Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ihmiset ovat kauhean kateellisia kotirouvalle
29.06.2020 |
Etenkin tällaiselle joka on hoitanut virallisesti asiansa niin että omistaa puolet miehen omaisuudesta, saa rahaa joka kuukausi ja saa aikanaa eläkettä. Miksi ihmeessä kadehtia?
Kommentit (60)
Minä säälin naisia jotka vapaaehtoisesti jäävät työttömiksi kotiin ja päästävät itsensä syrjäytymään.
Sata vuotta sitten naiset taistelivat sen eteen että saisivat olla vapaita aviomiehen holhouksesta, opiskella, tehdä työtä ja saada samaa palkkaa kuin miehet. Kotirouvilla ei ole mitään kunnioitusta näitä naisia ja heidän uhrauksiaan kohtaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on hirveän vihamielinen asenne kotiäiteja ja muitakin lapsia kohtaan. Miehen työkaverit katsoo oudosti, kun en osallistu keskusteluun jostain robotiikan ihme sitä sun tätä, ja sitten alkavat puhua hiljempaa ja tuijottavat. Töykeää. Kaikki paikallaolijat pitäisi ottaa huomioon eikä puhua aina työasioista. Miksi minun pitäisi tietää jostain heidän erikoisalastaan. On minullakin erikoisala ja puhun siitä muiden kotiäitien kanssa enkä oleta heidän kiinnostuvan tai tietävän yhtään mitään mistään.
Luulen että Suomessa on naisten rahoilla eläviä kotiherroja kuitenkin paljon enemmän kuin kotirouvia. Naisista tulee niitä paljon touhotettuja "veronmaksajia" joiden avulla yhteiskunta pyörii.
Vierailija kirjoitti:
Luulen että Suomessa on naisten rahoilla eläviä kotiherroja kuitenkin paljon enemmän kuin kotirouvia. Naisista tulee niitä paljon touhotettuja "veronmaksajia" joiden avulla yhteiskunta pyörii.
Väärin.
Poikalapsia toivotaan, koska heistä saa taloudellisen turvan.
Suomessa vähintään välillisesti verojen kautta ja maailmalla suoraan pojalta äidille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen työttömälle taatusti :D
Aika harva oikeasti nauttii työstään. Onnellisia toki ne jotka nauttivat.
En nauti työstäni koko ajan. Mutta siitä tiedosta nautin että olen aikuinen, pärjäävä ihminen joka pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Jos et ole naisille räätälöidyssä suojatyöpaikassa kuntasektorilla, jota miesten pyörittämillä pörssiyhtiöillä rahoitetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eiköhän suurimmalle osalle ole yhdentekevää muitten ihmisten ratkaisut?
Minusta toisten sääliminen on turhaa..tärkeintä, että oma elämä on sitä mitä haluaa. Ihmiset on erillaisia ja kaikki ei kotona viihdy, vaikka ois mahdollisuus. Itse olen juurikin kotona, mutta en siitä hirveesti huutele..aika harva kehtaa kysyä miksi en käy töissä, mutta olen vaan sanonut, että ei minun tarvitse. Siinäpähän miettiköön olenko perinyt miljoonia vai tienaako mies paljon. En pröystäile rahalla eikä se ulospäin näy muuta kun siinä, että en käy siellä töissä. Matkustellaan aika paljon, mutta en niistäkään huutele ihan kaikille ja syödään ulkona ja voin harrastaa mitä haluan. Päivät menee kotitöissä, lasten kanssa retkeilessä tai ystävien seurassa. Luen paljon myös. Tiedän, että tuli mitä tahansa rahallisesti pärjään aina..se tekee elämästä kevyemmän elää kun tietää et tulevaisuus on turvattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotirouvilla ja - äideillä on vain se huono puoli, että he kuvittelevat, että työssäkäyvillä vanhemmilla on sama into ja energia osallistua esim. vanhempainyhdistysten ja lasten harrastusten ymvs. pyörittämiseen ja sitten vingutaan, kun kaikki ei osallistukaan koko ajan 100% teholla.
Kyllä ne harrastukset tulee ensisijaisesti olla lasta varten, eikä sitä kotiäiti varten, jolla ei muuten ole mitään järkevää tekemistä, ellei voi järkätä turnauksia ja buffetteja. Tai sitten järkkää ne jutut ja ymmärtää, että työssäkäyvä ei järkkää. Ja pitää päänsä kiinni.
Aika mukava juttu. Kyllä mäkin muuta osaisin keksiä, kuin työni, vaikka se kiinnostava onkin. Enkä näe mitään kotiorjuutta siinä, että ihminen suunnittelee vapaa-aikaa ja siivooja siivoaa. Tai no jos tykkää kotitöistä, niin mikäpä siinä orjuutta olisi.
Kyllä taas ihmiset on paheksumassa, vaikka ihan omin rahoin elät. Veikkaanpa, että jos lottovoitto tulisi tilille, niin aika harva sitä töihin hurauttaisi ainakaan hetkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
50 lisää, että eipä mua haittaisi kotona olla ja miettiä mukavampia juttuja, kuin työasiani. Nytkin olen pahassa burn outissa, että ei haittaisi jos ei enää töihin palaisi, vaan voisi jäädä kotirouvaksi käymään lounailla ja pihalla kukkia istuttelemassa. Mikä siitä muka tekee jotenkin tylsää ja vähemmän elämää täyttävää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen työttömälle taatusti :D
Aika harva oikeasti nauttii työstään. Onnellisia toki ne jotka nauttivat.
En nauti työstäni koko ajan. Mutta siitä tiedosta nautin että olen aikuinen, pärjäävä ihminen joka pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Jos et ole naisille räätälöidyssä suojatyöpaikassa kuntasektorilla, jota miesten pyörittämillä pörssiyhtiöillä rahoitetaan.
Veronmaksajat ostavat palveluja. Ei se ole "rahoittamista".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä säälin naisia jotka vapaaehtoisesti jäävät työttömiksi kotiin ja päästävät itsensä syrjäytymään.
Sata vuotta sitten naiset taistelivat sen eteen että saisivat olla vapaita aviomiehen holhouksesta, opiskella, tehdä työtä ja saada samaa palkkaa kuin miehet. Kotirouvilla ei ole mitään kunnioitusta näitä naisia ja heidän uhrauksiaan kohtaan.
Mistä sinä sen tiedät onko kunnioitusta vai ei. Mulla ainakin on ja vapaus hallita elämäänsä on myös kotirouvalla.
Vierailija kirjoitti:
Minä säälin naisia jotka vapaaehtoisesti jäävät työttömiksi kotiin ja päästävät itsensä syrjäytymään.
Sata vuotta sitten naiset taistelivat sen eteen että saisivat olla vapaita aviomiehen holhouksesta, opiskella, tehdä työtä ja saada samaa palkkaa kuin miehet. Kotirouvilla ei ole mitään kunnioitusta näitä naisia ja heidän uhrauksiaan kohtaan.
Ai että jos et ole työssä olet automaattisesti syrjäytynyt?
Ja mä itse ainakin arvostan suuresti niitä naisia jotka on taistelleet naisten oikeuksien puolesta. Mulla esim. on nyt oikeus omaan omaisuuteeni mikä aiemmin olis ollut miehen omaisuutta, ja tää oma omaisuus ja varat mahdollistaa sen ettei mun tarvitse käydä töissä. Ei nää asiat niin yksioikoisia ole, että jokainen kotirouva olis joku ilmainen aupair ja täysin miehen "alamainen".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen työttömälle taatusti :D
Aika harva oikeasti nauttii työstään. Onnellisia toki ne jotka nauttivat.
En nauti työstäni koko ajan. Mutta siitä tiedosta nautin että olen aikuinen, pärjäävä ihminen joka pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Jos et ole naisille räätälöidyssä suojatyöpaikassa kuntasektorilla, jota miesten pyörittämillä pörssiyhtiöillä rahoitetaan.
Veronmaksajat ostavat palveluja. Ei se ole "rahoittamista".
Mitä?
Taisi kyse olla siitä että miehet maksavat suurimman osan veroista.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa kun aika äkkiä leimataan työttömäksi, loiseksi, luuseriksi, kotiorjaksi...
Henk.koht. miellän itseni kotirouvaksi, käyn välillä keikkatöissä huvin ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.
Meillä ei miehen kanssa ole yhteistä tiliä enkä todellakaan saa häneltä mitään viikkorahaa tai talousrahaa. Itse maksan esim. siivoojan.
Lapseton 50+ pariskunta.
Rahani olen osittain itse ansainnut, osin perinyt.
Ja kyllä tekemistä riittää, vaikkei töissä käy, tuntuu että mä en edes ehtisi käydä töissä.
"Ja kyllä tekemistä riittää, vaikkei töissä käy, tuntuu että mä en edes ehtisi käydä töissä."
Näinhän se muillakin on. Ihmeellistä denialismia aina ilmestyy näihin ketjuihin ja selitellään itselleen että oikeasti henkisesti tarvitsee sitä silmään roiskuvaa kakkaa siivotessa jotain raksaukkojen taukotilaa.
Kotirouvia on monenlaisia. Olen tästä aikaisemmin itsekin kirjoittanut. Minä olen akateeminen kotirouva, joka olin työelämässä noin 7 vuotta ennen lapsien syntymää. Omaisuus, osuudet yrityksistä ym ovat mieheni kanssa yhteisiä. Mieheni on varakas. Meillä on omaisuutta kotimaassa ja ulkomailla. Olen saanut reippaan perinnön ja onnistunut hyvin sijoittajana. Meillä on pari lasta, jotka ovat iältään toisella kymmenellä. Olen ollut pitkälti kotirouva tämän ajan. Toki olen jonkin verran myös työskennellyt ja opiskellut. Lähinnä olemme tehneet lasten kanssa kaikkea kivaa, matkailleet ja harrastaneet. Olen myös tukenut lapsia kouluasioissa ja harrastuksissa ja heillä menee hienosti näissä asioissa. Elämämme on antoisaa ja monipuolista, laadukasta. En missään tapauksessa koe orja olevani. Siivouskin on ulkoistettu. Aina on kateellisia ihmisiä, mutta en elä elämääni kysellen muilta miten minun pitäisi elää. En itsekään kyttää muita pahantahtoisesti vaan keskityn omaan elämään. Arvostan elämän laatua. Kun lapset ovat aikuisia jo itse asiassa melko pian, haaveilen taas yrittäjyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En karehdi kotiorjaa.
En mä ole orja. Hyvin vähän teen mitään kotitöitä. On olemassa siivousalan yrityksiä joista voi tilata siivoojan, matot pesetän pesulassa, usein syödään ravintolassa.
Ei se ole kateutta vaan syyllisyyden aiheuttamaa vihaa. Uskoisin, että valtaosa äideistä kokee jollakin tasolla syyllisyyttä siitä, että on lapsilleen liian vähän läsnä. Lapsuus kuitenkin menee ohi hetkessä. En usko, että moni oikeasti huolehtii omistaan tai muiden kotiäitinä olevien eläkekertymästä ainakaan ensisijaisesti. Varsinkin, kun se eläke on valtaosalla pientä palkkaa saavista tai yrittäjinä toimivista lähes olematon muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
En usko sen olevan kateutta. Minua ehkä, anteeksi nyt vain, säälittää erityisesti naiset, jotka tekevät itsestään miehestään riippuvaisen. Minä pidän työstäni. Olen ylpeä ammattitaidostani. Olen ylpeä omista rahoistani ja vaihtoehdoista, joita itsenäisyys ja omat rahat tuovat. Jos tulisi ero, toki talous huononisi, mutta en joutuisi tyhjän päälle. Jos haluan jotain, esim. Paljun, voin säästää omasta palkastani, kunnes saan ostettua sen. En näe ihannoitavaa kotona oleilussa tai pelkässä harrastelussa.
Perinteiden vaalimisessa sekä siinä että nainen uskaltaa olla nainen ja toteuttaa elämäänsä niinkuin itse katsoo parhaaksi vaikka äärifeministit ei siitä tykkääkkään ei ole mitään säälittävää. Sinunlaisiasi tosin kuuluisi sääliä jonka elämänsisältö on työ ja palju.
Vierailija kirjoitti:
Minä säälin naisia jotka vapaaehtoisesti jäävät työttömiksi kotiin ja päästävät itsensä syrjäytymään.
Sata vuotta sitten naiset taistelivat sen eteen että saisivat olla vapaita aviomiehen holhouksesta, opiskella, tehdä työtä ja saada samaa palkkaa kuin miehet. Kotirouvilla ei ole mitään kunnioitusta näitä naisia ja heidän uhrauksiaan kohtaan.
Voitko kertoo enemmän näistä taisteluista? Montako kuoli eri puolilla sotaa? Kerrotko jonkun ratkaisevan taistelun muistomerkin paikan missä urhea naispataljoona tappoi helsinkiä puolustavan miespataljoonan otti kaupungin haltuun ja muutti lakeja? Naiset eivät ole taistelleet ja voittaneet yhtään mitään vaan niille on annettu asiat, mikä oli selvästi virhe ja miehet voisivat korjata sen virheen todella helposti jos niin päättäisivät tehdä.
Alue: Aihe vapaa
Ihminen jolla ei ole työpaikkaa on työtön, vaikka hän ei etsisikään töitä tai olisi ilmoittautunut työkkäriin.