Miten joillakin on varaa ostaa talo, kesämökki, vene, auto jne?

Velkaa voi ottaa, ja velan voi maksaa. On typerää odottaa 30 työelämässä ja sitten maksaa käteisellä. Vaan velka otetaan alussa, naatitaan ja maksetaan pois 30 vuoden päästä.

Olen nelikymppinen enkä tiedä ketään ikätovereissa, joka olisi itse hankkinut nuo. Mökki on yleensä joku suvun tai peritty, venettä en tiedä omistavan kuin muutaman, joista toisella todella kovat tulot. Pari joilla on melkein koko setti, ovat joko perineet mökkitontin tai sen mökin ja hartiapankilla rakentaneet/korjanneet. Tässäkin auttaneet vetreät vanhemmat, jotka ovat olleet mukana rakennustyömaalla kuukausikaupalla ja/tai vahtineet lapsia todella paljon. Ja näissäkin tapauksissa on lisäksi eletty todella säästeliäästi ja sitä taloa on rakennettu vuosia sekä lisäksi lainaa on rutkasti (nämä kaksi perhettä satun tuntemaan paremmin, joten raha-asioista on kohtalainen käsitys.)

Tuttavapiiri on pääosin korkeakoulutettua ja keskituloista.

Minä olen saanut perintöä. Miehelläni on menestyvä yritys. Mutta ihan samat ongelmat ihmisillä on siellä uudessa autossa istuessa ja hienossa talossa kököttäessä. Ei kannata kadehtia.

Itseäni esim. Ärsyttää kun ystävilläni ei ole varaa matkustella yhtä paljon kuin minulla. Yksin matkailu ei kiinnosta ja mies ei aina työnsä puolesta pääse. Yksinäisyyttä on rikkaallakin.

Minä säästin ASP tilille viisi vuotta että sain tarvittavan 10% kasaan. Otin täyden lainan, mutta se ei riittänyt asuntoon, koska se oli hyvällä ja kysytyllä alueella. Piti ottaa lisäksi kallista lisälainaa. Laskeskelin että asuntolainan pystyisin maksamaan hyvin, mutta tuo lisälaina tekee tiukkaa. Elin pari vuotta todella tiukilla että sain maksettua tuon lisälainan pois. Ei voinut käydä töissä syömässä työkavereiden kanssa ja kotonakin piti viimeinen viikko ennen tilipäivää elää pakastimen antimilla.

Nyt kun se on maksettu pois niin voi palata normaaliin elämään. Asuntolaina ja yhtiövastike tulevat melko paljon edullisemmaksi kuin vastaavasta asunnosta vuokra. Kaverit ihmettelee miten minulla oli varaa ostaa näin hieno asunto näin hyvältä alueelta, mutta ei minulla olisi ollutkaan ja teki todella tiukkaa. Otin riskin ja selvisin. Jos käy töissä niin ei ole mitään järkeä asua vuokralla, koska ei saa mitään yhteiskunnan avustuksia ja kaikki pitää maksaa omasta pussista. Silloin kannattaa ostaa omaksi.

Tärkeintä on se ettei ole kulutusluottoja eikä korttivelkaa eikä ostella turhaa tai jotain vain merkin tai brändin tai statuksen takia. Silloin jää rahaa taloon ja muuhunkin.

Talo on (3., velaton), 2 autoa (toinen työleasing), kesämökkiä rai venettä ei tarvita kun on kaunis piha ja lomat reissataan. Nämä on tienattu 2 ihmisen työpanoksella ja omalla työllä. On tingitty sellaisesta mikä ei ole välttämätöntä jotta voidaan nauttia asioista joilla on merkitystä.

Velalla ja perinnöllähän keski-ikäiset rakentavat kuplansa. Itse eivät ole rahojen eteen tehneet mitään.

Vanhemmat avustaneet heitä, sijoitettu lapsilisät ja pelkästään niillä saa sen uuden mersun tai suuren osan kesämökistä maksettua. Muut taas joutuu käyttämään lapsilisät lasten elättämiseen.

Eli voidaan kyseenalaista miten järkevää on maksaa lapsilisiä hyvätuloisille, menevät vain lasten luksuselämän rahoittamiseen kun taas toisen perheen lapselle ei riitä rahat kunnon vaatteisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanha saninta: köyhä koreilee vaatteillaan.

Sanonta menee niin, että ”ruma vaatteilla koreilee”. Alkuperäisessä sanonnassa ei puhuta köyhistä.

Vierailija kirjoitti:

Aika monella on varmaan lainaa. Sitten on perintöjä.

Ymmärrän tunteen. Ei pienestä naisvaltaisen alan palkasta jää juuri mitään käteen. Mietin usein, miten ihmisillä on varaa ostaa esimerkiksi kalliita merkkivaatteita. Jotkut 200 euron kengät jne.

Itsellänikin on tuttu, joka on ollut työttömänä suurimman osan ajastaan, mutta hänelle ovat vanhemmat ostaneet asunnon. Tai moni perii varakkaita sukulaisiaan ja elelee mukavasti. Joskus ottaa päähän, kun itselle ainoa mahdollisuus esimerkiksi matkustaa on säästää kituuttaa. Toisaalta parempi se kuin elää lainarahalla. Mutta joskus kanssa ottaa päähän se toisten helppo raha.

Ymmärrän hyvin, minut on opetettu että kaiken eteen on tehtävä töitä. En saanut lapsena viikkorahaa, mutta kaikki kotityöt kuuluivat vastuu-alueelleni. Kaverit saivat viikkorahaa ilman, että joutuivat tekemään kotitöitä.

Pistinkin jo 15-vuotiaasta lähtien rahaa rahastoihin (sain vanhemmat suostuteltua tekemään minulle arvo-osuustilin) ja säästin rahastoihin läpi ylä-asteen, lukion ja opiskelut. Opiskeluiden lopussa realisoin kaikki rahastot (mistä olin saanut jo todella hyvin tuottoa), osan rahoista käytin oman asunnon ostoon ja lopuilla ostin osinko-osakkeita. Valmistumisestani on pari vuotta aikaa ja tällä hetkellä asunnosta on jo puolet maksettu ja saan vuosittain pari tuhatta euroa osinkoja. Näin 26-vuotiaaksi ihan hyvin, ottaen huomioon että omalla työllä ja säästämisellä saatu:)

Tavoitteena olisi jossain vaiheessa vaihtaa isompaan asuntoon (samalla muuttaa yhteen paremman puoliskon kanssa) ja jättää tämä nykyinen kaksio vuokralle ja kasvattaa osinkotuloja siten, että saisin niillä tuloilla peruselämiseni kustannettua (asuminen, laskut, ruoka ja etc).

Vierailija kirjoitti:

Velalla ja perinnöllähän keski-ikäiset rakentavat kuplansa. Itse eivät ole rahojen eteen tehneet mitään.

Tästä tosiaan on kysymys. Tästä vaietaan, koska pelätään kuplan puhkeavan.

Suurimmalla osalla tulee ns. "perheen kautta" mahdollisuus ostaa esim. se ensimmäinen asunto. 19-vuotiaana harvalla on se tilanne että on saanut käsirahan säästöön ja tulot ovat sen mukaiset että lainan saa.

Jos on perinyt jotain/vanhemmat takaavat (tai omistavat osan) tm. on helppo ostaa asunto jo opiskellessa, moni joka tapauksessa tekee töitä opintojen ohessa jne. Tuota mahdolisuutta ei kuitenkaan ole kaikilla.

Jotkut myös tienaavat paljon rahaa ns. omalla työllä, enemmän mitä palkkatöissä voisi tienata, mutta usein sekin vaatii pienen pääoman, esim. tunnen ihmisiä jotka ovat rikastuneet vedonlyönnillä/pokerilla, mutta noissakin euron panoksella ei oikein voi voittaa 100K (no _hyvällä_ tuurilla joo, mutta käytännössä ei) vaan isommilla lapuilla saa isommat voitot, ja kalliimmat turnaukset/käteispelit --> isommat voitot (toki riskikin kasvaa) mutta jos tienaa nettona 2000e on vaikeampii pelata/lähteä 2000e vakiolappuun/turnaukseen mukaan, vs. ihminen jolla on esim. "löysää rahaa" tilillä, eikä kyseessä ole kuukauden kaikki rahat.

Monet perii kesämökin. Parantelevat ajan saatossa. 

Mun siskon perheessä on autoja 3kpl+mopoauto, mönkijä, mopoja, traktori, päältäajettava ruohonleikkuri  yms. Ja mikä hulluinta 6 kpl telkkareita. Lapsia 3, vanhin 21v,  on kehitysvammainen (ei siis saa ajokorttia), muut lapset 15v ja 19v. Koirakin vielä heillä on ja velaton okt ja kesämökki. Mökillä soutuvene. Siskon mies on sähköasentaja (tekee reissuhommia) ja sisko on ravintoladuunari (tekee päivävuoroa ma-pe). Ovat yli 55v ja lapset tekivät vähän vanhempina. Mutta: siskon mies on saanut ison perinnön n.10v sitten, uskon että tällä on osuutta asiaan, että heillä ei ole velkaa. 

Sisko usein kauhistelee, että miten meillä on varaa asua Helsingissä. Me ollaan lapseton työssäkäyvä pariskunta, ei velkaa, asutaan vuokralla. En ikinä edes uskaltaisi ottaa isoja velkoja ja autoa ei tarvitse täällä. Mä kauhistelen sitä, että miten paljon rahaa menee pelkästään noihin autoihin! 

Lapsilisät laitetaan autoon, ei lapseen.

Minuakin kiinnostaa tuo osinkojen myyminen sekä sijoittaminen.

T pörssiyhtiön kirjanpitäjä

Mun asunto on ostettu ainakin osittain perintörahoilla ja perheeni omistaa myös metsää. eli sitä kautta. 

Vierailija kirjoitti:

Niistähän ne maksuhäiriöiset ihmiset tulee. Halutaan vaikka mitä, maksetaan seinistä. Sellasta elämää en haluaisi koskaan.

Kyllä ne maksuhäiriöt ovat suurimmaksi osalla pienituloisilla. Jotka ottavat pikavippejä vaikka uuden pesukoneen ostoon hajonneen tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Minä säästin ASP tilille viisi vuotta että sain tarvittavan 10% kasaan. Otin täyden lainan, mutta se ei riittänyt asuntoon, koska se oli hyvällä ja kysytyllä alueella. Piti ottaa lisäksi kallista lisälainaa. Laskeskelin että asuntolainan pystyisin maksamaan hyvin, mutta tuo lisälaina tekee tiukkaa. Elin pari vuotta todella tiukilla että sain maksettua tuon lisälainan pois. Ei voinut käydä töissä syömässä työkavereiden kanssa ja kotonakin piti viimeinen viikko ennen tilipäivää elää pakastimen antimilla.

Nyt kun se on maksettu pois niin voi palata normaaliin elämään. Asuntolaina ja yhtiövastike tulevat melko paljon edullisemmaksi kuin vastaavasta asunnosta vuokra. Kaverit ihmettelee miten minulla oli varaa ostaa näin hieno asunto näin hyvältä alueelta, mutta ei minulla olisi ollutkaan ja teki todella tiukkaa. Otin riskin ja selvisin. Jos käy töissä niin ei ole mitään järkeä asua vuokralla, koska ei saa mitään yhteiskunnan avustuksia ja kaikki pitää maksaa omasta pussista. Silloin kannattaa ostaa omaksi.

Vaan harva työpaikka on kirkossa kuulutettu ja varma sinne eläkeikään asti. Julkinen virka toki, mutta muut duunit on nykyään epävarmoja. Ei uskalla tuudittautua siihen että on työpaikka. 

Jo puhutaan 1960-luvulla syntyneistä ja sitä nuoremmista niin omissa tutuissani ne isot rahat on perittyä. Osalla lisäksi hyväpalkkainen työ.

Suuri ikäluokka sai säästettyä koska töitä oli aina ja inflaatio söi lainat. Ja rantatontit oli vielä 1906-1970-luvulla halpoja.

Yksi iso merkitys on sillä pystyykö opiskelemaan ilman opintolainaa. Jos pystyy, on helppo aloittaa työelämä heti opintojen jälkeen niin että rahaa jää säästöön kun ei ole opintolainaa maksettavana.