pitää elää herroiksi, olettaen että mitään ei tarvitse itsellä olla varmuuden vuoksi, koska maailma tulee olemaan jatkossakin sellainen, että tarvitsemansa voi hankkia milloin tahansa helposti. Vaikka maailma saattaa olla ympärillä romahtamassa.
Samalla tässä on käynyt niin, että sisustuslehtimaailma on kääntänyt arvojärjestyksen. Rahvas ei ilmennä enää itseään kodillaan vaan kodillaan itseään, joka on kunnollinen, hyveellinen ja kelpo kansalainen, ja sisältö oli sitten siinä. Kodin ei kuulu näyttää kenenkään kodilta, vaan halvinta paremmalta hotellilta.
Missä määrin tuossa oikeasti mahtaa olla kysymys eskapismista? Elämäni ei ole hyvää, joten haluan pois, ja silloinhan mennään hotelliin?
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa tuohon miten erimielisyys miehen kanssa ratkaistaan. Yleensä tuntuu että asia ei ole heille tärkeä, joten eivät halua nähdä sen eteen vaivaa eivätkä käyttää rahaa, ei se sen kummempaa ole. Tekisin sitten asian itse. Siihen heillä tuskin on mitään sanottavaa. Mutta vaikeuttaa tietysti, jos täytyy kalusteille kyyti hoitaa muuta kautta, ja on käytettävissä vain omat ruokakauppa- ja vaaterahat, vaikka on yhteisen kodin laitto.
Joku muu puhuisi asiasta sitkeästi pari viikkoa, jo suurin osa miehistä katsoo että on pienemmän vaivan tie antaa periksi.Pirttipöydänkin voi maalata. Vähän hiontaa, koita olla pölistelemättä koko keittiötä ja suojaa lattia sanomalehdellä kun maalaat. Helmi kalustemaali muistaakseni ei haise miltään ja kuivuu parissa tunnissa, ja levittyy nätisti. Pensselitkin taisi voida pestä ihan vedellä altaassa. Maalin ja pensselin hinta nyt ei paljon ole.
Jos taas värin vaihto ei sulle riitä vaan penkit pännii, maalaa pöytä ja osta torista kaveriksi tuolit. Ne voi itse hakea henkilöautolla. Jos löydät kivat mutta väri väärä, maalaa nekin.
Pöydän pintaan voi maalata vaikka sabloonalla jotain pitsiä tai mandalaa, vaikka valkoiselle hentoa harmaata tms :)Sohva on kinkkisempi juttu, mulla on sama ongelma etten saa vanhaa mihinkään. Sen voi yrittää lahjoittaa jos on ehjä, ehkä joku haluaa mökkisohvaksi. Mutta torista ostaessa rajaa kyllä sitten jos myyjän pitäisi myös tuoda sohva sulle. Jotkut kyllä näkyy tekevän muutaman kympin lisäkorvauksesta. Jos heillä on kärry niin kaikille se ei ole iso juttu. Mä vain olen sohvani suhteen niin ronkeli että kuljetus ja väri ei ole vielä kohdannut.
Yhden sohvan olen itse jopa päällystänyt, se onnistuu jos on aika suoraviivaiset tyynyt ja sohva, ja osaa ommella ompelukoneella. Mutta se oli aikaa ennen miestä ja lapsia, kun sai ommella ja harrastaa eikä energia mennyt muiden jälkien siivoamiseen ja kokkaamiseen.
Mikä sun sohvan ongelma on? Jos on kirjava, voisi auttaa jos kaikki muut, verhot ja matto ja tyynyt on yksiväristä hillittyä?
225
Helmi kalustemaalia voi ohentaa vedellä, mutta se ei ole muoviton. Eli pensseleitä (tai muutakaan maalaukseen liittyvää) ei tule pestä viemäriin vettä päästäen.
Vierailija kirjoitti:
Voin kertoa omia vinkkejäni, joita saa vapaasti hyödyntää :)
Itse luulin olevani tosi siisti ja minimalisti, kunnes kävin kylässä kodissa joka oli niin sairaan ihana, siisti ja minimalistinen, että inspiroiduin itsekin laittamaan kämpän vieläkin siistimmäksi.
Omat vinkkini: Kaikki piiloon. Ei mitään esille, ei pyykkikoreja ei mitään. Ne mitkä on esillä, niiden pitää olla nättejä ja kaiken pitää sopia kaikkeen.
Paras keino saada kaiken sopimaan kaikkeen on neutraalit värit ja perus musta ja valkoinen. Koko asunnon pitää olla samaa tyyliä ja sävyä. Itselläni esim. näkee suoraan eteisestä sekä olkkarin että makkarin, joten niissä pitää olla samaa tyyli: samat matot ja verhot ja sävyt.
Ei yhtään kuvioita missään: äärimmäisen pelkistettyä, esim. tasamustat matot. Ruokapöydälle korkeintaan yksi koriste, esim. kynttelikkö, orkidea tai leikkokukkia.
Itselläni ei ole tasoilla mitään muuta kuin kolme tärkeää valokuvaa kehyksissä sekä yksi näyttävä kynttelikkö.
Erityisesti pienissä asunnoissa täytyy vaan karsia täysin minimiin kaikki tavarat, huonekalut ja koristeet, jotta tulee hotellisviitin tunnelma.
Siivousvinkkejä muilta ei voi ottaa, koska jokaisen koti on erilainen. Itse mun pitää imuroida lemmikkien vuoksi päivittäim, mutta jonkun toisen tarvitsee imuroida vain kerran viikossa.
Ik´kunoiden puhtaus on todella tärkeää siistin yleisvaikutelman vuoksi.
Mun mielestä tässä oli paljon hyviä vinkkejä mutta minimalistiset sisustusideat oli viety liian pitkälle. Samaa mieltä olen siitä että on kivan näköistä kun kaikissa huoneissa on jonkun verran sama tyyli ja värimaailma. Ainakin sen verran että värit ja tyyli eivät ole ristiriidassa keskenään. Antaa myös kivaa jatkuvuuden tunnetta asuntoon jos esim lattiamateriaali jatkuu samana huoneesta toiseen.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös että tuntuu vaikka kuinka siivoiaisi, niin jokin paikka on aika sotkuinen eikä meidän kodista saa sellaista asuntoesittelykuvien kaltaista ikinä millään. Meillä siivotaan aika lailla joka päivä ja lapset ovat oppineet aika hyvin siivoamaan jälkensä. Mutta ei kai siitä ikinä sellaista supersiistiä tulekaan kun meillä on liikaa tavaraa säilytystiloihin nähden. Ollaan karsittu pois kaikki tarpeeton, mutta meillä on pieni asunto ja vähän säilytystilaa. Esim minä harrastan käsitöitä, rakastan neulomista ja virkkaamista jne ja minulla on paljon lankaa, kaikki tarpeellista ja tulee käytettyä kyllä, mutta niitä täytyy säilyttää jossain. Ne on valtavassa kassissa makkarin nurkassa tällä hetkellä kun mihinkään muualle en niitä yksinkertaisesti saa. Lapsilla on musiikkiharrastuksia, yhtä varten on koskettimet, toinen soittaa huilua ja kolmas sekä mies kitaraa. Ne on kaikki olkkarissa "esillä", mutta en minä niitäkään saa mihinkään muualle eikä nyt viitsi poiskaan heittää. Äkkiä näyttää sotkuiselta kun on vähänkin jotain epämääräistä ryjää jossain, oli se sitten vaikka kuinka tarpeellsta.
Tästä kommentista pisti silmään että valtava kassillinen neulelankoja ei mahdu muualle kuin makuuhuoneen nurkkaan. Makkari näyttää heti siistimmältä jos hankit langoille nätin korin. Itse hankin kankailleni kolme kannellista koria jotka on pinottu päällekkäin. Ovat kivan näköiset eivätkä vie paljon lattiapintaa koska ovat päällekkäin. Kannattaa myös harkita matalia laatikoita jotka mahtuvat sängyn alle.
Apua! Oikeasti, AP itsekin tajuaa, että koti, jossa hän vieraili, oli kuin asuntoesittelystä tai sisustuslehdestä. Ja hän haluaa juuri sellaisen?
Eikö ihmiset nykyään ymmärrä paremmin miten tuo toimii? Jatkuvasti nykyisin julkaistaan näitä kuvapareja, joissa on eroa minuutti tai vähemmän ja kas, toisessa sama ihminen on langan laiha ja toisessa läski.
Sama juttu asunnon kanssa. Et tiedä mitä kuvan ulkopuolella on. Isossa lukaaleissa on erikseen edustustilat ja makkarit ja arkiolkkari. Heillä käy siivooja.
Sinänsä kiva, jos innostutte siivoamisesta. Kunhan muistatte, ettei se ole vaatimus, joka tulee ulkopuolelta eikä ala väsyttää tai ahdistaa puolen vuoden tai vuoden päästä. Itse en ympäristön kannalta ymmärrä edes konmaritusta saati tätä, että vanhat pyyhkeet ja lakanat mäkeen kun eivät ole samaa sävyä ja netistä uutta tilalle.
Sori että häiritsin teidän intoiluketjua.
Vierailija kirjoitti:
Ekologisuuden kannalta hillitsisin myös ryntäystä ostaa heti uutta tavaraa (pyyhkeitä, tyynyjä, päiväpeittoja jne.) vanhan tilalle. Ehkä ensin voisi karsia, siivota ja järjestellä ja katsoa miten pitkälle sillä jo pääsee viihtyvyydessä ja sitten vasta tehdä harkiten muutoksia sisustukseen...
Olen sikäli eri mieltä että jos taloudessa on kovin rähjäisiä tavaroita niin ne on ihan aiheellista vaihtaa uusiin viihtyvyyden ja kodin yleisilmeen takia. APhan taisi mainita että heillä on tyyliin pyyhkeet eri paria ja päiväpeitto kauhea kulahtanut rytky. En minä ainakaan haluaisi uudistaa ja sisustaa kotiani vanhojen, rähjäisten ja yhteensopimattomien tavaroiden ympärille.
En lukenut kaikkia kommentteja, mutta ellei kukaan vielä ehdottanut niin lue Konmari-kirja ja liity ko. facebook-ryhmään. Silmiä avaavaa ja pahimmasta (tarkoitan tätä todella) sottapytystä kuoriutui aivan uusi ihminen! Eikä se jäänyt tavaroihin vaan uusi syntyminen seurasi muuhunkin elämään, varallisuuteen, onnellisuuteen, aivan kaikkeen.
Kiitos kun aloitit tämän ketjun, AP. Sain innostusta siivota ja järjestellä ompeluhuoneeni. Ehkäpä jatkan myöhemmin muissakin huoneissamme!
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli ennen todella sotkuista. Tavaraa oli liikaa, kaapit sekaisin ja tasoilla pyöri tavaraa jolla ei ollut paikkaa. Siivottiin miehen kanssa kerran viikossa ja siivous oli aina monen tunnin suoritus. Välillä ei jaksettu aloittaa siivousta juuri sinä viikkosiivouspäivänä ja silloin homma vasta räjähtikin käsiin kun pari viikkoa sotku vain kasvoi.
En halunnut kutsua ketään kylään koska aina ennen vieraiden tuloa piti tehdä järkyttävä siivous-urakka.
Muistan ikuisesti kun 5 vuotta sitten anoppi oli tulossa kylään. Oltiin jätetty 3 viikkoa viikkosiivous väliin ja koti oli täysi pommi. Herättiin klo 5 lauantai aamulla siivoamaan, anoppi oli tulossa klo 12. Muistan miten itkin ja siivosin. Suurinosa ajasta meni siihen että tungin tavaroita kaappeihin piiloon. Tiedän että anoppi ei olisi sanonut kodistamme mitään pahaa vaikka ei oltaisi siivottukaan mutta minua hävetti kodin kunto ihan hirveästi.
Tämä oli minulle se käännekohta. Aloitettiin miehen kanssa yhdessä vähentämään tavaraa. Käytiin yhdessä viikonlopussa kaikki kodin tavarat läpi, tehtiin töitä kuin hullut, hyvä kun edes nukuttiin välillä. Tavaraa lähti järkyttävä määrä.
Tavaroiden vähennyksen jälkeen pestiin koko koti lattiasta kattoon, ihan kaikki.
Nyt koti oli siisti, puhdas ja tilavan tuntuinen. Kaikille tavaroille oli oma paikka. Nytkun oltiin saatu koti "lähtöpisteeseen", mietittiin miten ylläpidetään siisteyttä.
5 vuotta ollaan tehty päivittäin yhdessä 15 minuutin pikasiivous. Laitetaan ajastin päälle, tulee tehtyä homma nopeammin kun tietää että on deadline.
Pikasiivouksessa mies harjaa kissat, tiskaa ja vie tarvittaessa roskat.
Minä imuroin suurpiirteisesti, laitan joka huoneessa tavarat paikoilleen, pikapesen vessan ja keittiössä pesen pinnat.
Meillä on kaksi kissaa, pitääkseni karvamäärän kurissa imuroin sängyn ja sohvan päivittäin Dysonilla (hommaan menee pari minuuttia). Tehdään tämä siivousvartti joka ikinen päivä, siksi homma sujuu rutiinilla ja nopeasti koska ikinä ei ehdi tulla kaaosta.
Kerran viikossa pyyhin pölyt, imuroin kunnolla, pesen lattiat ja pesen kylpyhuoneen. Tähän menee alle tunti.
Kerran vuodessa siivotaan kaikki kaapit, joka kerta lähtee edelleen lisää tavaraa pois.
Tavaran sisääntulo on maltillista, mietitään todella tarkkaan nykyään ostoksia. En enää ikinä halua takaisin tuohon tavarakaaokseen.
Tuo viiden vuoden takainen tavaranvähennys/suursiivous oli aivan kamala homma mutta kaiken sen arvoista. Nykyään meillä on kaunis ja aina siisti koti. Siisteyden ylläpito on helppoa ja nopeaa koska tehdään se päivittäin.
Toivottavasti tästä tuli jollekkin motivaatiota.
Kiitos, minua tämä motivoi. Olen pitkään karsinut tavaraa, mutta tulosta ei näy. Ehkä se karsinta täytyy tehdä tuollatavalla kerralla. En kyllä tiedä onnistunko siinä mitenkään...mutta taidan kokeilla!
Ap vastailee.
Näytin ukolle kuvia millainen olisi kaunis ja harmoninen sisustus eli sen kaltainen kuin siinä kodissa oli missä mä vierailin. Se suostui että hankitaan käytettyinä "uusi" ruokaryhmä ja "uusi" sohva kunhan ne saadaan vaan halvalla ja kunhan saadaan pois noi entiset nurkista.
Ihan nätti päiväpeitto löytyi kolmannelta kirpparilta, missä asioin ja koristetyynyt Tokmannilta. Nyt ilme muuttui jo paljon makkarissa. Pesen tietenkin päiväpeiton, mutta innostuksissani oli sitä tietenkin kokeiltava ja mallattava jo.
Mä haluan asua jo ihan normaalinnäköisessä ja siistityssä kodissa, alkaa riittään tää eripari ja kierrätyskeskus look. Yritän ainakin sisustaa ja siivotakin, jos ei noin pahaksi menisi mitä oli. Kuvia sohvasta enkä muusta suostu laittaan (sorry). ap
Meillä on aina kaikki tiptop, koska siivotaan pari päivää ennen vieraiden tuloa. Toki sisustus on mietitty ja kaikki sopii yhteen, mutta sellaista arjen sotkua kyllä on. Siivotaan erityisiä tilanteita varten kunnolla. Eli, ei aloittajakaan voi tietää, millaista siellä kotona normaalisti on.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun aloitit tämän ketjun, AP. Sain innostusta siivota ja järjestellä ompeluhuoneeni. Ehkäpä jatkan myöhemmin muissakin huoneissamme!
Hienoa, mukava kuulla. :)
Mä olen ittekin ryhdistäytynyt, VIHDOINKIN. Tähän saakka olen tätä raivaamista ja siivoomista vain pitkittänyt, varannut matkoja lomiksi ja tyytynyt siihen mitä on. Nyt jo on paljon siistimpää ja avarampaa. Tsemppiä sulle tosi paljon, ompelutarvikkeiden kanssa on varmasti kiva puuhailla. ap
Jotain hyvää tuonut tullessaan koronakin foliohattumammoihin.Jättäkää sentäs ukoillenne sohvat mistä katsoa telkkaria ja missä nussia.
Värilliset aurinkolasit.