Lapsellani diagnosoitiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Ollaan miehen kanssa todella järkyttyneitä tästä. Lapsella ikää 7 vuotta, eka vuosi koulussa ollut täyttä tuskaa. Ei oppinut lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.
Kesällä on harjoiteltu lukemista eikä vieläkään suju, vaikka lapsi kovasti yrittääkin ja on itsekin surullinen, kun oppiminen ei suju.
Olemme yrittäneet etsiä tietoa, mutta sitä on niukasti saatavilla.
Huoli lapsen tulevaisuudesta ja pärjäämisestä on suuri, kuinka lapsemme tulee pärjäämään työelämässä kun yksinkertaiset työt automatisoidaan ja vain korkeakoulutettuja työntekijöitä palkataan?
Huoli on myös siitä, koska muut lapset huomaavat ja alkavat kiusata lastamme.
Vertaistuki ja vinkit olisivat nyt tervetulleita.
Kommentit (206)
Käytittekö raskausaikana päihteitä?
Ikävä diagnoosi tällä vuosituhannella.
Maaseutuyhteiskunnassa tai vielä 80-luvulla olisi vielä pärjännyt tehden apulaisen hommia.
Ei kaikki ole oman onnensa seppiä. Sen kun Purra ja kumppanit tajuaisivat.
Itse olisin huolissani lapsen kasvaessa teini-ikään. Nuoret ja myös aikuiset tosi julmia. Hyvin heikot ovat helposti vahvempien vietävissä. Siksi katsottava, millaisessa seurassa liikkuu, ettei joudu hyväksikäytetyksi.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin heikoilla eväillä varustettuja notkuu isoissa ryhmissä sekä erityisluokissa. Kyse ei ole velttoudesta ja laiskuudesta, vaan siitä ettei kognitiivinen kapatiseetti ja älykkyys riitä saamaan edes sitä keskinkertaista arvosanaa. Ovat ihan pihalla kaikissa kouluaineissa. Omaisilla on sokea usko, että opettajat, myös erityisopettajat tekisivät ihmeitä hyvin heikon oppilaan kohdalla. Oppilasta koskevia lausuntoja lukiessa on tullut ilmi, että vaikeudet ovat alkaneet eskarissa tai alakoulun aloittaessa. Ei ne yläkoulussa minnekään ole hävinneet. Pitäisi ihan ehdottomasti palauttaa apukoulut hyvin heikkoja varten, ja koko diagnoosi laaja-alaiset oppimisvaikeudet voisi ennemmin yhdistyä kevaan jolloin henkilö pääsisi parhaiten tukitoimien piiriin.
Näin yläkoulun opena allekirjoitan tämän.
Omassa oppilasaineksessani on niitä hyvin heikkoja ja sitten niitä huonosti oppivia, sellaisia nelosen ja vitosen tasoisia oppilaita. Ero näiden kahden oppilasryhmän välillä on huima.
Ne huonosti oppivat lintsaavat, häiriköivät, eivät tee arvioituvia suorituksiaan tms. mutta kun nämä huonosti oppivat ovat paikalla ja yhteistyössä, on nopeat hoksottimet havaittavissa.
Sitten on sellaisia oppilaita, jotka saavat seiskan mutta ovat aika yksinkertaisia. Tosin oikealla heikkolahjaisella arvosana on vähintään vitonen tai kutonen. Osa heistä on kokonaan erityisopetuksessa ja oppimäärää on helpotettu. Näiltä oppilaita puuttuu kyku abraktiin ajatteluun, kriittiseen ajatteluun, tulkitsevaan lukutaitoon tai perustellun mielipiteen muodostamiseen jne..
Vierailija kirjoitti:
Itse olisin huolissani lapsen kasvaessa teini-ikään. Nuoret ja myös aikuiset tosi julmia. Hyvin heikot ovat helposti vahvempien vietävissä. Siksi katsottava, millaisessa seurassa liikkuu, ettei joudu hyväksikäytetyksi.
Ap:n lapsi on jo teini-ikäinen. Olisi mielenkiintoista tietää miten alaluokat menivät? Oppiko hän lukemaan?
Mitä tukitoimia lapselle on tarjottu? Onko lapsen mahdollista oppia tabletilla tehden tehtäviä jos perinteinen kynätyöskentely ei onnistu, entä kuvakommunnikaatio/visuaaliset jutut jne jne. Miten häntä on opetettu lukemaan ja kirjoittamaan? Pystyykö hän jäljentämään jos annat paperin eteen, jossa voi kirjoittaa päälle kirjaimia?