Lapsiperheet käyttävät ilmaisesta lapsenhoitoavusta termiä turvaverkko
Sitähän se on. Ne samat ihmiset, jotka olivat aiemmin kavereitani ja sukulaisianne ja joita varten jouduitte myös tekemään asioita, ovat lastenne synnyttyä ”turvaverkko”, kuten tykkäätte hienosti kutsua ilmaista lastenhoitoapua. Ei kovin vastavuoroista, sanoisin.
Kommentit (207)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas huomaa tämän suomalaisille tyypillisen ajatusmaailman. Perhettä ei juurikaan arvosteta tai auteta, kaikki pärjätköön yksin. Onneksi mieheni perheellä on erilainen ajatusmaailma. Suuri perhe, missä kaikki auttavat toisiaan. Auttamista ei nähdä pakkona, vaan jonain mitä halutaan tehdä.
Toisaalta toisia ei myöskään hyväksikäytetä, vaan kaikki tekevät osansa yhteisen hyvän eteen. He ovat meidän turvaverkko, mutta mekin olemme muille tarpeen vaatiessa. Lähes jokainen ihminen tarvitsee jossain vaiheessa apua.
Ihanko tosissaan mielestäsi muiden pitää kantaa osavastuu tekemistäsi lisääntymisvalinnoista?
Ei tietenkään pidä. Mutta voitko uskoa, että monilla ihmisillä on läheisiä, jotka mielellään viettävät muidenkin lasten kanssa aikaa pitämättä sitä mitenkään ikävänä asiana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Olen syntynyt 1966 mies ja ensimmäinen oma lapsi vasta tulossa!
Sinä nyt oletkin pappaisä. Liian vanha esikoiselle. Sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Minä olen syntynyt -70 ja olen kyllä isovanhempi. Useat 60-luvulla syntyneet työkaverini ovat myös.
Omien lasten ollessa pieniä myös kavereillani oli pieniä lapsia. Välillä minä katsoin heidän lapsiaan, jos he meidän. Paljon en kavereitani vaivannut, sillä tällä samalla paikkakunnalla asuvat lasten molemmat isovanhemmat ja he olivat lasten kanssa paljon, pyysivät usein yökyläänkin.
Autollisena kuskailin autottomia kavereita lapsineen. Me saatiin seuraa moneen kivaan tapahtumaan ja he pääsivät sinne meidän mukana. Lasten isovanhemmille on kyllä kaikki maksettu takaisin viime vuosina, koska he ovat jo iäkkäitä. Pari viime vuotta on ollut raskaita, kun isältä meni ajokortti, hän sairastui ja joutui lopulta hoivakotiin. Käytin äitiä joka toinen päivä ja saattohoitovaiheessa päivittäin isää katsomassa. Tähän vielä viikottaiset kauppareissut, lääkärireissut ja labrakäynnit. Äiti ei pääse kotoa minnekään ilman kyytiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas huomaa tämän suomalaisille tyypillisen ajatusmaailman. Perhettä ei juurikaan arvosteta tai auteta, kaikki pärjätköön yksin. Onneksi mieheni perheellä on erilainen ajatusmaailma. Suuri perhe, missä kaikki auttavat toisiaan. Auttamista ei nähdä pakkona, vaan jonain mitä halutaan tehdä.
Toisaalta toisia ei myöskään hyväksikäytetä, vaan kaikki tekevät osansa yhteisen hyvän eteen. He ovat meidän turvaverkko, mutta mekin olemme muille tarpeen vaatiessa. Lähes jokainen ihminen tarvitsee jossain vaiheessa apua.
Ihanko tosissaan mielestäsi muiden pitää kantaa osavastuu tekemistäsi lisääntymisvalinnoista?
Ei todellakaan pidä, vaan osa läheisistämme haluaa kovasti hoitaa lastamme. Esimerkiksi anoppi jatkuvasti pyytää lastamme hoitoon. Tuollainen yhteisöllisyys on hyvä asia, samoin jos anoppi vaikka sairastuisi niin varmasti auttaisimme häntä ihan vapaaehtoisesti, koska hän on meille tärkeä ja haluamme auttaa.
Huomaa että osa porukasta on niin katkeroituneita yksinäisyyteensä, että vilpittömän ystävyyden olemassaoloon ei edes haluta enää uskoa. Kaikki ihmissuhteet on heille pelkkää kaupankäyntiä tai hyväksikäyttöä. Jos jollain on jotain hyvää, kuten ihana turvaverkko, se pitäisi ottaa pois, kun itselläkään ei sellaisia ihmissuhteita ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
60-luvulla syntyneet ovat 50-60-vuotiaita, eli todella monella on jo lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Minä olen syntynyt -70 ja olen kyllä isovanhempi. Useat 60-luvulla syntyneet työkaverini ovat myös.
Älä yleistä. Itse olen syntynyt 60-luvun alkupuolella eikä minulla tai yhdelläkään samanikäisellä ystävälläni ole lapsenlapsia vielä. Samaten ei kukaan 60-70 -luvulla syntyneistä työkavereistani ole vielä isovanhempi.
Mitä tulee turvaverkkoihin, niin on todella hienoa, jos sellainen on. Itsekin olen nuorena ollut paljon lapsenvahtina omille sukulaislapsille, mutta kun itse sain lapsia, ei samaa perhettä todellakaan kiinnostanut koskaan hoitaa minun lapsiani. Että se siitä vastavuoroisuudesta. Onneksi saatiin apua muualta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
60-luvulla syntyneet ovat 50-60-vuotiaita, eli todella monella on jo lapsenlapsia.
Omassa kaveri- ja työkaveripiirissäni eivät ole.
Huvittavaa lukea äitien puolusteluja, että eivät he ainakaan yritä hyötyä muista :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas huomaa tämän suomalaisille tyypillisen ajatusmaailman. Perhettä ei juurikaan arvosteta tai auteta, kaikki pärjätköön yksin. Onneksi mieheni perheellä on erilainen ajatusmaailma. Suuri perhe, missä kaikki auttavat toisiaan. Auttamista ei nähdä pakkona, vaan jonain mitä halutaan tehdä.
Toisaalta toisia ei myöskään hyväksikäytetä, vaan kaikki tekevät osansa yhteisen hyvän eteen. He ovat meidän turvaverkko, mutta mekin olemme muille tarpeen vaatiessa. Lähes jokainen ihminen tarvitsee jossain vaiheessa apua.
Ihanko tosissaan mielestäsi muiden pitää kantaa osavastuu tekemistäsi lisääntymisvalinnoista?
Ei todellakaan pidä, vaan osa läheisistämme haluaa kovasti hoitaa lastamme. Esimerkiksi anoppi jatkuvasti pyytää lastamme hoitoon. Tuollainen yhteisöllisyys on hyvä asia, samoin jos anoppi vaikka sairastuisi niin varmasti auttaisimme häntä ihan vapaaehtoisesti, koska hän on meille tärkeä ja haluamme auttaa.
Tämä! Olen lapseton, mutta minun perheessäni on tapana auttaa, kun joku sitä tarvitsee. Lapsiperhearki on nykyään todella rankkaa, etenkin kun työelämä on niin vaativaa. Kyllä sen pyörittämiseen varmasti lähes jokainen kaipaa apua.
Minä siis hoidan lähisuvun lapsia, enkä pidä sitä minään vaihdantataloutena. He ovat osa perhettäni ja haluan viettää heidän kanssaan aikaa, he ovat minulle rakkaita. Tiedän toki, että perheeni auttaisi minua, jos tarvitsen apua. Enpä sitä kyllä ole juurikaan tarvinnut.
Kuulostaa ihan kamalan kylmältä ja itsekkäältä, kun lehdistä lukee juttuja, joissa isovanhemmat eivät lähes koskaan hoida lapsenlapsiaan ja perustelevat sitä sillä, että kun omat lapset on jo hoidettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän hetken isovanhemmat ovat itsekkäin sukupolvi ikinä. Nämä 60-luvulla syntyneet ovat saaneet yhteiskunnalta ihan kaiken, melkein ilmaiseksi vielä ja nyt heille ei kuulu yhtään mitään eikä yhtään ketään pitäisi auttaa, kun ”haluavat elää omaa elämäänsä”.
Omien vanhempien apu kyllä kelpasi silloin kun omat lapset olivat pieniä. Hyvä, jos edes näkivät lapsiaan kesäisin.
Onko 60-luvulla syntyneet jo sankoin joukoin isovanhempia? Tuskin.
Minä olen syntynyt -70 ja olen kyllä isovanhempi. Useat 60-luvulla syntyneet työkaverini ovat myös.
Älä yleistä. Itse olen syntynyt 60-luvun alkupuolella eikä minulla tai yhdelläkään samanikäisellä ystävälläni ole lapsenlapsia vielä. Samaten ei kukaan 60-70 -luvulla syntyneistä työkavereistani ole vielä isovanhempi.
Mitä tulee turvaverkkoihin, niin on todella hienoa, jos sellainen on. Itsekin olen nuorena ollut paljon lapsenvahtina omille sukulaislapsille, mutta kun itse sain lapsia, ei samaa perhettä todellakaan kiinnostanut koskaan hoitaa minun lapsiani. Että se siitä vastavuoroisuudesta. Onneksi saatiin apua muualta.
Kun sanot, että saitte apua muualta, toivottavasti tarkoitat, että palkkasitte lastenhoitajan.
Koko termi on sosiaalitätien keksintöä. Yksi tapa syynätä ja painostaa lapsiperheitä.
Neuvola opettaa tämän termin jo odotusaikana: tulevat vanhemmat kuulustellaan noin toisella käyntikerralla ja voi sitä raukkaa, joka jo tuossa vaiheessa narahtaa TURVAVERKKOJEN puutteesta...
Seksiasiat, varallisuus, harrastukset jne. kuulustellaan säännöllisin väliajoin VOIMAVARALOMAKKEILLA. Niitä saa täyttää väsymykseen asti.
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa lukea äitien puolusteluja, että eivät he ainakaan yritä hyötyä muista :D
Kyllä sen apu tulee maksettua takaisin sitten myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Taas huomaa tämän suomalaisille tyypillisen ajatusmaailman. Perhettä ei juurikaan arvosteta tai auteta, kaikki pärjätköön yksin. Onneksi mieheni perheellä on erilainen ajatusmaailma. Suuri perhe, missä kaikki auttavat toisiaan. Auttamista ei nähdä pakkona, vaan jonain mitä halutaan tehdä.
Toisaalta toisia ei myöskään hyväksikäytetä, vaan kaikki tekevät osansa yhteisen hyvän eteen. He ovat meidän turvaverkko, mutta mekin olemme muille tarpeen vaatiessa. Lähes jokainen ihminen tarvitsee jossain vaiheessa apua.
Minäkin ajattelen noin. Olen kotoisin tyypillisestä sen aikakauden perheestä eli isä, äiti ja kaksi lasta, sukulaiset satojen kilometrien päässä. Sukua nähtiin kesällä, muuten heistä lähinnä puhuttiin pahaa. Nyt on perheestä jäljellä minä ja äiti, isä ja veli ovat kuolleet. Äiti on jo iäkäs ja päätti muuttaa hänkin kauas synnyinseudulleen eikä halua "vaivata" meitä mitenkään. Itku kurkussa katselen jotain elokuvia tyyliin Kreikkalainen naimakauppa, jossa päähenkilönaisella on "kauhea" kreikkalainen suku, jossa kaikki vatvovat kaikkien asioita ja ylläri pylläri jossa on AINA tarjolla apua, koska sitä annetaan vastavuoroisesti.
Minulla on omakin perhe, mutta oikeasti suren sitä, että sukua minulla ei ole, enkä suurin piirtein edes tiedä, miten jotkut äidin hautajaiset aikanaan järjestän "siellä jossain", kun en ketään edes tunne. Arvostakaa hyvät ihmiset lähimmäisiänne, auttakaa ja uskaltakaa pyytää apua. Mieheni vanhemmat asuvat naapurissamme ja ovat aivan ihania ihmisiä. Autamme toisiamme ja viihdymme yhdessä. Jollekin äidilleni en voi tästä edes iloita, koska hän ei voi ymmärtää: anoppia kuuluu vihata ja miehen sukulaiset ylipäänsä ovat aina arveluttavia. Suoraan sanoen minusta suomalainen "ihanneyhteiskunta" on ihan sairas, jossa kunnia-asia on vain pärjätä yksin, vetää masennuslääkettä naamaan ja hehkuttaa kuinka ihanaa on, kun ei ole rasittavia ihmisiä ympärillä. Toki jotkut ihan ilkeät ja pers.häiriöiset ihmiset ovat asia erikseen, mutta suurin osa meistä on sekä kivoja että rasittavia, tavallisia ihmisiä!
Vierailija kirjoitti:
Turvaverkko tarkoittaa ennenkaikkea läheisiä ihmisiä ja henkistä apua ja turvaa.
Sillä ei ole mitään tekemistä pelkästään lastenhoidon kanssa.
Myös yksinäiset ja lapsettomat ihmiset tarvitsevat turvaverkon.
Ei sama kirjoitti:
Sanoisin, että turvaverkko sana pitää sisällään muutakin kuin lastenhoitoa, vaikka toki sekin kelpaisi. Esim. Jos minulle ja miehelleni sattuisi jotain, lapset menisivät suoraan lastensuojeluun koska ketään ei kiinnosta. Turva on sitä, että voisi pyytää apua, kun on hätätilanne.
Lapsettomille riittää yleensä esim. yksi ihminen, jonka voi ilmoittaa vaikkapa terveydenhuollolle näitä hätätilanteita tai ”hätätilanteita” varten. Lapsiperheet haluavat haalia kokonaisen verkon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turvaverkko tarkoittaa ennenkaikkea läheisiä ihmisiä ja henkistä apua ja turvaa.
Sillä ei ole mitään tekemistä pelkästään lastenhoidon kanssa.
Myös yksinäiset ja lapsettomat ihmiset tarvitsevat turvaverkon.
Ei sama kirjoitti:
Sanoisin, että turvaverkko sana pitää sisällään muutakin kuin lastenhoitoa, vaikka toki sekin kelpaisi. Esim. Jos minulle ja miehelleni sattuisi jotain, lapset menisivät suoraan lastensuojeluun koska ketään ei kiinnosta. Turva on sitä, että voisi pyytää apua, kun on hätätilanne.
Lapsettomille riittää yleensä esim. yksi ihminen, jonka voi ilmoittaa vaikkapa terveydenhuollolle näitä hätätilanteita tai ”hätätilanteita” varten. Lapsiperheet haluavat haalia kokonaisen verkon.
Heitä on siinä perheessäkin enemmän kuin yksi.
Eikä ne lapsiperheet sitä ole keksineet vaan neuvolat yms
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huvittavaa lukea äitien puolusteluja, että eivät he ainakaan yritä hyötyä muista :D
Kyllä sen apu tulee maksettua takaisin sitten myöhemmin.
Mitenpä maksat lapsettomille kavereille tai sukulaisille? Ei voikaan hyötyä heistä puolin ja toisin, kuten perheelliset muista ihmisistä ajattelevat, että nämä ovat heidän apulaisiaan.
Ihanko tosissaan mielestäsi muiden pitää kantaa osavastuu tekemistäsi lisääntymisvalinnoista?