Ihmiset ovat kauhean kateellisia kotirouvalle
Etenkin tällaiselle joka on hoitanut virallisesti asiansa niin että omistaa puolet miehen omaisuudesta, saa rahaa joka kuukausi ja saa aikanaa eläkettä. Miksi ihmeessä kadehtia?
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet itse tyytyväinen kotirouvana oloon, niin hyvä sulle. Mä tylsyisin pystyyn jos vuosikausia viettäisin vain kotona enkä näe kotirouvan elämässä mitään kadehdittavaa.
"tylsistyisin pystyyn". Siis mielikuvituksesi riittää vain työsi suorittamiseen, ja muuten olisi tylsää? Kuulostat äärimmäisen tylsältä ihmisiltä. Vain tylsillä ihmisillä on tylsää.
Itse olen ollut kotirouvana yli kymmenen vuotta, lapsia meillä ei ole. Päiväni täyttyvät omista rutiinista, ja tylsää ei ole ikinä. Isoin "työtaakkani" on suunnitella ja järjestää meidän vapaa-ajan suunnitelmat, ja se on kyllä työlästä huvia. Käytännössä mietin siis meidän viikon aikataulut, milloin mennään mökille, milloin reissuun, milloin kyläilemme ja milloin kutsumme ihmisiä meille. Mitä syömme, mitä tarjoamme vieraille. Milloin harrastamme jne.
Minulla on mieheni sähköinen kalenteri, joten näen hänen työtapaamisensa, ja niiden puitteissa suunnittelen vapaa-ajan. Meillä tämä toimii täydellisesti, mies tuo rahat kotiin, minä pidän huolen huvituksista.
Lisään vielä, että talouteni on turvattu sillä, että omistan yhtiöstämme puolet, ja nostan sieltä kuukausipalkkaa, vaikka itse en työskentelekkään rahojen eteen.
Olin 3v kotona kun lapset oli pieniä ja olin tosi onnellinen kun pääsin takaisin töihin. Kotirouvana voisin olla jos mies olisi miljonääri ja meillä olisi koteja ympäri maailman niin että vaihtelua riittäisi. Lisäksi haluaisin kotiapulaisen, koska muuten olo olisi kuin kodinkoneella.
Miten olet saanut haltuusi puolet miehen omaisuudesta? Sitä ei sitten liene kovin paljon, koska suuren omaisuuden siirto puolisolle on järjetöntä lahjaveron maksamisen takia. Vapaaehtoinen eläkevakuutus on todellakin kallista säästämistä, se on yhtä tyhjän kanssa.
Minäkin olen kotirouva, mutta sekä minä että puolisomme olemme varakkaita. Olen ollut myös työelämässä, mutta eläke jää pieneksi. En omista mieheni omaisuutta, mutta meillä ei ole avioehtoa. Silloinhan molempien omaisuus lasketaan yhteen ja tehdään ositus, kun avioliitto loppuu joko kuolemaan tai eroon. Ositukseen ei lasketa sellaista omaisuutta, jonka puolison vanhemmat ovat jättäneet avio-oikeuden ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen työttömälle taatusti :D
Aika harva oikeasti nauttii työstään. Onnellisia toki ne jotka nauttivat.
En nauti työstäni koko ajan. Mutta siitä tiedosta nautin että olen aikuinen, pärjäävä ihminen joka pitää omalta osaltaan tätä yhteiskuntaa pystyssä.
Vierailija kirjoitti:
No totta vitussa olen. Sinä saat ilmaisen elätuksen, kun minun pitää joka päivä raataa 8h paskaduunissa. Kotiin tullessani minun täytyy sitten hoitaa kaikki kotityöt vielä.
Täähän se
Vierailija kirjoitti:
Jos olet itse tyytyväinen kotirouvana oloon, niin hyvä sulle. Mä tylsyisin pystyyn jos vuosikausia viettäisin vain kotona enkä näe kotirouvan elämässä mitään kadehdittavaa.
Minä olisin into pinkeänä. Loma just loppuu ja olisi ihana vain jäädä kotiin. Riittäisi kyllä tekemistä.
Ahistaa taas lähteä, kun nyt jo lonkkaa särkee ja olkapää on kipeä ja vielä on 10 vuotta eläkkeeseen.
Nauttisin täysillä kotirouvan elämästä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olet itse tyytyväinen kotirouvana oloon, niin hyvä sulle. Mä tylsyisin pystyyn jos vuosikausia viettäisin vain kotona enkä näe kotirouvan elämässä mitään kadehdittavaa.
"tylsistyisin pystyyn". Siis mielikuvituksesi riittää vain työsi suorittamiseen, ja muuten olisi tylsää? Kuulostat äärimmäisen tylsältä ihmisiltä. Vain tylsillä ihmisillä on tylsää.
Itse olen ollut kotirouvana yli kymmenen vuotta, lapsia meillä ei ole. Päiväni täyttyvät omista rutiinista, ja tylsää ei ole ikinä. Isoin "työtaakkani" on suunnitella ja järjestää meidän vapaa-ajan suunnitelmat, ja se on kyllä työlästä huvia. Käytännössä mietin siis meidän viikon aikataulut, milloin mennään mökille, milloin reissuun, milloin kyläilemme ja milloin kutsumme ihmisiä meille. Mitä syömme, mitä tarjoamme vieraille. Milloin harrastamme jne.
Minulla on mieheni sähköinen kalenteri, joten näen hänen työtapaamisensa, ja niiden puitteissa suunnittelen vapaa-ajan. Meillä tämä toimii täydellisesti, mies tuo rahat kotiin, minä pidän huolen huvituksista.
Tylsä ihminen määritellään sen perusteella, pitävätkö muut häntä tylsänä. Ja en osaa kuvitella, että joku pitäisi sinua muuna kuin tylsänä. -eri
Minusta ei olisi tuohon, jotain aktiviteettia pitää olla, työstä saa tyydytystä ja sisältöä elämään.
Hauskaa kun aika äkkiä leimataan työttömäksi, loiseksi, luuseriksi, kotiorjaksi...
Henk.koht. miellän itseni kotirouvaksi, käyn välillä keikkatöissä huvin ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.
Meillä ei miehen kanssa ole yhteistä tiliä enkä todellakaan saa häneltä mitään viikkorahaa tai talousrahaa. Itse maksan esim. siivoojan.
Lapseton 50+ pariskunta.
Rahani olen osittain itse ansainnut, osin perinyt.
Ja kyllä tekemistä riittää, vaikkei töissä käy, tuntuu että mä en edes ehtisi käydä töissä.
En kadehdi, mutta olen iloinen kuullessani että olet hoitanut talouspuolen asiat fiksusti. Noin minäkin toimisin, jos jostain syystä olisin kotirouva. Mieluummin itse oisin jossain muussa työssä, mutta arvostan kotirouvia, kuten myös koti-isiä.
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa kun aika äkkiä leimataan työttömäksi, loiseksi, luuseriksi, kotiorjaksi...
Henk.koht. miellän itseni kotirouvaksi, käyn välillä keikkatöissä huvin ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.
Meillä ei miehen kanssa ole yhteistä tiliä enkä todellakaan saa häneltä mitään viikkorahaa tai talousrahaa. Itse maksan esim. siivoojan.
Lapseton 50+ pariskunta.
Rahani olen osittain itse ansainnut, osin perinyt.
Ja kyllä tekemistä riittää, vaikkei töissä käy, tuntuu että mä en edes ehtisi käydä töissä.
No mutta olethan sinä työtön jos et käy töissä tai ole opiskelija. Taidat itse mieltää työttömyyden jotenkin oudosti.
Mä en kyllä mitään älypuhelimia ala suunnittelee!!!!!!!!!!!!! Se on miesten hommaa, mulle suorittava työ sopii paremmin. Lisäännyn niin sillä saan elatuksen mieheltä. PITÄÄHÄN SEN AJATELLA NIITÄ LAPSIA!!!!!!!!!!!!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole kateellinen työttömälle taatusti :D
En saa työmarkkinatukea.
Eihän se siihen työttömyyteen liity. Et taida olla kovin fiksu?
Mitten ni :D
Yhteiskunta pyörii niin että fiksut tsättäilevät päivät pitkät ja vääntävät lisää fiksuja tulevaisuuden tsättäilijöitä jotka saavat esimerkin mukavasta elämästä kotona.
Vauvatalkoooooooooooooooooooooooooot!!!!!!!!!!!!!!!!
TAHDON PORSIMAAN!
En todellakaan kadehdi palkattomia au paireja.
Mä en pysty keskittyyn luennoilla mihinkään. Alapää alkaa oudosti räjähteleen sillon kun sieltä ei tuu vauvaa.
Hyvä tietää ettei tarttekaan <3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hauskaa kun aika äkkiä leimataan työttömäksi, loiseksi, luuseriksi, kotiorjaksi...
Henk.koht. miellän itseni kotirouvaksi, käyn välillä keikkatöissä huvin ja sosiaalisten suhteiden vuoksi.
Meillä ei miehen kanssa ole yhteistä tiliä enkä todellakaan saa häneltä mitään viikkorahaa tai talousrahaa. Itse maksan esim. siivoojan.
Lapseton 50+ pariskunta.
Rahani olen osittain itse ansainnut, osin perinyt.
Ja kyllä tekemistä riittää, vaikkei töissä käy, tuntuu että mä en edes ehtisi käydä töissä.
No mutta olethan sinä työtön jos et käy töissä tai ole opiskelija. Taidat itse mieltää työttömyyden jotenkin oudosti.
En siis hae töitä, en ole te-toimiston "listoilla" enkä siis saa mitään etuutta.
En usko sen olevan kateutta. Minua ehkä, anteeksi nyt vain, säälittää erityisesti naiset, jotka tekevät itsestään miehestään riippuvaisen. Minä pidän työstäni. Olen ylpeä ammattitaidostani. Olen ylpeä omista rahoistani ja vaihtoehdoista, joita itsenäisyys ja omat rahat tuovat. Jos tulisi ero, toki talous huononisi, mutta en joutuisi tyhjän päälle. Jos haluan jotain, esim. Paljun, voin säästää omasta palkastani, kunnes saan ostettua sen. En näe ihannoitavaa kotona oleilussa tai pelkässä harrastelussa.
Vierailija kirjoitti:
En usko sen olevan kateutta. Minua ehkä, anteeksi nyt vain, säälittää erityisesti naiset, jotka tekevät itsestään miehestään riippuvaisen. Minä pidän työstäni. Olen ylpeä ammattitaidostani. Olen ylpeä omista rahoistani ja vaihtoehdoista, joita itsenäisyys ja omat rahat tuovat. Jos tulisi ero, toki talous huononisi, mutta en joutuisi tyhjän päälle. Jos haluan jotain, esim. Paljun, voin säästää omasta palkastani, kunnes saan ostettua sen. En näe ihannoitavaa kotona oleilussa tai pelkässä harrastelussa.
Varmaan monilla kotonaolijoilla noin onkin, mutta itse en ole miehestä riippuvainen - jos tulisi ero, muuttaisin omilleni, omien rahojeni turvin. Avioehto on, talo on miehen. En tarvitse pennin latia häneltä ja kaikki hankinnat olen tähänkin asti tehnyt itse omilla rahoillani - sekä isommat (auto vaikkapa) ja ruokaostokset, ihan mieheltä lupaa kysymättä.
"tylsistyisin pystyyn". Siis mielikuvituksesi riittää vain työsi suorittamiseen, ja muuten olisi tylsää? Kuulostat äärimmäisen tylsältä ihmisiltä. Vain tylsillä ihmisillä on tylsää.
Itse olen ollut kotirouvana yli kymmenen vuotta, lapsia meillä ei ole. Päiväni täyttyvät omista rutiinista, ja tylsää ei ole ikinä. Isoin "työtaakkani" on suunnitella ja järjestää meidän vapaa-ajan suunnitelmat, ja se on kyllä työlästä huvia. Käytännössä mietin siis meidän viikon aikataulut, milloin mennään mökille, milloin reissuun, milloin kyläilemme ja milloin kutsumme ihmisiä meille. Mitä syömme, mitä tarjoamme vieraille. Milloin harrastamme jne.
Minulla on mieheni sähköinen kalenteri, joten näen hänen työtapaamisensa, ja niiden puitteissa suunnittelen vapaa-ajan. Meillä tämä toimii täydellisesti, mies tuo rahat kotiin, minä pidän huolen huvituksista.