Muita, joille vanhemmat eivät opettaneet mitään käytännön taitoja?

Olihan koulussa kotitaloutta. Ruuanlaittoa, pyykkihuoltoa ja siivousmenetelmiä opetettiin. Ei kiinnostanut. Inhoan kotitöitä. Teen välttämättömän.

On kyllä hämmentävää, miten erilaisia ihmiset näissä asioissa on. Itse olen pienestä asti ollut itsenäinen ja halunnut tehdä asiat kenenkään neuvomatta (jo ennen kuin osasin, ihan taaperosta lähtien missä taas on omat haasteensa...). Niinpä opin tekemällä itse kaiken lukemisesta lähtien, enkä koskaan kaivannut apuja.

Siskoni taas on ollut katkera, kun hänelle ei muka ole opetettu - kun ei äiti tajunnut edes, että olisi tarvinnut opettamista, koska minä olin aina väkisinkin tehnyt kaiken itse.

Se missä jälkikäteen ajatellen olisin tarvinnut opetusta, on rahankäyttö ja opiskelutaidot, mutta kyllä nekin kantapään kautta tuli opittua. 😄

Ihmettelen kyllä siskoani, kuinka edelleen keski-ikäisenä syyllistää vanhempia, vaikka on pärjännyt ihan hyvin ja oppinut asioita myös itse tekemällä ja on saanut rakkautta ja huolenpitoa. Minusta tällä vain sälyttää vastuuta omasta olostaan pois itseltään.

Tuntui jotenkin oudolta jos joku heittäytyy avuttomaksi pesukoneen tai hellan äärellä etenkin näinä päivinä, kun netistä löytyy tutoriaali asiaan kuin asiaan. Tai jos ei saa raivattua tavaroita pois, syyttää sitä ettei kukaan opettanut siivoamaan. Haloo...jos ei noita yksin pysty tekemään, kuinka dämäri pitää olla?

Sama. Tosin huomasin, että olivat supliikkejq ja käyttivät esim. lempinimiä ihmisistä. Kokeilin duunipaikkaa hakiessa, johon en täyttänyt edes pääsyvaatimuksia ja ne joutu neuvottelemaan mulle palkankin erikseen. Oli neljä pätevämpää hakijaa, mutta niin vain sain paikan. Verkostoituminen kannattaa. Ja ruotsin puhuminen.

Olen 5-lapsisen perheen nuorin lapsi ja olen kotoisin Thaimaasta keskiluokkaisesta perheestä joka asui kaupungissa. MInä oli perheen pikku prinsessa. Vanhemmat veljet ja siskot äidin ja isän kanssa teki kaikki kotityöt ja minun ei tarvinut tehdä mitään. Ruokaa en koskaan laitanut koska äiti ja siskot laittoi ruokaa. Käytiin usein ravintolassa syömässä. Meillä kävi kotona siivooja joka pesi pyykit. Isä ei antanut hankkia ajokorttia, koska hänen mielestä tyttöjen ei kuulu ajaa autoa. Veli ja isä kuljetti minut autolla joka paikkaan. En osaa vieläkään ajaa polkupyörää enkä uida, koska ne oli vanhempien mielestä vaarallisia juttuja. Kaikki talon remonttityöt kuului vanhempien mielestä miehille, en osannut edes ruuvimeiseliä käyttää. Olin yli 20- vuotias kun tiesin mikä on sulake. Muutin Suomeen 25-vuotiaana vuonna 2000. Sen jälkeen vasta olen opetellut käyttämään pyykikonetta, tiskikonetta, pölynimuria. Olen myös hankkinut ajokortin.

Onneksi nykyään youtubesta löytyy ohjevideoita ihan yksinkertaisiimpiinkin juttuihin. Maailma on pullollaan ihmisiä, joita kukaan ei ole ollut neuvomassa syystä tai toisesta. 

Mun ystävä kertoi aikoinaan, kuinka hänen tyttönsä valittivat kun joutuivat tekemään kotitöitä, vaikka äiti ei ollut kokopäivätöissä. Kavereiden ei kuulemma tarttenut tehdä mitään kotonaan, vaan saivat opiskella vapaasti.

Kerran naurettiin tätä episodia ja äitinsä sanoi, että olipa hyvä kun vaadin heiltä silloin, koska ei mitään valittamista kodin siisteydessä :)

Ei juurikaan "kikkoja" opetettu mutta kotihommia jouduin kyllä lapsena jonkin verran tekemään. Suurin osa menee toki terveellä järjellä mutta toki olisi voinut enemmän opastaa.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyään youtubesta löytyy ohjevideoita ihan yksinkertaisiimpiinkin juttuihin. Maailma on pullollaan ihmisiä, joita kukaan ei ole ollut neuvomassa syystä tai toisesta. 

No ei ollut youtubea vuonna 1987🙄

Keittokirjat oli kalliita. Lainasin kirjastosta ja kopioin reseptejä kopiokoneella. Kopiotkin oli tosin kalliita.

Kavereilta kysyttiin ja opittiin. Yksi kaveri osasi leipoa ja näytti miten leivän teko onnistuu. Kaupan leipä oli kallista joten leivoin sitten vuosien ajan omat leivät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyään youtubesta löytyy ohjevideoita ihan yksinkertaisiimpiinkin juttuihin. Maailma on pullollaan ihmisiä, joita kukaan ei ole ollut neuvomassa syystä tai toisesta. 

No ei ollut youtubea vuonna 1987🙄

Keittokirjat oli kalliita. Lainasin kirjastosta ja kopioin reseptejä kopiokoneella. Kopiotkin oli tosin kalliita.

Kavereilta kysyttiin ja opittiin. Yksi kaveri osasi leipoa ja näytti miten leivän teko onnistuu. Kaupan leipä oli kallista joten leivoin sitten vuosien ajan omat leivät.

Siksi lukeekin, että *nykyään*

Kotiolot oli semmoiset vammaiset, että ruoka oli pääsääntöisesti keitetyt perunat ja ruskea kastike. Välillä sitten perunat pelkän voin kera tai jotain muuta köyhäilyä. Luksusta oli jos leivottiin jotain piirakkaa. Äiti kotona, faija töissä. Ukko antoi äidille tyyliin kympin ruokarahaa, jolla isän mielestä olisi pitänyt ostaa satasen edestä. Kusipää huusi sitten vaimolleen tunnin, kuinka oli ostanut paskaa. Isältä ei mitään järkevää miehen mallia saanut. Niin köyhä koti oli, että sitten oli ihan pihalla kaikesta tekniikasta, koska kotona ei ollut muita laitteita kuin mustavalkotelevisio, kasettiradionauhuri ja kahvinkeitin. Isä ei opettanut muuta kun polkupyörän renkaan paikkauksen. Kaikki olisi pitänyt tietää automaattisesti, ilman että kukaan siitä sanallakaan kertoi. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi nykyään youtubesta löytyy ohjevideoita ihan yksinkertaisiimpiinkin juttuihin. Maailma on pullollaan ihmisiä, joita kukaan ei ole ollut neuvomassa syystä tai toisesta. 

Olisi saanut olla se youtube jo 1970-luvulla, niin ei olisi nykyään tämmönen saatanan digi-idiootti.

Joskus kuulee jonkun sanovan, että ei siivoa tai tee ruokaa, kun ei tykkää niiden asioiden tekemisestä.  Ostaa sitten valmisruokia ja kämppä on kuin sikolätti. Ihmettelen sitten, kun kerron, että minä tykkään em. asioiden tekemisestä ihan yhtä vähän. Teen kuitenkin ruokaa ja siivoan siitä huolimatta, vaikka en tykkää siitä. Tietääkseni suurin osa ihmisistä ei tykkää, mutta tekee silti. 

Ei minullekaan mitään opetettu, mutta miksi olisi pitänyt? Kai nyt ruokaa osaa tehdä ja pyykkiä pestä ihan omalla järjellä.

Ei ole opetettu mut eihän perus asiat nyt mitään rakettitiedettä ole. Maalaisjärjellä niistä selviää. En ole omillekaan mitään varsinaisesti opettanut mut hyvin ne tuntuu pärjäävän.  
Mitä on ne asiat joita pitää erikseen opettaa?

Ei opetettu esim. ruoanlaittoa eikä sosiaalisia taitoja.

Et ole ainoa. Vanha keskustelu, mutta löysin kun pohdin tätä tänään. Yhä kamppailen joskus jonkun perusjutun kanssa, joka "pitäisi tietää", ja on raskasta vielä näin aikuisena olla ihan ummikko jossain asioissa. 

Tämä on ollut suuri ongelma vuosia, heti omilleen muutosta alkaen. En ymmärrä miksi he kuvittelivat, että se olisi minulle hyväksi kasvattaa tynnyrissä ja sitten jättää täysin oman onnen nojaan saman tien kun muutin.  Miesraukkani on joutunut opettamaan monta asiaa minulle. 

Mutta heidän olisi pitänyt opettaa ne asiat, ja on vaikeaa hyväksyä että he vain katsoivat ettei se ole tärkeää ja että heistä oli ok naureskella kun en osannut.  

Ei minullekaan mitään opetettu, joitakin asioita opin vieressä katsomalla. Sillä tavalla opin vaatteiden ompelua, niin että vuosia ompelin omat vaatteeni. Siivoamiset ja ruokahuolto oli ihan vierasta, ei oltu vaadittu mitään. Tiskasin kyllä kotona ja pyyyhin lattiat joskus. Ihmettelen näin aikuisena, miten meillä kuitenkin oli aina siistiä, kun en koskaan nähnyt kenenkään siivoavan. Mitään laskujen maksamisesta tai muusta sellaisesta ei puhettakaan. Joskus olen pähkäillyt, että syynä oli varmaan se, etteivät jotenkin osanneet opettaa, että oli vaikea kertoa, miten jokin tehdään. Eivätkä ymmärtäneet, että olisi hyvä opettaa. Aika oli muuttunut, monet asiat olivat vanhemmillekin uusia. Hyvin olen silti pärjännyt. Aina juttu kerrallaan, kun eteen on tullut. Monethan saavat kotoaan ymmärrystä jopa akateemisesta elämästä ja tukea opinnäytteiden tekemiseenkin. Eipä meikä, mutta kaikki on läpikäyty, tehty ja suoritettu.

No mää.oon tietty jo keski ikää 53.mutta kotona opetettiin ihan kaikki vaikka olikin kaksi kotia isä ja äiti eros heti alkuun. Niin siivous ku kalastus metsästys työteho verot laskut ym ym .kaikki neuvottiin kädestä pitäen.no tietokone hommat on joutunut itte harjoitteleenkun nääs niitä ei 70-80 luvulla paljon ollut

Eikös entisaikaan tyttöjä laitettu emäntäkouluihin ja opetettu pienestä pitäen taitoihin, jotka katsottiin kuuluvan tulevan vaimon rooliin, kuten ruoanlaitto, kodinhoito, siivous, ompelu jne. Jne. 

Voi miten yksinkertaisia ihmisiä, sitä se tekee kun puhelin kourassa kuljetaan, kuvataan itseään ja raportoidaan ihan kaikki nettiin vaikka mitään oikeaa raportoitavaa ei tyhmyydessä kyllä ole.  Olen alle 7-vuitiaana jo huolehtinut 4-vuotiaasta siskostani koko kesän maalla jossa oltiin kesälapsina, ei siellä niillä tädeillä ollut aikaa perään katsoa, käytiin järvessäkin uimassa käsipohjaa. 10-vuotiaana hoidin 5-hengen perheemme jouluruokaostokset ilman mitään kauppalappuja, muutenkin tykkäsin käydä kaupassa, olin järkevä ja säästäväinen, kaikki meni aina oikein, en saanut mitään opastusta asioihin vaan oli kiinnostunut. Joillain on järkeä jo pienenä ja toisilla sitä ei tunnu tulevan ikinä