Lue keskustelun säännöt.
Muita, joille vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja?
Olenko ainut, jolle vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja tai kikkakolmosia liittyen ruoan valmistukseen, puutarhan hoitoon, siivoukseen yms?
Olen 28 ja mieheni on saman ikäinen. Tuntuu, että miehelleni on opetettu todella paljon enemmän näitä taitoja lapsuudenkodissaan. Itse olen joutunut 16-vuotiaana omilleni muuttaessani lähtemään ihan nollasta näiden asioiden kanssa...
Kommentit (591)
Minulta ei koskaan oikein vaadittu mitään, niin eipä siinä oppinutkaan. Olisin kyllä toivonut, että minua olisi osallistettu perustöihin kuten puidenhakkuuseen, lumen luontiin, haravointiin, pikkukorjauksiin, pyykinpesuun, auton renkaiden vaihtoon, rikkaruohojen kitkemiseen tai terassin maalaamiseen. Ruokaa meillä nyt ei liiemmin laitettu, lähinnä einestä tai puolivalmisteita lämmitettiin. Muistan kun aikuisena jouduin ensimmäisen kerran käymään hammaslääkärissä, niin olin ihan helisemässä, että minne se kuuluu maksaa ja miten lasku toimii. Itse sentään yritin opetella ja joskus tein jotain kokkauskokeilujakin köksänkirjan resepteillä, mutta siskolleni äiti mikrotti ruoan vielä 16-vuotiaanakin, kun sisko ei osannut edes käyttää mikroa.
Puolisoni taas on varttunut pk-seudulla kerrostalossa, eikä ollut mökkiäkään, eli ei niin ikään osaa mitään omakotitalon töitä tehdä. Hän haluaa kuitenkin ehdottomasti asua omakotitalossa. Tässäpä meitä on sitten ollut kaksi tumpeloa opettelemassa.
Ihan hyvä eläjä minusta kai silti on tullut. Ruoan laitan nykyään kaiken itse leivän leipomisesta ja kalan graavaamisesta lähtien, mutta olivat ensimmäiset leipomani sämpylät aika lässähtäneitä rieskoja, kun en tiennyt, miltä valmis taikina tuntuu.
Silti minua harmittaa, että isäni oli kova remonttimies ja taitava tekemään itse, mutta minä en oppinut mitään häneltä. Esim. lattian purku ja asennus tai seinän panelointi tai vastaavat kodin pikku remontit olisi hienoa osata itse. Tulee kalliiksi teettää ammattilaisella tuntityönä vaikka joku keittiön kaappien asennustyö tai laminaattilattian asennus. Reiän osaan akkuporakoneella tehdä kiviseinään ja seinän maalata ja listoittaa, mutta siihen loppuu minun osaamiseni. Yritän kyllä opetella, mulla on työn kautta pääsy esim. rt-kortteihin, joista lueskelen aina välillä knoppitietoa rakentamiseen liittyen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä. Minulta ei koskaan dootettu eikä vaadittu mitään, ei tarvinnut koskaan osallistua mihinkään kotitöihin, vanhempani passasivat, siivosivat huoneeni yms jopa silloin kun olin teini joten kun muutin omilleni iski maailman kovuus täysillä naamaan, oli tosi vaikeaa oppia ihan kaikki kun ykskaks piti itse alkaa itsestään pitämään huolta ilman edes niitä perustaitoja, lääkäreillekin soitto oli hankalaa koska kärsin jonkinasteisesta kammosta vieraille ihmisille soittamisesta kun ainoat joille koskaan olin soittanut olivat ystäväni, vanhempani sekä joskus tosi harvoin sukulaiset.
Aloittajan tarina on valitettavan yleinen nykyään. Jotkut vanhemmat kuvittelevat tekevänsä palveluksen lapsilleen kun petaavat heille kaiken valmiiksi. Jotkut myös luulevat että lapset eivät ole kiinnostuneet oppimaan. Kovin moni ajattelee että tekee mieluummin kaiken valmiiksi ilman että lapsi pyörii jaloissa hidastamassa projekteja.
Oma isäni oli jokseenkin tumpelo ja kateellisena katsoin kun kaverieni kädentaidot kehittyivät vanhempien opastuksella. Onneksi opin paljon työskennellessäni teini-iässä rakennuskorjausprojektin kimpussa.
Omat lapseni asuvat ulkomailla äitinsä kanssa, mutta kun he tulevat luokseni, teetän heillä paljon erilaisia tehtäviä. Tähän sisältyy rakentamista, polttopuuhommia ja muuta. Ovat teinejä jo, ja he ovat tyytyväisiä kun saavat vastuuta.
Vanhemman tärkein tehtävä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Lisäksi kädentaidot ovat arvokasta pääomaa, jolla ihan oikeasti säästää paljon rahaa. Tai elää paremmin kuin mihin tulojensa varassa muuten pystyisi. Miten päin vain asiaa haluaa tarkastella.
Vierailija kirjoitti:
Ohis, mutta telkkarissa pyöri joskus brittiläinen realityohjelma, jonka aiheena oli uusavuttomat nuoret. Sen koko koukku vaikutti olevan se, että naureskellaan teineille, kun eivät osaa mitään kotitalouden taitoja.
Muutenkin aika ilkeä ohjelma, mutta merkillepantavaa oli se, että ko. teinien vanhemmat olivat mukana naureskelemassa, "Tällaista tää tosiaan on, kattokaa, eihän toi osaa edes pestä pyykkiä."
Kenenköhän homma se olisi ollut opettaa jälkikasvulleen tarvittavat taidot?
Muistan tämän ohjelman. Nuoret laittoivat puoli pulloa tiskiainetta pyykinpesukoneeseen, joku kukkoileva kundi oli olevinaan hauska että "ihan sama mitä sinne laittaa". Hymy hyytyi kun koneesta alkoi pursuta vaahtoa pitkin lattiaa ja sitä tuli paljon.
Vierailija kirjoitti:
Minulta puuttuu mielikuvitus ,enkä osaa vertailla hintoja kaupassa!
Se ei kyllä ole vanhempiesi vika, vaan lähtöisin sinusta itsestäsi. Oletko jotenkin heikkolahjainen, jos et mitenkään osaa ja opi vertailemaan hintoja, tai edes etsimään tietoa asiasta?
Moni tässä ketjussa kuulostaa olevan aika vajaa. Aikuiset ihmiset, eivätkä opi jos ei ole kädestä pitäen neuvottu. Miten te työelämässä pärjäätte?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joka ikisestä käytännönläheisestä työstä ole saanut kenkää,nepsynä minulla on myös toinen psyykkinen diagnoosi.
Lisäski vaihe vuosissani olen niin kipeä ja kömpelö, ennenkaikkea hidas,ei kunto riitä ruumilliseen raskaaseen työhön enää. Minulla on todettu myös kilpirauhasen vajaatoiminta,joka väsyttää ,lisäksi minulla menee raskas psyykeen lääkitys,Väsyn kauhean helposti ja se huomattiin aikanaan työelämässä,viisitoista vuotta sitten.Minut työnnettiin työkyvytömyyseläkkeelle,olisin jatkanut työelämässä ,jos olisin saanut.
Uskomatonta... Mutta kai nämä on totta :)
itse muuton yläasteenlopussa omaan kämppään, mut kävin silti kotona yleensä syömässä jne pyykeistä nyt puhumattakaan. Mut en muista et mullekaan näitä ois koskaan opetettu, kai ne oppii siinä sivussa huomaamatta? jotenki ihmeelliseltä kuulsotaa noi monien jutut. Sit puutarhan hoitoa yms.. kesällä vanhempien mökillä, vaikka onkin asuttu kerrotalos enimmäkseen. ja noita korkoja ja veroja oppi opiskeluaikana ihan ite ja varmasti kavereitten kautta paljon, sekä ihan oman mielenkiinnon mukaan ei vaan ole voinu olla oppimatta :) Mut meitä on moneen lähtöön toislla ei käytännön asiat suju eikä kiinnosta, eikai se niin ole siitä kiinni onko opetettu vaan kiinnostaako. Ehkä kaikkien vanhemmatkaan ei ole niin "käytännön ihmisen" geeneillä varustettuja..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä olen sitten hieman vajaa,mutta en osaa asiasta kärsiä,enkä syytä vanhempiani!
En työelämässä pärjännytkään,vaikka kirjallisuustieteen yliopistossa tentinkin:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat eivät opettaneet mitään. Pakenin kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on useimmiten omasta halusta kiinni oppiiko kotona vai ei. (Löytyy tosin niitäkin koteja joissa ei vanhemmatkaan osaa niin miten opetat/opit..)
Esimerkiksi meitä oli kaksi sisarusta, minä (tyttö) ja veljeni. Minä olin yli-innokas opettelemaan sekä miesten että naisten töitä, uusia ja vanhoja töitä ja erilaisia ammatteja. Kaikki kiinnosti laidasta laitaan. Osasin keritä lampaan, lypsää lehmät, sahata moottorisahalla, ajaa traktoria, vaihtaa autoon öljyt, leipoa, laittaa ruokaa jne jne. Veli teki vain ns miesten töitä, "akkojen hommiin" hän ei koskenut kotona. Kyllä velipoikakin joutui sitten akkojen hommat opettelemaan myöhemmin kun otti patalaiskan ja täysin osaamattoman akan itselleen.
No minulla on lapsia kuusi, suurin osa jo maailmalla. Kaikille on samoja asioita yritetty opettaa ja neuvoa. Tuloksena että kolme osaa oikein hyvin, yksi kohtalaisesti ja kaksi ei osaa eikä viitsi yhtään mitään.
Mitä opit seuraavalla mallilla.
Et saa koskea mihinkään, saati mikroa ja pölynimuria lukuunottamatta käyttää kodin koneita. Erehdyt yrittämään huudetaan "PIDÄ NE PASKASET NÄPPISI EROSSA" ja estetään kyseinen toiminta, niin ja välillä sitä ruokaa ei edes ollut millä olisi yrittänyt.
En mielestäsi vissiin yrittänyt lapsena/nuorena tarpeeksi. Kiitos tiedosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jopa on nypsyjen asuntolassa keksitty valitus palsta. LAISKAT KUSPÄÄT SYYTTELEVÄT VANHEMPIAAN.
Ns.koti oli hengenvaarallinen. Jäin henkiin. Mitään en osaa. Henki pihisee. Kauhu jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulta puuttuu mielikuvitus ,enkä osaa vertailla hintoja kaupassa!
Se ei kyllä ole vanhempiesi vika, vaan lähtöisin sinusta itsestäsi. Oletko jotenkin heikkolahjainen, jos et mitenkään osaa ja opi vertailemaan hintoja, tai edes etsimään tietoa asiasta?
Moni tässä ketjussa kuulostaa olevan aika vajaa. Aikuiset ihmiset, eivätkä opi jos ei ole kädestä pitäen neuvottu. Miten te työelämässä pärjäätte?
Eihän me pärjätäkään työelämässä. Eikä kiinnosta. Niin vähän maksetaan työstä, että ei motivoi pärjäämään.
Omat vanhemmat sai maksettua tavallisella työllä itselleen oman kodin. Nykyisillä palkoilla ei edes saa maksettua haluamaansa vuokrakämppää.
Pitää aina valita halvin ja sen saa työtömänäkin.
Muutin kämppään ja olin saanut vanhoja astioita, niin en tiskannut niitä. Kotona oli tiskikone ja kolmisen vuotta yritin säästää konetta varten, mutta tuloksetta. Koko palkka meni aina vuokraan ja loppukuusta piti olla nälissään, kun rahat ei riittäneet työssäkäyvällä ruokaan. Työmatkat ja eväät otti rahat ja laskut.
Palkka oli niihin aikoihin 8e tunti.
En tiskannut astioita ja ne alkoi haista. Kippasin kaikki roskiin. Nykyään syön käsin ruokani ja käytän maitotölkkejen pahveja lautasena. Kippaan nekin roskiin kerran käytön jälkeen.
Mitään haarukoita tai lautasia ei tarvita todellisuudessa. Porvarillista huiputusta. Astianpesukone on todellinen huijaus.
onhan näitä onyly palstoja vähennät vaatteita tai menet satamiin tai kentille kulta mekko päällä postailemaan kyllä sieltä vähäjärkisen auto kuskin tai " urheilijan" koukkaat elättäjäksi
Vierailija kirjoitti:
Kotona vanhempani kannustivat lukemaan paljon,kirjoja ja sanomalehtiä muuta ei vaadittu,kuin ,että keskittyy koulun käymiseen ja läksyihin ja jos luppo-aikaa jäi piti lukea kirjoja ja sivistää itseään.Se oli lapsuuden kodissani tärkeintä.
Ei kaikilla ole sellaista kotia. Ei kannata saarnat eikä luennot. Joskus aina usein kotoa joutunut pakenemaan ja yöpymään pyöräkellarissa tai metsässä. Änkyttäminenkin oli ja silmienräpyttely. Ne meni ohi. Jännittäminen ja pelkotilat jäi. Ajoittain irrationaalista kauhua. Yleistä ahdistuneisuutta usein paljon aina ja hetkittäin myös äityy pahakxkci.
Ole toki laiska ja äärimmäisen mukavuudenhaluien,mutta en syytä vanhemapiani,nautiskelen elämästäni,kun kerran työkyvyttömyyseläkkeellä olen.Mä nautin:D
Onnksii perheessäni on rahaa,niin lapsuuden perheessä kuin puolisollani.Makea elämä-makeat vuodet,tässä työkyvyttömyyseläkkeellä-älä nyt pakahdu kateuteesi:D
Ja vaikka olen kirjallisuustieteen tenttinytkin ,en osaa edellenkään kunnolla kirjoittaa koneella,valtavasti virheitä,minun nuoruudessani kun kaikki kirjoitettiin käsin:)Tai sitten se vain johtuu nepsy-aivojeni huolimattomuudesta :)