Lapsellani diagnosoitiin laaja-alaiset oppimisvaikeudet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsen kaveri on tuollainen myös. Ihan hyvin pärjännyt.

Ysiluokalla luki kielissä vielä viidennen luokan kielten kirjoja koulussa. Ei vaadittu siis ysiluokan kirjojen osaamista. Istui erityisopella nuo tunnit.

Sittenhän meni ysiluokan jälkeen johonkin ammattiin valmistavaan opetukseen pariksi kuukaudeksi, josta opastettiin lähihoitajaopintoihin. Nyt hän on jo valmis lähihoitaja.

Hänellä ei ole ollut varsinaisin hankaluuksin muuta kuin se, että varasteli kaupoista ja kokeili huumeita. Oli pari kuukautta lastenkodissa noiden takia. En tiedä, liittyvätkö nuo mitenkään laaja-alaisiin oppimishäiriöihin.

Ja tuollaisesta sitten lähihoitaja. Oikein kiva. Toivottavasti ei ikinä hoida minua tai läheisiäni. 

Sinäpä sen sanoit. Tuollaisten ei pitäisi todellakaan päästä ainakaan lähihoitajiksi. Minnekään, missä ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Tai oikeastaan ei minnekään, piste.

Eikö niitä pääsykokeita sosiaali- ja terveysalalle ole saatu jo takaisin? Vai olenko lukenut sittenkin väärin? Ihmettelin kuullessani pääsykokeiden poistamisesta, että miten ne edes harkitsi moista.

Lähipiirissäni on yksi, jolla on diagnoosi lukihäiriöstä, dysfasiasta ja adhd:sta. Peruskoulusta hän pääsi 6,5 keskiarvolla, ja matematiikka, englanti ja ruotsi olivat erityisopetuksen puolella. Vanhemmat uskoi hänen kuitenkin pärjäävän vilkkaan, topakan ja sosiaalisen luonteen ansiosta elämässä. Oli hänellä koulussa joitain avuja, luovuus ja tämä ainakin näkyi äidinkielen kirjoituksissa, vaikka lukihäiriö näkyi niissä, ja yhteiskuntaopin yritystoiminta-tehtävässä.

Hän päätti lähteä pari vuotta ammattikoulusta valmistumisen jälkeen opiskelemaan toista ammattia, lähihoitajaksi. Ei ole mitään estettä hakea opiskelemaan tuolla taustalla, jos vain kykenee oppimaan samat asiat. Lukihäiriöön voi saada lisäaikaa. Lääkelaskutentit ja anatomian opit hän pääsi ensimmäisellä kerralla läpi sekä harjoitteluissa on kehuttu. Kesätyöpaikassa vanhainkodilla hänestä pidettiin.

Eri asia on tietysti, jos serkullani olisikin heikkolahjaisuutta mainitsemieni diagnoosien sijaan, niin tällöin hänellä ei taatusti olisi nuita avuja, millä on onnistunut kompensoimaan peruskouluaikaista, huonoa koulumenestystä.

Oletkos sinä se sama kirjoittaja, jolla on tuossa toisessa ketjussa lähtenyt homma vähän käsistä (5 sivua typeriä yhden lauseen kommentteja)? Kenenkään muun en ole havainnut käyttävän sanaa "nuita" sanan "noita" sijasta. 

Jos olet, niin osanottoni, kärsit varmasti paljon. 

Onhan näkö tutkittu silmälääkärissä? Kysyn, koska valitettavan usein nykypäivänä käy niin, että näkö- ja kuulovammat jäävät havaitsematta tai ne havaitaan myöhään. Esimerkiksi näössä voi olla vikaa, vaikka näkisi hyvin kauas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.

Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.

Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.

Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä? 

Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?

En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin se vain on, että tilanteeseen pitää tottua, sanoivat nämä intoilijat täällä mitä tahansa. Pitää olla realistinen. Lapsi osaa sen mitä osaa. Hänellä on vahvuutensa ja heikkoutensa, kuten kaikilla lapsilla. Mitään ei voi tietää ennalta eikä mitään voi suunnitella ennalta.

Totta kai pitää tottua, kukaan ei ole tässä ketjussa muuta sanonutkaan.

Mutta ei kannata myöskään etukäteen liikaa maalata piruja seinille. Sellainen "realismi" voi sulkea aivan syyttä suotta lapselta mahdollisuuksia, että äiti alkaa ajatella jo valmiiksi, että "ei tuosta koskaan tule mitään, ei se kykene, ei se opi".

Yllättävän paljon lapset silti oppivat iän myötä ja kehitys etenee epätasaisesti. Joskus voi mennä paikoillaan polkien pitkään, joskus edetä harppauksin. Et voi koskaan etukäteen tietää. Ja mitä enemmän vanhemmat jaksavat ottaa asioista selvää ja vaatia, sitä enemmän lapsi saa tukea ja hänelle sopivia ratkaisuja, kotiin ei kannata jäädä voivottelemaan!

Tällä en toki siis moiti ap:ta yhtääm. Hänellä on nyt ensijärkytys päällä, ja kokemuksesta tiedän, että siitä yli pääseminen ottaa oman aikansa, eikä siinä mikään patistelu ja kylmä töksäyttely auta.

18

Mulla on nyt just tää vaihe, mun lapsi ei osaa mitään eikä siitä koskaan tule mitään. Kovasti olen monta vuotta elänyt jossain helvetin illuusiossa, että kaikki paranee ja kehitystä tapahtuu joka päivä ja simsalabim kohta lapsi on kuin muut. Mutta ei, takapakkia mennään jatkuvasti, varsinkin kun vertaa miten muut ikäisensä kehittyvät ja oppivat. Mun lapsi ei opi mitään ja jos oppii niin kohta sekin unohtuu. Missään ei pärjää ja kukaan ei häntä kestä. Miten helvetissä muka joku päivä tää olis paremmin? En ole ap.

Vierailija kirjoitti:

En halua luoda turhaa toivoa, mutta pakko silti sanoa, että älkää heti heittäkö kirvestä kaivoon. Minä pääsin ensimmäiset luokat säälistä läpi, opin lukemaan kunnolla vasta 3. luokan alussa ja olin ala-asteella paljon tukiopetuksessa. Yläasteella sain luokan parhaan todistuksen, samoin lukiossa, ja pääsin opiskelemaan juuri sinne mihin halusin.

Jaksoin monta vuotta näitä tarinoita uskoa, mutta nyt en enää. Nyt on pakko ottaa oma pää pois pensaasta ja alkaa jo henkisesti valmistautua siihen että omalla lapsella ei ikinä tule olemaan tuollaista ihanaa onnellista satutarinaa kerrottavaksi. Kiva, että sinä olet pärjännyt, mutta oman lapsen kohdalla on nyt lopetettava turha haaveilu.

Hei. Mulla on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet sekä adhd. Valmistuin graafiseksi suunnittelijaksi ja myöhemmin lähihoitajaksi. Vakituinen työpaikka löytyy. Sanoisin, että toivoa on. Mulla oli vaikeuksia erityisesti matematiikassa, mutta esimerkiksi lähihoitajalaskut meni kuitenkin ongelmitta läpi, ensimmäisellä yrittämällä. Uskon että mua aikanaan auttoi paljon, kun sain erityisopetusta. Erityisopettaja oli ymmärtäväinen eikä huutanut, kuten moni muu opettaja valitettavasti aiemmin teki. Iso osa oppimisen vaikeuksista liittyi mulla myös siihen, että pelkäsin niin paljon opettajien reaktioita, että menin lukkoon enkä pystynyt oppimaan. Toivottavasti lapsenne saa ymmärrystä ja kärsivällistä opetusta, se on paras apu tällaiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.

Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.

Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.

Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä? 

Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?

En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua. 

Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei hätää, hänestä voi tulla youtubettaja.

Siellä kaikki heikkoälyiset voivat olla toistensa keskuudessa häiritsemättä muita. 

Tubetus vaatii jatkuvasti tavoiteltavissa olemista ihan jo seuraajia ajatellen.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta jos lapselle muodostuu "tyhmän" identiteetti. Tehkää töitä, ettei niin tapahdu. Lapsi voi olla vaika kuinka lahjakas, mutta hänen tapansa oppia vain erilainen. Ehkä jonain päivänä erilaisuus on hänen supervoimansa. Tiedän erään, joka jäi ala-asteella kaksi kertaa luokalleen ja oli erityiskoulussakin, mutta peruskoulun jälkeen selvitti tiensä ammattikouluun ja siitä vielä ammattikorkeaan! 

"Ehkä jonain päivänä erilaisuus on hänen supervoimansa"

Osaatko lukea ollenkaan: ap:n mukaan lapsella on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia (kasarilla puhuttiin heikkolahjaisista). Ei niillä "supervoimilla" tulla TIX:n kaltaiseksi laulajaksi tai Agatha Christien kaltaiseksi menestyskirjailijaksi. Jopa ammattikoulukin on mahdottomuus johtuen vaatimusten koventumisesta. Ihan esimerkkinä siivoustyötäkin tehdään nykyään kello kaulassa.

Jostain syystä matalasta älykkyydestä on tehty tabu jopa ammattilaisten keskuudessa. Opettajillekaan ei helposti aukea, että mistä sanankäänteestä he voisivat päätellä että mitkä ovat ne oppilaaan pulmien syyt. On haasteita siinä ja tässä, ja on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Hymyilytti lukea psykologin lausunnosta: "Prosessointinopeus erittäin heikkoa". Ikävä asia kauniisti ilmaistuna.

Heikoille vaikeudet ymmärtää alkaa jo tehtävänannosta. Helpotuksia tehdään helpotusten perään ja koealueita pienennetään. Vanhemmat ovat kaikkein pahimpia vaatijoita: koealueita pitäisi pienentää, mutta silti pitäisi todistukseen saada yleisopetuksen kasi. Vanhempien on vaikeaa hyväksyä sitä tosiasiaa, että lapsi on heikko eikä pärjää normitahtiin. Surettaa lasten puolesta, joita vanhemmat ajavat kuin käärmettä pyssyyn.

Ei näihin heikkoihin tepsi laaja-alaisten erityisopettajien taikatemput. Apukoulut pitäisi ehdottomasti palauttaa takaisin, koska noin kyvyttömälle peruskoulu on silkkaa kidutusta. Pelkkiä huonoja oppijoita ei tule luokitella heikkolahjaisiksi, ja oma kokemus huonoista oppijoista on tämä: yleensä sellaisia vitosen ja kutosen oppilaita, huolimattomia, mutta muuten mukavia, hoksaavia ja reippaita ja ovat pidettyjä kavereiden keskuudessa. He hankkivat vaikkapa oppisopimuksella itselleen ammatin ja voivat tienata jopa opettajaa paremmin. Todellisille heikoille on suoraan sanoen mahdotonta keksiä edes ammattia.

Niin, aika huolestuttavaa on että samalla on kadonnut yksinkertaiset, avustavat työt, mutta heikkolahjaisuus ei ole kadonnut minnekään. PISA-tulokset jo kielivät nuorten heikoista oppimistuloksista sekä heikentyneestä luku- ja kirjoitustaidosta. Juu, osasyynä voi olla sähköistyminen ja digitalisaatio, kun jo kouluissakin tulisi olla se tabletti oppimisvälineenä. Monissa perheissä ei nykyään lueta kirjoja, kun koko perhe vauvasta vaariin näprää älylaitteitaan. Toisaalta tämä yhteiskunta ei ole sen armollisempi huippulahjakkaillekaan, edes yliopisto ei tarjoa sitä haastetta vaan siellä mennään keskinkertaisten ehdoilla. Maailma on enimmäkseen keskinkertaisten ja muiden on sopeuduttava siihen, erityisesti huiput alkavat sitten keskinkertaisiksi tehden töitä myyjänä perustaen perheen. Tai sitten muuttavat ulkomaille toteuttamaan potentiaaliaan.

Minulla myös esikoisella todettiin sama plus muita haasteita. Saa koulussa hyvin tukea, syksyllä alkaa viimeinen vuosi.

Nyt on tilanne se että lapsen kaikki eriytetyt aineet on purettu, on normaaliluokassa ja pärjää hyvin. On aineita joissa menestyminen heikkoa (ruotsi) ja aineita jotka sujuu kuin itsestään. On luottamustehtävissä, harrastaa ja menestyy siinä, on paljon ystäviä ja mielekästä tekemistä.

Oppi kaikki tarvittavat taidot omaan tahtiin, meillekkin sanottiin ettei välttämättä opi edes pyörällä ajamaan. Oppi 7 vuotiaana kuten kaikki muutkin taidot mitä kaikille lapsille opetetaan.

Keskity äitinä siihen että valat lapseen itseluottamusta, ota koululta kaikki apu vastaan ja hoitotaholta myös.

Paljon tsemppiä ja iloista mieltä teidän perheelle! Ihana kun asiat on nyt tiedossa ja niihin saa nyt tukea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.

Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.

Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.

Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä? 

Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?

En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua. 

Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.

Ei voi olla totta, että siivoojaksi pitäisi olla yli 7 keskiarvo. Mitä tämä nyt on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.

Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.

Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.

Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä? 

Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?

En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua. 

Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.

Ei voi olla totta, että siivoojaksi pitäisi olla yli 7 keskiarvo. Mitä tämä nyt on?

Nykyään ammattikouluun hakevilta voidaan odottaa yli seitsemän keskiarvoa. Voi olla jopa lukioon verrattuna korkeammat keskiarvorajat. Esimerkkinä sähköala ja putkiala ovat tällaisia, joihin keskiarvoraja voi nousta korkeammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Hei. Mulla on todettu laaja-alaiset oppimisvaikeudet sekä adhd. Valmistuin graafiseksi suunnittelijaksi ja myöhemmin lähihoitajaksi. Vakituinen työpaikka löytyy. Sanoisin, että toivoa on. Mulla oli vaikeuksia erityisesti matematiikassa, mutta esimerkiksi lähihoitajalaskut meni kuitenkin ongelmitta läpi, ensimmäisellä yrittämällä. Uskon että mua aikanaan auttoi paljon, kun sain erityisopetusta. Erityisopettaja oli ymmärtäväinen eikä huutanut, kuten moni muu opettaja valitettavasti aiemmin teki. Iso osa oppimisen vaikeuksista liittyi mulla myös siihen, että pelkäsin niin paljon opettajien reaktioita, että menin lukkoon enkä pystynyt oppimaan. Toivottavasti lapsenne saa ymmärrystä ja kärsivällistä opetusta, se on paras apu tällaiseen.

Hyvä juttu, että olet pärjännyt mutta oletko aivan varma, että kyseessä on laaja-alaiset oppimisvaikeudet (ent. heikkolahjaisuus). Se, että on opiskellut lähihoitajaksi ja tukiopetus lääkelaskuihin on purrut, kertonee normaaliälyisyydestä. Ehkä vaikeutesi ovat ennemminkin adhd:ta ja dyskalkuliaa. Voi olla, että diagnoosi on mennyt päin honkia jos testatessa adhd-oireet ovat hämmentäneet tuloksia, kun voi olla monta maailmaa mielessä.

Laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat jo kaiken kattavampi diagnoosi verrattuna adhd:hen niin, että oppilas tarvitsee täysin yksilöllistetyn oppimäärään. Papereilla laaja-alaiset oppimisvaikeudet menevät vielä normaaliälykkyyden kategoriaan, mutta konkretiassa näillä henkilöillä toimintakyky lähenee kehitysvammaista.

Lähihoitajakoulutukseen kyllä saa hakea, vaikka olisi lukivaikeuksia ja jopa yksilöllistetty matematiikka, mutta mitään helpotuksia ei voida antaa vaan koulutus pitää suorittaa samoilla ehdoilla kuin muidenkin. Vaikka kyseessä on vain ammattikoulutus, niin kyllä siinä ammatissa tarvitaan hoksottimiakin ja työ on itsenäistä, joten kukaan koulutetumpi ja fiksumpi ei vahdi lähihoitajaa.

Tämä näyttää olevan pari vuotta vanha keskustelun aloitus, mutta kaikesta huolimatta:

Onneksi olkoon Ap ja aviomies!

Teillä on sitten niin kuin lanttu-b pentu.

Onko se poika vai tyttö? Kysyn vain, kun minun mielestäni tuntuu jotenkin siltä, että nämä "erityiset" ja "vaikeudelliset" ja kirjainyhdistelmälapset ja hekarit ja väkivaltaiset ja lisäavuntarpeiset ovat lähes aina poikia. Vai onko tämä vaikutelmani jokin optinen harha omassa havaintokentässäni? Vai pidetäänkö noita poikapuolisia ongelmayksilöitä enemmän julkisuudessa kuin tyttöpuolisia sellaisia? Osaako joku vastata mitään tähän?

Vierailija kirjoitti:

Ollaan miehen kanssa todella järkyttyneitä tästä. Lapsella ikää 7 vuotta, eka vuosi koulussa ollut täyttä tuskaa. Ei oppinut lukemaan, kirjoittamaan tai laskemaan.

Kesällä on harjoiteltu lukemista eikä vieläkään suju, vaikka lapsi kovasti yrittääkin ja on itsekin surullinen, kun oppiminen ei suju.

Olemme yrittäneet etsiä tietoa, mutta sitä on niukasti saatavilla.

Huoli lapsen tulevaisuudesta ja pärjäämisestä on suuri, kuinka lapsemme tulee pärjäämään työelämässä kun yksinkertaiset työt automatisoidaan ja vain korkeakoulutettuja työntekijöitä palkataan?

Huoli on myös siitä, koska muut lapset huomaavat ja alkavat kiusata lastamme.

Vertaistuki ja vinkit olisivat nyt tervetulleita.

Ei se tulekaan pärjäämään missään.

Teidän kannattaisi vain hyväksyä asia ja elää sen kanssa.

Siis kyllähän hän jotain työtä varmasti löytää tulevaisuudessa. Voi mennä vaikka hyllyttäjäksi kauppaan. Oletteko yrittäneet opettaa noita asioita kotona?

Hei älä huoli.

Oma lapsi sai aikoinaan saman dg:sin.

Aluksi oli pienryhmässä, yläaste meni jo normi luokassa.

Koulussa mennyt aina hyvin, sai jopa stipendin.

Nyt jo aikuinen.

Dg:si ei määritä ketään.

Mun eräs tuttu on tällainen. Hän oli erityisluokalla koko peruskoulun ja myöhemmin meni erityisoppilaitokseen. Pärjää yksinkertaisissa töissä ihan ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama diagnoosi kuin lapsellani. Eli kuten lääkäri totesi: ennen sanottiin heikkoIahjainen.

Oma lapsi oppi kyllä lukemaan ja laskemaan jo ekalla, mutta ei hänestä pärjääjää tule koskaan. Pysyy ikänsä muita jäljessä. Toivottavasti ei ajaudu huonoon seuraan ja löytää aikanaan jotain PALKKAtöitä eikä ajeta mihinkään orjatöihin 9€/päivä. Pääasia, että olisi onnellinen.

Kotoa hän ei ainakaan saa päihdemallia, vaan turvallisen ja tavallisen kasvatuksen.

Minkälaisiin PALKKAtöihin ajattelisit nykypäivänä tällaisen henkilön voivan mahtua? Kun ihan normaalejakin ihmisiä on työttömänä? 

Ihan mielenkiinnosta kysäisen: Uskotko tällaisen lannistavan kommentin olevan jotenkin hyödyksi tai iloksi?

En kirjoittanut tuota, mutta realistiselta se lähinnä vaikuttaa. On täysin totta, että normaaleja ihmisiä on työttömänä vaikka kuinka paljon, saati sitten tätä "tuontitavaraa". On vaikea realistisesti ymmärtää, mihin väliin nämä älyvajavaiset saataisiin tungettua. 

Yhteiskunnasta ovat kadonneet avustavat työt, jotka vaativat rutiinia ja näin ollen terveen kirjoissa olevat heikotkin sai elantonsa hankittua. Siivoojaksin on mahdotonta päästä johtuen keskiarvorajoista (pitäisi olla yli 7) ja opintoihin sisältyy kieliä jne. Tosin nykyään ihmisiä korkeakoulutetaan liikaa normien takia ja unohdetaan, ettei se Gaussin käyrä häviä minnekään, vaikka koko kansa korkeakoulutettaisiin. Kohta tässä maailmassa on vain tekoälytutkijoita ja ohjelmoijia.

Ei voi olla totta, että siivoojaksi pitäisi olla yli 7 keskiarvo. Mitä tämä nyt on?

Nykyään ammattikouluun hakevilta voidaan odottaa yli seitsemän keskiarvoa. Voi olla jopa lukioon verrattuna korkeammat keskiarvorajat. Esimerkkinä sähköala ja putkiala ovat tällaisia, joihin keskiarvoraja voi nousta korkeammaksi.

No nythän kunnilla on velvollisuus osoittaa jatko-opintopaikka jokaiselle peruskoulusta pääsevälle. Täällä ammattikoulun esittelyillassa kerrottiin jo jokunen vuosi sitten, että käytännössä jokaiselle löytyy aina opiskelupaikka. Toki se ei aina ole sitten se kiinnostavin, mutta joku kuitenkin. Ammattikoulu ei välttämättä ole vaikea, joskin sitten opetuksen laatu vaihtelee tosi paljon. Mutta se työelämä voi olla raskasta, jos on heikkolahjainen tai miten asia sanotaankaan. Kiire on usein tosi kova ja homman pitää sujua rutiinilla, jotta pysyy aikataulussa.

Niin, oppivelvollisuusikä pidennetiin vaikka erityis- ja pienluokkia on lakkautettu rahan takia. Erityisopetuksen tarvitsjoita on enemmän kuin erityisopettajia. Peruskoulusta valmistuu nykyään jopa heikolla lukutaidolla varustettuja nuoria. Niin huolestuttava käänne, kun sitten astuvat ensimmäistä kertaa työelämään.