Lue keskustelun säännöt.
Olen äiti ja mun Elämä on pilalla!
23.06.2020 |
Kaikki olisi täydellistä, jos olisin 45kg kevyempi, 10v nuorempi ja olisi luottotiedot kunnossa.
Nyt olen vanha läski, joka ei pääse töihin vaikka kuinka hakee->ei voi lyhentää velkaa, ikää 35v eikä tästä voi nuorentua, ylipainoa 40kg eikä mikään dieetti pidä muutamaa tuntia kauempaa.
Mietin kyss.
Kommentit (77)
Mitenkäs lapset? Ovatko yhtä rupsahtaneita ja negatiivisia, kuin äitinsä?
Ihan oikeasti AP koita ryhdistyä. Jatkuvalla valittamisella ja negatiivisuudella ei pääse eteenpäin... :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit olla 25-vuotias?
Olisin nuori. Nyt olen alhainta naiskastia, yli 30v. Näkymätöntä saastaa. Elämällä ei ole enää mitään tarjottavaa.
Ap
No voi pah. Olen 36v enkä koskaan ole ollut näin tyytyväinen itseeni ja elämääni! Kyllä olisi kamala olla taas nuori ja epävarma.
Hei Ap,
Jos oikeasti haluat näyttää hyvältä, sinun on pakko ensin hyväksyä tosiasiat. Myönnät oman ikäsi, painosi ja tilanteesi ilman ylimääräistä dramatiikkaa. Haluatko oikeasti muutosta? Aikuisena ihmisenä toki ymmärrät miten se tapahtuu, hienoa että yrität kuitenkin aloittaa vaikka se kestäisikin sen yhden päivän ajan. Se kertoo siitä, että haluat muutosta.
Lähde etenemään siitä mitä pystyt tekemään. Pystytkö syömään paremmin? Pystytkö juomaan vettä enemmän? Pystytkö jumppaamaan kotona edes vähän? Pystytkö nukkumaan hyvin?
Mitä pystyt muuttamaan ja mitä haluat muuttaa. Kahden kuukauden päästä siitä kun päätät vakaasti muuttaa asioita ne voi olla jo ihan toisella tavalla. Lupaan sen.
Ja muuten. Miehelle joka kyttää 13.v takapuolta nauraisin ääneen, oikeasti ihan naurettavaa. Sitäpaitsi 35.v ei todellakaan ole millään mittakaavalla vanha, en tajua mistä ihmeestä olet saanut päähäsi noita ajatuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit olla 25-vuotias?
Olisin nuori. Nyt olen alhainta naiskastia, yli 30v. Näkymätöntä saastaa. Elämällä ei ole enää mitään tarjottavaa.
ApNo voi pah. Olen 36v enkä koskaan ole ollut näin tyytyväinen itseeni ja elämääni! Kyllä olisi kamala olla taas nuori ja epävarma.
Kuva? Karisee ne luulot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hakeudu lihavuusleikkaukseen.
Leikkauksen jälkeen pitää syödä pieniä määriä, ei onnistu. Syöminen on parasta elämässäni. Siksi se laihdutus on niin vaikeaa, kun pitää luopua parhaasta asiasta elämässä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihdutus on pitkä projekti, pitää myös kuntoilla paljon mieluiten jokapäivä. Alussa se on kuitenkin kaikkein vaikeinta ja monet luovuttaa tässä. Aluksi pitää vain painaa ja jaksaa vaikka kuukausi tiettyä ruokavaliota ja rutiinia kuntoilussa, että siitä tulee tapa ja vähitellen alkaa kunto nousemaan ja kilot karisemaan. Saat onnistumisen tunteita ja haluat jatkaa samaa rataa. Elämä alkaa taas maistua.
Se mun ongelma onkin, en pysty noudattamaan edes yhtä päivää. Toukokuussa olin 2 päivää ja kiukuttelun miehelle ja lapsille, kun ne sai syödä kaikkea hyvää ja minä en. Mies käski lopettaa dieetin, koska tulin niin pahalle päälle.
ApNyt hyvä nainen elämäsi ohjat omiin käsiisi. Mitä täällä palstalla ruikuttaminen auttaa yhtään mihinkään? Asenneongelma sinulla on, olet päättänyt ettet pysty. No, jos ei pysty, niin sitten ei kertakaikkiaan pysty, ei auta muuta kuin olla läski lopun ikäänsä. Hyvällä säkällä saat sydärin nuorena, niin eipähän tarvitse elää sitä kuvailemaasi "ihmisarvotonta 50-vuotiaan naisen" elämää.
Oikeasti, ajatuksenkulkusi on vähintäänkin hyvin erikoista, ellei jopa sairasta. Elät inhoten itseäsi sukupuolesi takia ja pidät kollektiivisesti kaikkia naisia ihmisarvottomina. Ehkä olet lapsesta saakka elänyt epäterveessä ilmapiirissä ehkä miehesi on kaikkien aikojen sovinisti. Tai mistä ikinä tuo epänormaali suhtautumisesi johtuukaan, olet itse ainoa joka siihen voi vaikuttaa.
Ala elää itsellesi. Jos yhtään lohduttaa niin elämä on vaikeaa myös nuorena, hyvä vartaloisena ja nättinä, jos ajatus kulkee tuota rataa ja ainoa millä kuvittelee olevan väliä on se, että kelpaako jonkun kassientyhjennysleluksi. Elämä sen sijaan muuttuu oikeinkin mukavaksi, kun alkaa arvostaa itseään. Todennäköisesti tämän myötä myös elämänhallintasi palaa raiteilleen, koska kum arvostat itseäsi, haluat myös voida hyvin. Ei pahalla mutta harva reilusti ylipainoinen oikeasti voi hyvin tai pystyy käsi sydämellä sanomaan, että olen aina kohdellut itseäni arvostavasti. Kukaan muukaan ei arvosta sinua, jos et tee sitä ensin itse. Toki jos haluat jatkaa elämääsi katkerana läskinä, niin ei se minulta pois ole. Huomautan vain, että voisi olla muunkin laista.
Eli mun ainoa mahdollisuus on poistua oman käden kautta? Haluan palstalta vertaistukea! miten yli 3 0 v naiset pystyvät elämään iloisena, vaikka parhaat vuodet takana? Miten olette saaneet itsekuria saada paino alle 60kg, vaikka mummo iässä? Siksi tämä aloitus. Keskustelupalstahan tämä on ja mun aloitus ei loukkaa ketään.
Ap
Jos asennemuutos tuntuu niin pelottavalta, että mieluummin pysyt tutussa ja turvallisessa katkeruudessa, niin se on ihan oma vikasi. Tietysti voisi ehkä auttaa, että selvittäisit vaikka jonkun terapeutin avulla, että mistä nuo hyvin epänormaalit ajatuksesi johtuvat. Ei ole tervettä kuvitella olevansa mummo tuossa iässä. Ei ole helppo ja kevyt tie ratkoa noin syvällä olevia ongelmia, et tunnu edes kyseenalaistavan omia ajatuksiasi tai sitä, onko niissä mitään järkeä. Tästä syystä veikkaan, että olet katkerana elämäsi loppuun saakka. Et ymmärrä että muutoksen täytyy tapahtua sinun ajattelussasi, eikä kukaan muu voi tätä työtä puolestasi tehdä.
Kaikki mistä kerrot on suht helposti ratkaistavissa. Itselläkin on paljon ongelmia, mutta yritän keskittyä positiivisiin asioihin elämässä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mistä kerrot on suht helposti ratkaistavissa. Itselläkin on paljon ongelmia, mutta yritän keskittyä positiivisiin asioihin elämässä. :)
Kerro miten nuorenen 10v,pääsen töihin, saan luottotiedot takaisin, laihdutan 45kg?
Minusta kuulostaa että olet masentunut ja harrastat lohtusyömistä. Sinun pitäisi löytää ensin apu sisäisiin ongelmiisi ja päästä niitä puhumaan jonkun luotettavan tahon tai ammattilaisen kanssa. Mitä tuohon, että sun iässäsi on elämä ohi, tulee niin se on ihan höpöhöpö ! Itse olen yli 50-v, energinen, onnellinen kahden aikuisen lapsen äiti. Nautin elämästäni ja näen kaikissa asioissa myös positiivisen puolen. Elämässäni on ollut vaikka mitä vastoinkäymistä mutta niistä on selvitty. Rakastan elämää ja haluan pitää itsestäni huolta. Kun pitää itsestään hyvää huolta jaksaa pitää huolta myös muista. Tsemmpiä ja eespäin vaan pienin ponnistuksin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi haluaisit olla 25-vuotias?
Olisin nuori. Nyt olen alhainta naiskastia, yli 30v. Näkymätöntä saastaa. Elämällä ei ole enää mitään tarjottavaa.
ApNo voi pah. Olen 36v enkä koskaan ole ollut näin tyytyväinen itseeni ja elämääni! Kyllä olisi kamala olla taas nuori ja epävarma.
Kuva? Karisee ne luulot.
Mitkä ihmeen luulot? Tarvitsenko sinun hyväksyntääsi ollakseni onnellinen juuri tällaisena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mistä kerrot on suht helposti ratkaistavissa. Itselläkin on paljon ongelmia, mutta yritän keskittyä positiivisiin asioihin elämässä. :)
Kerro miten nuorenen 10v,pääsen töihin, saan luottotiedot takaisin, laihdutan 45kg?
Mikset pääse töihin? Etkö pääse siivoojaksi tai vaikka kouluttautumaan lähihoitajaksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole opiskellut?
2 tutkintoa on. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaikki mistä kerrot on suht helposti ratkaistavissa. Itselläkin on paljon ongelmia, mutta yritän keskittyä positiivisiin asioihin elämässä. :)
Kerro miten nuorenen 10v,pääsen töihin, saan luottotiedot takaisin, laihdutan 45kg?
Mikset pääse töihin? Etkö pääse siivoojaksi tai vaikka kouluttautumaan lähihoitajaksi?
2 tutkintoa on, enkä toisten ulosteisiin koske, joku raja.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hittoa, eihän tuosta olotilasta voi lapsia taikka ikää syyttää!
Nyt ryhtiä nainen! Täällä puhuu 39.v kahden lapsen äiti myös. Rupeat nyt ihan ensimmäisenä juomaan tarpeeksi vettä ja lisäämään arkiaktiivisuutta jos et vaikkapa lenkille tms. perhe-elämän takia jatkuvasti pääsee. Hölkkäät paikallasi, hypit, kyykkäät, teet vaikka seinää vasten punnerruksia. Peppu ylös sohvalta NYT!
Lisäät ruokaan kasviksia ja pidät huolen että menet ainakin 5 kertaa viikossa ajoissa nukkumaan, joo tiedän että se myöhäisillan oma aika houkuttaa mutta jos haluat hoikistua niin yli 30-vuotiaana vaikuttaa myös yöunien määrä tähän projektiin. Ja syö sitä kurkkua, tomaattia, paprikaa ja vaikkapa päälle vuolukanaa. Sokerit minimiin, jauha vaikka purkkaa.
Jos suinkin pääset lenkille tai uimaan lasten kanssa, mene. Itsekin kävin eilen kahden lapsen kanssa iltaurheiluna uimassa, 3.v polski oman uimarenkaansa kanssa kun vesijuoksin vieressä ja 8.v opetteli uimaan vieressä.
Nyt lapset katsoo piirrettyjä ja itse suuntaan terassille kuninauhojen kanssa junppailemaan aurinkoon. Nyt muutat ensin omaa asennetta, mikään ei ole pilalla, huominen koittaa varmasti ja tänään kun aloitat muutoksia niin jatkat huomenna taas. Älä ajattele mitään dieetteja, vaan alat vain tekemään järjestelmällisiä muutoksia ja LISÄYKSIÄ arkeen.
Tsemppiä! Kyllä voi näyttää hyvälle vielä kuule vaikka nelikymppisenäkin! Pidetään itsestämme huolta.
Juuri ahmin puoli vuokaa makaronilaatikkoa, vaikka eka annos oli lautasmalli. Sellainen iiiso vuoka. Mitä järkeä enää liikkua, kun en saa noita kaloreita kulutettua mitenkään tänään? Ja tänään syön vielä kuitenkin, kello vasta 3.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huhhuh, tsemiii <3
Ei lohduta nuorten tsempit
Peukutin ja Mä olen kylläkin 53.
Tsemii.
Kolmevitosena olin ammatissa ja tapasin mieheni, jonka kanssa on nähty paljon ja saatu lapset.
Mulla tossa sun ikävaiheessa siis alkoi ruuhkavuodet.
Sulla on ikäkriisi ja väsymys pukkaa. Keksi jotain kiinnostavaa, mitä alat tekrmään.
Maailmassa on vaikka mitä. Tuota ikärasismia en tunnista. Olet ihan parhaassa iässä.ala vaan huolehtimaan itse itsestäsi. Olet nyt jättänyt itsesi taka-alalle ja kaiken muun alle.
Kyllä sä sieltä nouset, sitten kun haluat. Kullä se vaatii omaa panostustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä hittoa, eihän tuosta olotilasta voi lapsia taikka ikää syyttää!
Nyt ryhtiä nainen! Täällä puhuu 39.v kahden lapsen äiti myös. Rupeat nyt ihan ensimmäisenä juomaan tarpeeksi vettä ja lisäämään arkiaktiivisuutta jos et vaikkapa lenkille tms. perhe-elämän takia jatkuvasti pääsee. Hölkkäät paikallasi, hypit, kyykkäät, teet vaikka seinää vasten punnerruksia. Peppu ylös sohvalta NYT!
Lisäät ruokaan kasviksia ja pidät huolen että menet ainakin 5 kertaa viikossa ajoissa nukkumaan, joo tiedän että se myöhäisillan oma aika houkuttaa mutta jos haluat hoikistua niin yli 30-vuotiaana vaikuttaa myös yöunien määrä tähän projektiin. Ja syö sitä kurkkua, tomaattia, paprikaa ja vaikkapa päälle vuolukanaa. Sokerit minimiin, jauha vaikka purkkaa.
Jos suinkin pääset lenkille tai uimaan lasten kanssa, mene. Itsekin kävin eilen kahden lapsen kanssa iltaurheiluna uimassa, 3.v polski oman uimarenkaansa kanssa kun vesijuoksin vieressä ja 8.v opetteli uimaan vieressä.
Nyt lapset katsoo piirrettyjä ja itse suuntaan terassille kuninauhojen kanssa junppailemaan aurinkoon. Nyt muutat ensin omaa asennetta, mikään ei ole pilalla, huominen koittaa varmasti ja tänään kun aloitat muutoksia niin jatkat huomenna taas. Älä ajattele mitään dieetteja, vaan alat vain tekemään järjestelmällisiä muutoksia ja LISÄYKSIÄ arkeen.
Tsemppiä! Kyllä voi näyttää hyvälle vielä kuule vaikka nelikymppisenäkin! Pidetään itsestämme huolta.
Juuri ahmin puoli vuokaa makaronilaatikkoa, vaikka eka annos oli lautasmalli. Sellainen iiiso vuoka. Mitä järkeä enää liikkua, kun en saa noita kaloreita kulutettua mitenkään tänään? Ja tänään syön vielä kuitenkin, kello vasta 3.
Ap
Ei mitään järkeä. Heittäydy sohvalle. Itsesääli ja väsymys diellä sulla vallitsee.
Lepää liiku ja nuku!
Se RUokaryhmä tulee sieltä itsestään. Pistät itsesi nyt tosi koville.
Uni olisi varmaan se ykkönen sinun tilanteessasi.
Väsymykseen ja uupumukseen ihminen syö juuri noin.
Mun psyyke ei pysty siihen että minä rouskutan porkkanaa ja muut syö normaalisti. Jos minä kärsin, niin saa koko perhe kärsiä porkkanaa puputtamalla.