Lue keskustelun säännöt.
Lapsellani diagnosoitiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet
24.06.2020 |
Ollaan miehen kanssa todella järkyttyneitä tästä. Lapsella ikää 7 vuotta, eka vuosi koulussa ollut täyttä tuskaa. Ei oppinut lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.
Kesällä on harjoiteltu lukemista eikä vieläkään suju, vaikka lapsi kovasti yrittääkin ja on itsekin surullinen, kun oppiminen ei suju.
Olemme yrittäneet etsiä tietoa, mutta sitä on niukasti saatavilla.
Huoli lapsen tulevaisuudesta ja pärjäämisestä on suuri, kuinka lapsemme tulee pärjäämään työelämässä kun yksinkertaiset työt automatisoidaan ja vain korkeakoulutettuja työntekijöitä palkataan?
Huoli on myös siitä, koska muut lapset huomaavat ja alkavat kiusata lastamme.
Vertaistuki ja vinkit olisivat nyt tervetulleita.
Kommentit (185)
Ehdottomasti yrittäkää saada lapsi Valteri-kouluun, niitä on eri paikkakunnilla ympäri maata ja myös asuntolat kaukaa tuleville.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista, etenkin jos lapsi on älykäs ja kunnianhimoinen. Voi kyllä päästä pitkällekin kun löytää omat keinonsa.
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.
Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.
Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.
Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.
Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.
Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.
Minullakin oli raittiit vanhemmat, mutta kun on erityisaikuinen eikä kelpaa mihinkään töihin, niin kyllä nyt viisikymppisenä tekisi mieli alkaa ryyppäämään. Kyllä kun on 30v syrjäytyneenä jo ollut niin kyllästyttää.
Oivoi. Olet niin kovin erityinen, ja mihinkään ei ole huolittu. Tottakai pitää alkaa ryyppäämään. Kaikki ymmärtää ja silittelee päätä.
Jos ns "tavallinen" ihminen tekisi saman, niin epäonnistuneeksi ja alkoholistiksi heti haukuttaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää löytää sellainen tapa, jolla hän oppisi helpoiten. Esimerkiksi musiikin tai videoiden avulla oppiminen. Lisäksi erityisluokalle laittaminen auttaa, kun ei joudu kokemaan samanlaisia paineita "tavallisten" lasten kanssa. Jos paikkakunnaltanne ei löydy erityisluokallista koulua, muuttakaa.
Kannustakaa lastanne, jos hän löytää asian jossa on hyvä. Oli se sitten taiteet, musiikki taikka liikunta. Usein lapsi on taiteellisesti ja/tai älyllisesti lahjakas, jos oppiminen ei suju. Olisiko jonkinlainen Steinerkoulu hyvä?
Steinerkouluun ei kai edes oteta erityislapsia. Heitä ei ole huomioitu siellä millään tavalla.
Niin. Tässä vähemmistökoulussa kun saadaan ihan luvallisesti valikoida, eikä yhteiskunnan pohjasakkaa ole pakko retuuttaa mukana hidastuttamassa normaaleja oppilaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen kaveri on tuollainen myös. Ihan hyvin pärjännyt.
Ysiluokalla luki kielissä vielä viidennen luokan kielten kirjoja koulussa. Ei vaadittu siis ysiluokan kirjojen osaamista. Istui erityisopella nuo tunnit.
Sittenhän meni ysiluokan jälkeen johonkin ammattiin valmistavaan opetukseen pariksi kuukaudeksi, josta opastettiin lähihoitajaopintoihin. Nyt hän on jo valmis lähihoitaja.
Hänellä ei ole ollut varsinaisin hankaluuksin muuta kuin se, että varasteli kaupoista ja kokeili huumeita. Oli pari kuukautta lastenkodissa noiden takia. En tiedä, liittyvätkö nuo mitenkään laaja-alaisiin oppimishäiriöihin.
Ja tuollaisesta sitten lähihoitaja. Oikein kiva. Toivottavasti ei ikinä hoida minua tai läheisiäni.
Vierailija kirjoitti:
Ihana lukea kuinka moni vanhempi on hyvin kannustava ja auttaa lastaan.
Kaikkia lapsia vanhemmat eivät auta, koska eivät jaksa tai lapsi ei halua.
Tuttuni lapsi kokee kiusaamiseksi, jos häntä yrittää auttaa artikuloimaan paremmin. Puheestaan ei saa selvää. Nyt menee ekalle ja siellä opetellaan kaikki yhdessä lukemaan jne.
Toivottavasti apua löytyy koulusta.
Nuo on todella kivoja suvun kokoontumisissa, synttäreillä tms. Kun heitä ei ymmärretä, niin tulee palosireenin voimakkuudella raivari. Tai ihan tavallisissa leikeissä alkaa väkivaltaiseksi, kun muut lapset eivät vaan saa selvää puheesta. Vanhempansa eivät tietenkään välitä katsoa perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun lapsella myös mutta huomasin jo 2 vuotiaana hänestä että kaikki ei ole Ok.
Lapsi nyt 13 vuotta, on pienryhmässä osan aineista. Kielissä on hyvä kuten myös tietotekniikassa. On erittäin ahkera ja empaattinen nuori mies. Itseasiassa hänen parhaalla ystävällä samat diagnoosit ja mukavampaa nuorta miestä saa hakea.On toki hajamielinen ja ei kovin huolellinen mutta ihan fiksu ja pärjäävä. En huoli hänestä kovasti, kyllä hänestä tuottava kansalainen tulee :)
Koulussa on saanut paljon tukea joka on auttanut. Huolellisuus kuten läksyjen huolehtiminen on isoin asia koulunkäynnissä missä ontuu. Keskiarvo oli nyt ala-asteen loputtua reilu 8. Kyllä siitä voi olla ylpeä.
Oppi lukemaan eka luokalla. Käsiala on heikkoa koska motoriikan ongelmat. Autoa, mönkkäriä ja mopoa ajaa taitavasti, oppi myös ikätasoisesti hiihtämään, uimaan ja pyöräilemään vaikka välillä meille sanottiin ettei välttämättä opi ikinä.
Asiat helpottaa kyllä. Nyt kun ongelmat on selvillä saatte apua.
Minne ajattelit että hajamielinen ja huolimaton voi työllistyä, paitsi niihin leikkityöpajoihin jotka on tehty juuri tällaisia varten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Otan osaa. Minulla sama diagnoosi ja se on tehnyt elämästäni helvettiä. Nöyryytys erityisluokalle joutumisesta ja kiusaaminen siitä lapsena. Nuorena kaikesta muiden asioista ulos jääminen. Pahin nyt aikuisena koska olen niin lievä tapaus etten mihinkään eläkkeelle pääse joten töissä pitää yrittää käydä. Kuitenkaan en meinaa selvitä yksinkertaisistakaan töistä millään ja ne tuottaa valtavaa stressiä, ahdistusta ja häpeää omasta huonoudesta. Nyt minulla on toimistotyö, mutta joudun tekemään salaa ylitöitä yötä myöten että en paljastu kuinka tyhmä ja hidas olen. En tiedä kauanko jaksan 16-18 tunnin työpäiviä. Mutta sitten viimeistään kuolen häpeään jos paljastuu että olen niin tyhmä kuin oikeasti olen.
Saatko hyvää palkkaa?
Jos et saa, niin kannattaisiko mennä vaikka johonkin työhön, missä saat 16-18 tuntista päivää tehden sen edestä rahat.Ei mikään kunnon työpaikka palkkaa heikkoälyisiä.
Eli jos palkkasi on 2000€ kuussa ja teet noin paljon ylitöitä, niin, jos menet 10€ tuntitöihin ja teet tuon määrän töitä, tienaat enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei hätää, hänestä voi tulla youtubettaja.
Siellä kaikki heikkoälyiset voivat olla toistensa keskuudessa häiritsemättä muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsen kaveri on tuollainen myös. Ihan hyvin pärjännyt.
Ysiluokalla luki kielissä vielä viidennen luokan kielten kirjoja koulussa. Ei vaadittu siis ysiluokan kirjojen osaamista. Istui erityisopella nuo tunnit.
Sittenhän meni ysiluokan jälkeen johonkin ammattiin valmistavaan opetukseen pariksi kuukaudeksi, josta opastettiin lähihoitajaopintoihin. Nyt hän on jo valmis lähihoitaja.
Hänellä ei ole ollut varsinaisin hankaluuksin muuta kuin se, että varasteli kaupoista ja kokeili huumeita. Oli pari kuukautta lastenkodissa noiden takia. En tiedä, liittyvätkö nuo mitenkään laaja-alaisiin oppimishäiriöihin.
Ja tuollaisesta sitten lähihoitaja. Oikein kiva. Toivottavasti ei ikinä hoida minua tai läheisiäni.
Sinäpä sen sanoit. Tuollaisten ei pitäisi todellakaan päästä ainakaan lähihoitajiksi. Minnekään, missä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Tai oikeastaan ei minnekään, piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää löytää sellainen tapa, jolla hän oppisi helpoiten. Esimerkiksi musiikin tai videoiden avulla oppiminen. Lisäksi erityisluokalle laittaminen auttaa, kun ei joudu kokemaan samanlaisia paineita "tavallisten" lasten kanssa. Jos paikkakunnaltanne ei löydy erityisluokallista koulua, muuttakaa.
Kannustakaa lastanne, jos hän löytää asian jossa on hyvä. Oli se sitten taiteet, musiikki taikka liikunta. Usein lapsi on taiteellisesti ja/tai älyllisesti lahjakas, jos oppiminen ei suju. Olisiko jonkinlainen Steinerkoulu hyvä?
Miten laaja-alaisesti heikkolahjainen lapsi voi olla "usein älyllisesti lahjakas, jos oppiminen ei suju"?
Ei nyt ihan mene yksiin tämä.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, etenkin jos lapsi on älykäs ja kunnianhimoinen. Voi kyllä päästä pitkällekin kun löytää omat keinonsa.
Juuri kerrottiin että lapsi on käytännössä vähä-älyinen (joo sorry, nykyään ei saa näin sanoa, ai kamala).
Niin sitten neuvotaan, että "jos lapsi on älykäs". Just.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on kaikkein tärkein, että lapsenne pääsisi erityisopetukseen, missä itsekullakin on oppimisongelmia. Siellä hän tulee kokemaan onnistumisia. Vanhempina te käännätte kelkkanne , ette voivottele ,jos määrätyt asiat ei suju. Iloitsette ja kehutte kaikkea ,missä hän onnistuu ja on hyvä.
Muista itse elävästi lapsuudesta ja nuoruudesta tarkkaan ne lauseet, milloin joku on minua kehunut. Itselläni on ollut ikäni varmaan sen johdosta erittäin hyvä itsetunto. Olen ollut tyytyväinen työhöni ja arvostanut sitä, vaikka olen ihan tavis ( nyt jo ikääntynyt)
Lapsesi löytää varmasti paikkansa maailmassa ja työelämässä.
Hän on erityislapsi josta te iloitsette, ettekä enää murehdi. Asiat vois olla 100x huonommin ja silmänräpäyksessä jonkun huippuneron elämä voi muuttua onnettomuuden tai sairauden johdosta.
Ainakin tuo itsesääli ja "tuleeko mun mukulasta veronmaksajaa" -ajatukset heti taka-alalle. Nykyään oppimisvaikeuksista, autismista ym. ymmärretään paljon enemmän kuin 10 vuotta sitten. Eiköhän lapsellesi paikka joku löydy koulusta ja aikuisena yhteiskunnasta. Tärkeintä on nyt tukea lasta ja rakastaa ehdoitta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää löytää sellainen tapa, jolla hän oppisi helpoiten. Esimerkiksi musiikin tai videoiden avulla oppiminen. Lisäksi erityisluokalle laittaminen auttaa, kun ei joudu kokemaan samanlaisia paineita "tavallisten" lasten kanssa. Jos paikkakunnaltanne ei löydy erityisluokallista koulua, muuttakaa.
Kannustakaa lastanne, jos hän löytää asian jossa on hyvä. Oli se sitten taiteet, musiikki taikka liikunta. Usein lapsi on taiteellisesti ja/tai älyllisesti lahjakas, jos oppiminen ei suju. Olisiko jonkinlainen Steinerkoulu hyvä?
Steinerkouluun ei kai edes oteta erityislapsia. Heitä ei ole huomioitu siellä millään tavalla.
Niin. Tässä vähemmistökoulussa kun saadaan ihan luvallisesti valikoida, eikä yhteiskunnan pohjasakkaa ole pakko retuuttaa mukana hidastuttamassa normaaleja oppilaita.
No eikös siellä ole todella outoja oppilaita, eikä siellä tarvitse edes tehdä mitään, jos ei halua.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on kaikkein tärkein, että lapsenne pääsisi erityisopetukseen, missä itsekullakin on oppimisongelmia. Siellä hän tulee kokemaan onnistumisia. Vanhempina te käännätte kelkkanne , ette voivottele ,jos määrätyt asiat ei suju. Iloitsette ja kehutte kaikkea ,missä hän onnistuu ja on hyvä.
Muista itse elävästi lapsuudesta ja nuoruudesta tarkkaan ne lauseet, milloin joku on minua kehunut. Itselläni on ollut ikäni varmaan sen johdosta erittäin hyvä itsetunto. Olen ollut tyytyväinen työhöni ja arvostanut sitä, vaikka olen ihan tavis ( nyt jo ikääntynyt)
Lapsesi löytää varmasti paikkansa maailmassa ja työelämässä.
Hän on erityislapsi josta te iloitsette, ettekä enää murehdi. Asiat vois olla 100x huonommin ja silmänräpäyksessä jonkun huippuneron elämä voi muuttua onnettomuuden tai sairauden johdosta.
Mistä sinä voit tuollaista tietää, kun tulevaisuudesta eivät tiedä edes lääkärit? Iljettää tuollaiset kommentit.
Vierailija kirjoitti:
Surullista, etenkin jos lapsi on älykäs ja kunnianhimoinen. Voi kyllä päästä pitkällekin kun löytää omat keinonsa.
Kai ymmärrät, että oppimisvaikeudet ja älykkyys ovat toisensa poissulkevia ominaisuuksia? Älykkyys nimenomaan tarkoittaa kyvykkyyttä oppia nopeasti ja oppimisvaikeudet päinvastaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää löytää sellainen tapa, jolla hän oppisi helpoiten. Esimerkiksi musiikin tai videoiden avulla oppiminen. Lisäksi erityisluokalle laittaminen auttaa, kun ei joudu kokemaan samanlaisia paineita "tavallisten" lasten kanssa. Jos paikkakunnaltanne ei löydy erityisluokallista koulua, muuttakaa.
Kannustakaa lastanne, jos hän löytää asian jossa on hyvä. Oli se sitten taiteet, musiikki taikka liikunta. Usein lapsi on taiteellisesti ja/tai älyllisesti lahjakas, jos oppiminen ei suju. Olisiko jonkinlainen Steinerkoulu hyvä?
Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla viitataan tilanteeseen, jota aiemmin kutsuttiin lieväksi kehitysvammaisuudeksi. Sellaiset lapset eivät ole ”usein älyllisesti lahjakkaita”, eikä heidän paikkansa ainakaan ole Steiner-koulussa. Taiteellisesti lahjakkaita lievästi kehitysvammaisia tunnen toki minäkin.
Kyllä lievästi kehitysvammaisista puhutaan tänä päivänä. Kas, kun ei älykkyysrajoitteisista kuten nykyään ylipainoinenkin on kurvikas tai painorajoitteinen. Laaja-alaisilla oppimisvaikeuksilla viitataan entiseen heikkolahjaisuus-termiin. Älykkyysosamäärä keikahtaa 70-85, joka on parempi on kehitysvammaisella, mutta huonompi kuin keskivertoälykkäällä. Kyse on paljon suuremmasta asiasta kuin puheen/tarkkaavaisuuden häiriöstä tai matemaattisten aineiden oppimisen vaikeuksista.
Lapsen kannalta olisi paljon helpompi, jos äo keikahtaisi alle 70:een. Yhteiskunta pitää tällöin huolen ja diagnoosi takaa mm. asunnon, kuntoutukset, eläkkeen ja tuen jopa tavalliselle työpaikalle, jos kykyä riittää. Heikkolahjaisena vaikka olisi tutkinto erityisammattikoulusta, niin työllistyminen on silti vaikeaa eikä työkyvyttömyyseläkettä saa. He eivät ole riittävän vammaisia tukitoimiin, mutta eivät riittävän älykkäitä pärjäämään maailmalla.
Pyydätte ja otatte koululta vastaan kaikki mahdolliset tukitoimet. Heti elokuussa yhteyttä opettajaan ja erityisopettajaan ja alatte yhteistyössä miettimään lapselle parhaan mahdollisen tuen. Meillä saatiin koulun kautta myös lähete jatkotutkimuksiin ja sitä kautta lapsi on saanut jo vuosia toimintaterapiaa. En tiedä meneekö samaa tietä kaikissa kunnissa, jos ei teillä saa koulun kautta tuota terapiaa (meillä tämä on kouluaikana) niin kokeile perheneuvolan kautta. Meidän lapsella on tuon toimintaterapian kautta varsinkin sosiaaliset taidot kehittyneet kovasti. Osaisivatko koululta (opettajat tai koulupsykologi) suositella jotain harrastusta joka kehittäisi vähän kuin huomaamatta myös lapsen motorisia taitoja kun sanoit että niissäkin on haastetta. Ja tulevaisuudesta ei kannata vielä olla huolissaan, nykyään on tarjolla erilaisia tukitoimia myös ammattikouluissa ja on myös erityisoppilaitoksia (Luovi) joissa tuetaan tutkinnon saamista aivan eri tavalla kuin tavallisessa amiksessa. Ja varmasti se tärkein eli rakastatte lastanne niin kuin ennenkin ja kannustatte oppimaan hänen omilla tavoitteillaan. Löytäkää yhdessä lapsen vahvuudet ja korostakaa niitä.