Kertokaa nyt miten käännetään keskustelu flirttailuksi

Vierailija kirjoitti:

Voit vaikka kysyä onko puutarha siistinä hehheh

Kannattaa myös jatkaa samankaltaisella kevyellä ja luontevalla linjalla vaikka kysymällä "kaipaako Mattosi tamppausta"

Vierailija kirjoitti:

Relaa ap vähän. Oot sellainen kuin oot ja jos se ei riitä, niin ei riitä. Jos tuntuu, että viestittely ei tuo toivottua tulosta, niin pyydä heti treffeille. Jos se sujuu paremmin. Jos olet jossain deittisovelluksessa viestitellyt, niin eiköhän lähtökohta ole jo molemmin puolin selvä.

Hyvä neuvo. Ehkä paras.

Parempi olla oma itsensä ja yrittää sen puitteissa parhaansa kuin pakottaa itsensä johonkin, jonka luulee olevan oleellista, mutta jota ei osaa. Rentous on muutenkin se mitä haen. Jos toisen seurassa on rento olo ja viestittely/keskustelu on rentoa ja luonnollista niin asiat tapahtuvat kuin itsekseen.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon melkoisen flirtti. Oon luonnostani kiinnostunut ihmisistä ja iloinen, mikä on puolet asiasta, mut sit joidenki kans tulee sellanen instant connection, et kipinät iskee silmistä ja sormista... Toisaalta oon ehkä huono auttaa, itse on piti lähinnä oppia pitämään flirttailu aisoissa. Ja nykyisin onnellisesti rakastuneena flirttailen vaan omalle kullalle.

Ehkä tärkein asia on kuitenkin se, et kun huomaat jonkun kanssa olevan tavallista parempi yhteys, et säikähdä sitä (yllättävän monelle tuntuu käyvän niin) vaan nojaat ja luotat siihen fiilikseen. Eka treffeillä miesystäväni flirttaili tietyllä itsevarmuudella, katsekontaktilla ja kosketuksella (ohimenevä kevyt kosketus käsivarteen on kivaa, ei kreepyä).

Ja tekstatessa muista hymiöt :) Tiiä onko yleisesti jaettu mielipide, mut se ylösalainen hymy on melkein paras ja helpoin, riittävän neutraali mut kuitenkin hieman vihjaava. Pelkkä teksti ei vaikuta siltä, et oot kiinnostunut keskustelusta muuten kuin älyllisesti ja liian imelä hymiö liian aikaisin saa naisessa helposti pakokauhun aikaan.

Mutta vain yksiselitteiset emojit! En esimerkiksi itse tajuaisi tuota ylösalaista hymyä, mitä se edes implikoi? Miksi se on nurin?

Samoin tämä on mulle mysteeri: 😁 Käytän itse sitä vain itseironian yhteydessä, mutta saan sitä vastineeksi ihan kaikenlaisissa yhteyksissä. En tajua yhtään.

Miksei voi vain kirjoittaa, miksi pitää kuvittaa niin kamalasti? Perinteiset hymyily ja sydämet yms nyt tietty erikseen.

Noin mäkin ajattelin ennen, mutta hymiöt on tosi olennaisia tekstiflirttailussa, kun kaikki kehonkieli on poissa pelistä. Pelkillä sanoillakin voi flirtata, mutta se on käsittämättömän vaikeaa etenkin tuikituntemattoman kanssa kun ei ole tietoa hänen tavoistaan käyttää kieltä, ja ap kertoi että asia on hänelle haaste jo muutenkin.

Ylösalaisin juuri siksi, että flirtti on tulkinnanvaraisuuden taitoa. Suora puhe on joko liian asiallista tai liian röyhkeää. Vihjaus on se, mitä haetaan.

Hymyily on liian suoraa ja röyhkeää? Mitä ihmettä. Kyllä nyt kaikille voi perushymyn laittaa ihan suoraan. Sitä ylösalaisin olevaa jäisin itse ihmettelemään, että onko se hyvällä ollenkaan. Tulisin vain epävarmaksi.

Itse suosittelisin käyttämään vain ja ainoastaan yksiselitteisiä emojeita. Just siksi, ettei toisen käyttämää kieltä tunne.

Kunnon munakoisot ja persikat peliin ja sit vaan kuva omasta varustuksesta perään. Johan on kumma jos mirkku ei lämpene.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon melkoisen flirtti. Oon luonnostani kiinnostunut ihmisistä ja iloinen, mikä on puolet asiasta, mut sit joidenki kans tulee sellanen instant connection, et kipinät iskee silmistä ja sormista... Toisaalta oon ehkä huono auttaa, itse on piti lähinnä oppia pitämään flirttailu aisoissa. Ja nykyisin onnellisesti rakastuneena flirttailen vaan omalle kullalle.

Ehkä tärkein asia on kuitenkin se, et kun huomaat jonkun kanssa olevan tavallista parempi yhteys, et säikähdä sitä (yllättävän monelle tuntuu käyvän niin) vaan nojaat ja luotat siihen fiilikseen. Eka treffeillä miesystäväni flirttaili tietyllä itsevarmuudella, katsekontaktilla ja kosketuksella (ohimenevä kevyt kosketus käsivarteen on kivaa, ei kreepyä).

Ja tekstatessa muista hymiöt :) Tiiä onko yleisesti jaettu mielipide, mut se ylösalainen hymy on melkein paras ja helpoin, riittävän neutraali mut kuitenkin hieman vihjaava. Pelkkä teksti ei vaikuta siltä, et oot kiinnostunut keskustelusta muuten kuin älyllisesti ja liian imelä hymiö liian aikaisin saa naisessa helposti pakokauhun aikaan.

Mutta vain yksiselitteiset emojit! En esimerkiksi itse tajuaisi tuota ylösalaista hymyä, mitä se edes implikoi? Miksi se on nurin?

Samoin tämä on mulle mysteeri: 😁 Käytän itse sitä vain itseironian yhteydessä, mutta saan sitä vastineeksi ihan kaikenlaisissa yhteyksissä. En tajua yhtään.

Miksei voi vain kirjoittaa, miksi pitää kuvittaa niin kamalasti? Perinteiset hymyily ja sydämet yms nyt tietty erikseen.

Noin mäkin ajattelin ennen, mutta hymiöt on tosi olennaisia tekstiflirttailussa, kun kaikki kehonkieli on poissa pelistä. Pelkillä sanoillakin voi flirtata, mutta se on käsittämättömän vaikeaa etenkin tuikituntemattoman kanssa kun ei ole tietoa hänen tavoistaan käyttää kieltä, ja ap kertoi että asia on hänelle haaste jo muutenkin.

Ylösalaisin juuri siksi, että flirtti on tulkinnanvaraisuuden taitoa. Suora puhe on joko liian asiallista tai liian röyhkeää. Vihjaus on se, mitä haetaan.

Hymyily on liian suoraa ja röyhkeää? Mitä ihmettä. Kyllä nyt kaikille voi perushymyn laittaa ihan suoraan. Sitä ylösalaisin olevaa jäisin itse ihmettelemään, että onko se hyvällä ollenkaan. Tulisin vain epävarmaksi.

Itse suosittelisin käyttämään vain ja ainoastaan yksiselitteisiä emojeita. Just siksi, ettei toisen käyttämää kieltä tunne.

Ehdottomasti perushymyn voi. Ja jos ei hirveen pitkään tekstaile niin muuta ei välttämättä tarvitse. Sit jos käy niinpäin et tekstittely pitenee niin voi olla et kaipaa vaihtelua. Tai jos juttu lähtee luistamaan paremminkin...

Mut pusuhymiöt on siihen kun on jo pussailtu, silmänisku kans tosi riskinen, kaikki noi jättäsin pois tai ainakin pitää olla tosi varma siitä että nyt ollaan samalla aaltopituudella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon melkoisen flirtti. Oon luonnostani kiinnostunut ihmisistä ja iloinen, mikä on puolet asiasta, mut sit joidenki kans tulee sellanen instant connection, et kipinät iskee silmistä ja sormista... Toisaalta oon ehkä huono auttaa, itse on piti lähinnä oppia pitämään flirttailu aisoissa. Ja nykyisin onnellisesti rakastuneena flirttailen vaan omalle kullalle.

Ehkä tärkein asia on kuitenkin se, et kun huomaat jonkun kanssa olevan tavallista parempi yhteys, et säikähdä sitä (yllättävän monelle tuntuu käyvän niin) vaan nojaat ja luotat siihen fiilikseen. Eka treffeillä miesystäväni flirttaili tietyllä itsevarmuudella, katsekontaktilla ja kosketuksella (ohimenevä kevyt kosketus käsivarteen on kivaa, ei kreepyä).

Ja tekstatessa muista hymiöt :) Tiiä onko yleisesti jaettu mielipide, mut se ylösalainen hymy on melkein paras ja helpoin, riittävän neutraali mut kuitenkin hieman vihjaava. Pelkkä teksti ei vaikuta siltä, et oot kiinnostunut keskustelusta muuten kuin älyllisesti ja liian imelä hymiö liian aikaisin saa naisessa helposti pakokauhun aikaan.

Mutta vain yksiselitteiset emojit! En esimerkiksi itse tajuaisi tuota ylösalaista hymyä, mitä se edes implikoi? Miksi se on nurin?

Samoin tämä on mulle mysteeri: 😁 Käytän itse sitä vain itseironian yhteydessä, mutta saan sitä vastineeksi ihan kaikenlaisissa yhteyksissä. En tajua yhtään.

Miksei voi vain kirjoittaa, miksi pitää kuvittaa niin kamalasti? Perinteiset hymyily ja sydämet yms nyt tietty erikseen.

Noin mäkin ajattelin ennen, mutta hymiöt on tosi olennaisia tekstiflirttailussa, kun kaikki kehonkieli on poissa pelistä. Pelkillä sanoillakin voi flirtata, mutta se on käsittämättömän vaikeaa etenkin tuikituntemattoman kanssa kun ei ole tietoa hänen tavoistaan käyttää kieltä, ja ap kertoi että asia on hänelle haaste jo muutenkin.

Ylösalaisin juuri siksi, että flirtti on tulkinnanvaraisuuden taitoa. Suora puhe on joko liian asiallista tai liian röyhkeää. Vihjaus on se, mitä haetaan.

Hymyily on liian suoraa ja röyhkeää? Mitä ihmettä. Kyllä nyt kaikille voi perushymyn laittaa ihan suoraan. Sitä ylösalaisin olevaa jäisin itse ihmettelemään, että onko se hyvällä ollenkaan. Tulisin vain epävarmaksi.

Itse suosittelisin käyttämään vain ja ainoastaan yksiselitteisiä emojeita. Just siksi, ettei toisen käyttämää kieltä tunne.

Ehdottomasti perushymyn voi. Ja jos ei hirveen pitkään tekstaile niin muuta ei välttämättä tarvitse. Sit jos käy niinpäin et tekstittely pitenee niin voi olla et kaipaa vaihtelua. Tai jos juttu lähtee luistamaan paremminkin...

Mut pusuhymiöt on siihen kun on jo pussailtu, silmänisku kans tosi riskinen, kaikki noi jättäsin pois tai ainakin pitää olla tosi varma siitä että nyt ollaan samalla aaltopituudella.

Ei kai se näin vakavaa ole? Hymiöitä vaan kehiin. Ei niistä nyt noin suuria voi tulkita. Vai voiko muka?

Jos puhutaan jostain deittisovelluksista, niin ylipäätään kannattaa mielestäni pyrkiä kohtalaisen nopeasti näkemään. Ainakin omalla kohdallani olen todennut, että kemiaa ei välttämättä vaan ole, vaikka kuvissa toinen näyttäisi kivalta ja juttu sujuisi. Toisaalta treffeille kysyessä selviää, että haluat nähdä ja näet, kiinnostaako toista muukin kuin kirjoittelu. Itse en myöskään ole kokenut mitää erityistä flirttailua tarpeelliseksi kirjoitteluvaiheessa, kunhan jotain juttua syntyy.

Ihanaa, kerrankin mukavalta ja täysjärkiseltä vaikuttava ap tällaisessa aloituksessa tällä palstalla.

Vierailija kirjoitti:

Kunnon munakoisot ja persikat peliin ja sit vaan kuva omasta varustuksesta perään. Johan on kumma jos mirkku ei lämpene.

Paitsi jos oma varustun onkin mallia porkkana ja nuutunut kiwi.

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan jostain deittisovelluksista, niin ylipäätään kannattaa mielestäni pyrkiä kohtalaisen nopeasti näkemään. Ainakin omalla kohdallani olen todennut, että kemiaa ei välttämättä vaan ole, vaikka kuvissa toinen näyttäisi kivalta ja juttu sujuisi. Toisaalta treffeille kysyessä selviää, että haluat nähdä ja näet, kiinnostaako toista muukin kuin kirjoittelu. Itse en myöskään ole kokenut mitää erityistä flirttailua tarpeelliseksi kirjoitteluvaiheessa, kunhan jotain juttua syntyy.

Tässä olen oppinut paremmaksi. Ennen juttelin ummet ja lammet, koska kuvittelin, että niin oppii tuntemaan toisen ihmisen paremmin. Kyllähän siinä oppikin ja varmasti selvisi olemmeko samalla aaltopituudella. Mutta vain keskustelussa. Suoraa korrelaatiota viestittelyn sujumisen ja tosielämän viehätyksen välillä, kun ei kuitenkaan ole. On niin paljon muuttujia, jotka saattavat muuttaa tilannetta suuntaa tai toiseen, kun kaksi ihmistä tapaa. Se täydellinen viestittelijä voi ollakin oikeasti ihan toisenlainen, se eri tavalla kommunikoida voikin olla kiehtova ja livenä avoin persoona. Tai sitten viestittely vastaa täysin sitä todellistakin ihmistä. Pointti on se, että ikinä ei tiedä.

Ja mitä nopeammin tapaan naisen niin sitä vähemmän mun täytyy viestein huonosti flirttailla. Sekin on hyvä.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan jostain deittisovelluksista, niin ylipäätään kannattaa mielestäni pyrkiä kohtalaisen nopeasti näkemään. Ainakin omalla kohdallani olen todennut, että kemiaa ei välttämättä vaan ole, vaikka kuvissa toinen näyttäisi kivalta ja juttu sujuisi. Toisaalta treffeille kysyessä selviää, että haluat nähdä ja näet, kiinnostaako toista muukin kuin kirjoittelu. Itse en myöskään ole kokenut mitää erityistä flirttailua tarpeelliseksi kirjoitteluvaiheessa, kunhan jotain juttua syntyy.

Tässä olen oppinut paremmaksi. Ennen juttelin ummet ja lammet, koska kuvittelin, että niin oppii tuntemaan toisen ihmisen paremmin. Kyllähän siinä oppikin ja varmasti selvisi olemmeko samalla aaltopituudella. Mutta vain keskustelussa. Suoraa korrelaatiota viestittelyn sujumisen ja tosielämän viehätyksen välillä, kun ei kuitenkaan ole. On niin paljon muuttujia, jotka saattavat muuttaa tilannetta suuntaa tai toiseen, kun kaksi ihmistä tapaa. Se täydellinen viestittelijä voi ollakin oikeasti ihan toisenlainen, se eri tavalla kommunikoida voikin olla kiehtova ja livenä avoin persoona. Tai sitten viestittely vastaa täysin sitä todellistakin ihmistä. Pointti on se, että ikinä ei tiedä.

Ja mitä nopeammin tapaan naisen niin sitä vähemmän mun täytyy viestein huonosti flirttailla. Sekin on hyvä.

ap

Mä olen ummessa, puhutaanko siitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan jostain deittisovelluksista, niin ylipäätään kannattaa mielestäni pyrkiä kohtalaisen nopeasti näkemään. Ainakin omalla kohdallani olen todennut, että kemiaa ei välttämättä vaan ole, vaikka kuvissa toinen näyttäisi kivalta ja juttu sujuisi. Toisaalta treffeille kysyessä selviää, että haluat nähdä ja näet, kiinnostaako toista muukin kuin kirjoittelu. Itse en myöskään ole kokenut mitää erityistä flirttailua tarpeelliseksi kirjoitteluvaiheessa, kunhan jotain juttua syntyy.

Tässä olen oppinut paremmaksi. Ennen juttelin ummet ja lammet, koska kuvittelin, että niin oppii tuntemaan toisen ihmisen paremmin. Kyllähän siinä oppikin ja varmasti selvisi olemmeko samalla aaltopituudella. Mutta vain keskustelussa. Suoraa korrelaatiota viestittelyn sujumisen ja tosielämän viehätyksen välillä, kun ei kuitenkaan ole. On niin paljon muuttujia, jotka saattavat muuttaa tilannetta suuntaa tai toiseen, kun kaksi ihmistä tapaa. Se täydellinen viestittelijä voi ollakin oikeasti ihan toisenlainen, se eri tavalla kommunikoida voikin olla kiehtova ja livenä avoin persoona. Tai sitten viestittely vastaa täysin sitä todellistakin ihmistä. Pointti on se, että ikinä ei tiedä.

Ja mitä nopeammin tapaan naisen niin sitä vähemmän mun täytyy viestein huonosti flirttailla. Sekin on hyvä.

ap

Mä olen ummessa, puhutaanko siitä?

Sekin käy. Käykö jos mä huutelen täältä lammesta sinne umpeen?

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos puhutaan jostain deittisovelluksista, niin ylipäätään kannattaa mielestäni pyrkiä kohtalaisen nopeasti näkemään. Ainakin omalla kohdallani olen todennut, että kemiaa ei välttämättä vaan ole, vaikka kuvissa toinen näyttäisi kivalta ja juttu sujuisi. Toisaalta treffeille kysyessä selviää, että haluat nähdä ja näet, kiinnostaako toista muukin kuin kirjoittelu. Itse en myöskään ole kokenut mitää erityistä flirttailua tarpeelliseksi kirjoitteluvaiheessa, kunhan jotain juttua syntyy.

Tässä olen oppinut paremmaksi. Ennen juttelin ummet ja lammet, koska kuvittelin, että niin oppii tuntemaan toisen ihmisen paremmin. Kyllähän siinä oppikin ja varmasti selvisi olemmeko samalla aaltopituudella. Mutta vain keskustelussa. Suoraa korrelaatiota viestittelyn sujumisen ja tosielämän viehätyksen välillä, kun ei kuitenkaan ole. On niin paljon muuttujia, jotka saattavat muuttaa tilannetta suuntaa tai toiseen, kun kaksi ihmistä tapaa. Se täydellinen viestittelijä voi ollakin oikeasti ihan toisenlainen, se eri tavalla kommunikoida voikin olla kiehtova ja livenä avoin persoona. Tai sitten viestittely vastaa täysin sitä todellistakin ihmistä. Pointti on se, että ikinä ei tiedä.

Ja mitä nopeammin tapaan naisen niin sitä vähemmän mun täytyy viestein huonosti flirttailla. Sekin on hyvä.

ap

Mä olen ummessa, puhutaanko siitä?

Sekin käy. Käykö jos mä huutelen täältä lammesta sinne umpeen?

ap

:D

Tämän ketjun naiset ovat esimerkkejä siitä, että naiset vaativat miehiltä täysin luonteenvastaista käyttäytymistä ja ghostaavat itselleen sopivia miehiä, koska mies ei sopinut siihen muottiin, jonka naisen tyttökaverit ovat naisen päähän luoneet. Rasvaisten muna pilluun -juttujen laukominen sopivilla kiertoilmaisuilla onnistuu parhaiten tietyntyyppisiltä miehiltä, esimerkiksi vaikka Trumpin tyyppisiltä, veikkaisin. Sen sijaan moni muu mies, esimerkiksi minä itse, ja varmaan myöskään ap, ei pysty laukomaan noita kiertoilmaisu-puujalkavitsejä luonnollisesti vaikka mitä tekisi. Kyse on siitä, että jos ihmisenä, persoonana, ei yksinkertaisesti tapaa mielessään ajatella jatkuvasti jotain Rivo Riitta -läppiä, niin ei ne mitenkään taianomaisesti ala mieleen putkahtelemaan vain sillä, että päättää alkaa heittämään naisille kiertoilmaisuja. Tuloksena tulee olemaan epäluonnollista yliyritystä.

Ainoa mieleen nouseva kysymys on, että mikä siinä on että jokaisen tavisnaisen pitäisi odottaa sopivilta miehiltä jotain todistelua jollain Jaajo-läpillä? Kyllä se mies on sopiva ilmankin niitä. Jaajo-läpät on opittu tarve monella naisella. Opittu muilta naisilta, että mies ei ole seksikäs jossei puujalkoja ala kuulua.

M/40

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun naiset ovat esimerkkejä siitä, että naiset vaativat miehiltä täysin luonteenvastaista käyttäytymistä ja ghostaavat itselleen sopivia miehiä, koska mies ei sopinut siihen muottiin, jonka naisen tyttökaverit ovat naisen päähän luoneet. Rasvaisten muna pilluun -juttujen laukominen sopivilla kiertoilmaisuilla onnistuu parhaiten tietyntyyppisiltä miehiltä, esimerkiksi vaikka Trumpin tyyppisiltä, veikkaisin. Sen sijaan moni muu mies, esimerkiksi minä itse, ja varmaan myöskään ap, ei pysty laukomaan noita kiertoilmaisu-puujalkavitsejä luonnollisesti vaikka mitä tekisi. Kyse on siitä, että jos ihmisenä, persoonana, ei yksinkertaisesti tapaa mielessään ajatella jatkuvasti jotain Rivo Riitta -läppiä, niin ei ne mitenkään taianomaisesti ala mieleen putkahtelemaan vain sillä, että päättää alkaa heittämään naisille kiertoilmaisuja. Tuloksena tulee olemaan epäluonnollista yliyritystä.

Ainoa mieleen nouseva kysymys on, että mikä siinä on että jokaisen tavisnaisen pitäisi odottaa sopivilta miehiltä jotain todistelua jollain Jaajo-läpillä? Kyllä se mies on sopiva ilmankin niitä. Jaajo-läpät on opittu tarve monella naisella. Opittu muilta naisilta, että mies ei ole seksikäs jossei puujalkoja ala kuulua.

M/40

Taianomaista läppää, kuulostaa hyvältä... Mikähän mahtaa olla tuloksena kun seksikäs mies taikoo läppää?

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun naiset ovat esimerkkejä siitä, että naiset vaativat miehiltä täysin luonteenvastaista käyttäytymistä ja ghostaavat itselleen sopivia miehiä, koska mies ei sopinut siihen muottiin, jonka naisen tyttökaverit ovat naisen päähän luoneet. Rasvaisten muna pilluun -juttujen laukominen sopivilla kiertoilmaisuilla onnistuu parhaiten tietyntyyppisiltä miehiltä, esimerkiksi vaikka Trumpin tyyppisiltä, veikkaisin. Sen sijaan moni muu mies, esimerkiksi minä itse, ja varmaan myöskään ap, ei pysty laukomaan noita kiertoilmaisu-puujalkavitsejä luonnollisesti vaikka mitä tekisi. Kyse on siitä, että jos ihmisenä, persoonana, ei yksinkertaisesti tapaa mielessään ajatella jatkuvasti jotain Rivo Riitta -läppiä, niin ei ne mitenkään taianomaisesti ala mieleen putkahtelemaan vain sillä, että päättää alkaa heittämään naisille kiertoilmaisuja. Tuloksena tulee olemaan epäluonnollista yliyritystä.

Ainoa mieleen nouseva kysymys on, että mikä siinä on että jokaisen tavisnaisen pitäisi odottaa sopivilta miehiltä jotain todistelua jollain Jaajo-läpillä? Kyllä se mies on sopiva ilmankin niitä. Jaajo-läpät on opittu tarve monella naisella. Opittu muilta naisilta, että mies ei ole seksikäs jossei puujalkoja ala kuulua.

M/40

Kuten tästäkin ketjusta voi lukea on tämä melko hankala asia. Ei pidä olettaa naisten olevan joku monoliitti, jonka kaikki jäsenet viehättyvät samoista asioista. Toisaalta on olemassa myös keskijakauma ja sen sisällä suurin osa naisista ovat samassa kohtaa, tai ainakin lähellä sitä. Ehkä paras neuvo oli ottaa rennosti ja kuunnella sitä vastakumppania. Sillä tavalla näkee mihin hän reagoi ja mihin taas ei. Siltikään ei aina kemiat kohtaa ja sille ei voi mitään.

Sitten on tuo miestyypin ja luonteen kysymys. Minkä verran flirttailuun sopimaton luonne voi opetella ja opettaa itseään paremmaksi ja minkä verran kannattaa opetella? Mä olen tämän ketjun ja kokemusteni perusteella tehnyt sen päätöksen, että yritän oppia virheistäni, mutta olla kuitenkin oma itseni, koska muuten tulee helposti tunne liiasta yrittämisestä ja väkinäisyydestä. Olisihan se tietenkin kiva olla sulavakielinen auervaara, joka runolauseillaan ja aina sopivilla flirteillä saisi naisen innostumaan, mutta tiedostan, että musta ei koskaan tuollaista tule ja jos en kelpaa tällaisena tavallisena normivaarana niin sitten en.

ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun naiset ovat esimerkkejä siitä, että naiset vaativat miehiltä täysin luonteenvastaista käyttäytymistä ja ghostaavat itselleen sopivia miehiä, koska mies ei sopinut siihen muottiin, jonka naisen tyttökaverit ovat naisen päähän luoneet. Rasvaisten muna pilluun -juttujen laukominen sopivilla kiertoilmaisuilla onnistuu parhaiten tietyntyyppisiltä miehiltä, esimerkiksi vaikka Trumpin tyyppisiltä, veikkaisin. Sen sijaan moni muu mies, esimerkiksi minä itse, ja varmaan myöskään ap, ei pysty laukomaan noita kiertoilmaisu-puujalkavitsejä luonnollisesti vaikka mitä tekisi. Kyse on siitä, että jos ihmisenä, persoonana, ei yksinkertaisesti tapaa mielessään ajatella jatkuvasti jotain Rivo Riitta -läppiä, niin ei ne mitenkään taianomaisesti ala mieleen putkahtelemaan vain sillä, että päättää alkaa heittämään naisille kiertoilmaisuja. Tuloksena tulee olemaan epäluonnollista yliyritystä.

Ainoa mieleen nouseva kysymys on, että mikä siinä on että jokaisen tavisnaisen pitäisi odottaa sopivilta miehiltä jotain todistelua jollain Jaajo-läpillä? Kyllä se mies on sopiva ilmankin niitä. Jaajo-läpät on opittu tarve monella naisella. Opittu muilta naisilta, että mies ei ole seksikäs jossei puujalkoja ala kuulua.

M/40

Kuten tästäkin ketjusta voi lukea on tämä melko hankala asia. Ei pidä olettaa naisten olevan joku monoliitti, jonka kaikki jäsenet viehättyvät samoista asioista. Toisaalta on olemassa myös keskijakauma ja sen sisällä suurin osa naisista ovat samassa kohtaa, tai ainakin lähellä sitä. Ehkä paras neuvo oli ottaa rennosti ja kuunnella sitä vastakumppania. Sillä tavalla näkee mihin hän reagoi ja mihin taas ei. Siltikään ei aina kemiat kohtaa ja sille ei voi mitään.

Sitten on tuo miestyypin ja luonteen kysymys. Minkä verran flirttailuun sopimaton luonne voi opetella ja opettaa itseään paremmaksi ja minkä verran kannattaa opetella? Mä olen tämän ketjun ja kokemusteni perusteella tehnyt sen päätöksen, että yritän oppia virheistäni, mutta olla kuitenkin oma itseni, koska muuten tulee helposti tunne liiasta yrittämisestä ja väkinäisyydestä. Olisihan se tietenkin kiva olla sulavakielinen auervaara, joka runolauseillaan ja aina sopivilla flirteillä saisi naisen innostumaan, mutta tiedostan, että musta ei koskaan tuollaista tule ja jos en kelpaa tällaisena tavallisena normivaarana niin sitten en.

ap

NormiAuer on turhan vaarallinen :O

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun naiset ovat esimerkkejä siitä, että naiset vaativat miehiltä täysin luonteenvastaista käyttäytymistä ja ghostaavat itselleen sopivia miehiä, koska mies ei sopinut siihen muottiin, jonka naisen tyttökaverit ovat naisen päähän luoneet. Rasvaisten muna pilluun -juttujen laukominen sopivilla kiertoilmaisuilla onnistuu parhaiten tietyntyyppisiltä miehiltä, esimerkiksi vaikka Trumpin tyyppisiltä, veikkaisin. Sen sijaan moni muu mies, esimerkiksi minä itse, ja varmaan myöskään ap, ei pysty laukomaan noita kiertoilmaisu-puujalkavitsejä luonnollisesti vaikka mitä tekisi. Kyse on siitä, että jos ihmisenä, persoonana, ei yksinkertaisesti tapaa mielessään ajatella jatkuvasti jotain Rivo Riitta -läppiä, niin ei ne mitenkään taianomaisesti ala mieleen putkahtelemaan vain sillä, että päättää alkaa heittämään naisille kiertoilmaisuja. Tuloksena tulee olemaan epäluonnollista yliyritystä.

Ainoa mieleen nouseva kysymys on, että mikä siinä on että jokaisen tavisnaisen pitäisi odottaa sopivilta miehiltä jotain todistelua jollain Jaajo-läpillä? Kyllä se mies on sopiva ilmankin niitä. Jaajo-läpät on opittu tarve monella naisella. Opittu muilta naisilta, että mies ei ole seksikäs jossei puujalkoja ala kuulua.

M/40

Kuten tästäkin ketjusta voi lukea on tämä melko hankala asia. Ei pidä olettaa naisten olevan joku monoliitti, jonka kaikki jäsenet viehättyvät samoista asioista. Toisaalta on olemassa myös keskijakauma ja sen sisällä suurin osa naisista ovat samassa kohtaa, tai ainakin lähellä sitä. Ehkä paras neuvo oli ottaa rennosti ja kuunnella sitä vastakumppania. Sillä tavalla näkee mihin hän reagoi ja mihin taas ei. Siltikään ei aina kemiat kohtaa ja sille ei voi mitään.

Sitten on tuo miestyypin ja luonteen kysymys. Minkä verran flirttailuun sopimaton luonne voi opetella ja opettaa itseään paremmaksi ja minkä verran kannattaa opetella? Mä olen tämän ketjun ja kokemusteni perusteella tehnyt sen päätöksen, että yritän oppia virheistäni, mutta olla kuitenkin oma itseni, koska muuten tulee helposti tunne liiasta yrittämisestä ja väkinäisyydestä. Olisihan se tietenkin kiva olla sulavakielinen auervaara, joka runolauseillaan ja aina sopivilla flirteillä saisi naisen innostumaan, mutta tiedostan, että musta ei koskaan tuollaista tule ja jos en kelpaa tällaisena tavallisena normivaarana niin sitten en.

ap

NormiAuer on turhan vaarallinen :O

Onpahan sitten edes jotain jännitystä.

ap

Vierailija kirjoitti:

 Älä vastaile saman tien viesteihin tunnollisesti kuin partiopoika. Odotus lisää naisen jännitystä ja pitää yllä mielenkiintoa. Hän ajattelee sinua "takaraivossaan" koko sen ajan ja tsekkaa puhelintaan malttamattomana. 

Ilmaise viestissäsi jotain "viatonta", mutta kuitenkin mielikuvitusta kiihottavaa.

-"sori, että viestiin vastaaminen kesti vähän kauan, tulin juuri  lenkiltä/squashia pelaamasta ja kävin suihkussa ja huomasin viestisi vasta nyt."  

Omasta kokemuksesta voin kertoa että  viivyttely ei todellakaan lisää jännitystä vaan saa miettimään että tässäkö tää oli, kun toinen ei edes vaivaudu vastaamaan. 

Ps. tykkään aapeen tyylistä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Älä vastaile saman tien viesteihin tunnollisesti kuin partiopoika. Odotus lisää naisen jännitystä ja pitää yllä mielenkiintoa. Hän ajattelee sinua "takaraivossaan" koko sen ajan ja tsekkaa puhelintaan malttamattomana. 

Ilmaise viestissäsi jotain "viatonta", mutta kuitenkin mielikuvitusta kiihottavaa.

-"sori, että viestiin vastaaminen kesti vähän kauan, tulin juuri  lenkiltä/squashia pelaamasta ja kävin suihkussa ja huomasin viestisi vasta nyt."  

Omasta kokemuksesta voin kertoa että  viivyttely ei todellakaan lisää jännitystä vaan saa miettimään että tässäkö tää oli, kun toinen ei edes vaivaudu vastaamaan. 

Ps. tykkään aapeen tyylistä. 

Sama.