Jos Maailmankaikkeus on jonkunmuotoinen niin MISSÄS se sitten killuu?
Tietääkö joku täällä. Sen jonkunmuotoisen on oltava jossakin mutta missä se sitten killuu?
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Mutta mitä niitten ulkopuolella on? ap Miten universumi ollaan ladattu? Hirveästihän se vaatii energiaa. Minne sen energia menee kun se loppuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?
En kieltänyt, vaan sanoin, että voi olla välitasoja, joilla on tietoiset luojansa (simulaatioita simulaatioiden sisällä), mutta koko olemassaololla ei voi olla tietoista luojaa, koska se johtaa vain kysymykseen "no kukas hänet sitten teki?" Tätä tarkoitin sillä, että mikään luojahahmo ei ratkaise perimmäistä olemassaolon ongelmaa, se vain siirtää sitä tasolta toiselle. Ainoa looginen vastaus on, että olemassaolo on ikuinen, muoto vain muuttuu.
Paras osoitus siitä että on oltava Henki on ihminen jolla on myös henki ja tahto. Ihminen ei ole robotti, hän hengittää happea joo mutta yhtä kaikki voi päättää itse hengittääkö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Mutta mitä niitten ulkopuolella on? ap Miten universumi ollaan ladattu? Hirveästihän se vaatii energiaa. Minne sen energia menee kun se loppuu?
Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa aluton ja loputon? Ei ole mitään ulkopuolta. Energiaa on loputtomasti, aikaa on loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?
En kieltänyt, vaan sanoin, että voi olla välitasoja, joilla on tietoiset luojansa (simulaatioita simulaatioiden sisällä), mutta koko olemassaololla ei voi olla tietoista luojaa, koska se johtaa vain kysymykseen "no kukas hänet sitten teki?" Tätä tarkoitin sillä, että mikään luojahahmo ei ratkaise perimmäistä olemassaolon ongelmaa, se vain siirtää sitä tasolta toiselle. Ainoa looginen vastaus on, että olemassaolo on ikuinen, muoto vain muuttuu.
No Jumalahan on ikuinen Alfa ja Omega, eli tultiin yhteen:) Minä olen mikä olen. Kaikki ollaan luotu Samanasa (informaation- joka tuli lihaksi sitten )) kautta. Onko tuo nyt niin kaukana sun ajatuksesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
universumi ei voi olla aluton ja loputon koska sitten ei voisi olla multiversumia, eli monta...
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Mutta mitä niitten ulkopuolella on? ap Miten universumi ollaan ladattu? Hirveästihän se vaatii energiaa. Minne sen energia menee kun se loppuu?
Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa aluton ja loputon? Ei ole mitään ulkopuolta. Energiaa on loputtomasti, aikaa on loputtomasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
universumi ei voi olla aluton ja loputon koska sitten ei voisi olla multiversumia, eli monta...
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Mutta mitä niitten ulkopuolella on? ap Miten universumi ollaan ladattu? Hirveästihän se vaatii energiaa. Minne sen energia menee kun se loppuu?
Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa aluton ja loputon? Ei ole mitään ulkopuolta. Energiaa on loputtomasti, aikaa on loputtomasti.
Jos puhut multiversumeista niin kunkin Universumin olisi oltava rajallinen, muuten ei voi olla monta.
Jos se on kuin valtameri ilman pintaa ja pohjaa. Valtamerikin jatkuu ja jatkuu ilman, että pääty tulee vastaan sivusuuntaisesti. Jos valtameri olisi samanlainen myös pysty suuntaisesti sekä alas, että ylöspäin se olisi ääretön ja jatkuisi vaan.
Röntgensäteet olivat olemassa ja toimivat ennenkuin ihminen "keksi" ne. Ja mitähän muuta lie?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
universumi ei voi olla aluton ja loputon koska sitten ei voisi olla multiversumia, eli monta...
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Periaattessa minusta voi ollakin koska ollaan tarvittu energiaa mahdottomasti luomaan tämä kaikki. Ja se ei synny itsestään minnekään? Ellei olisi ollut aina ja ikuista?
Tuota juuri tarkoitin ikuisella, aluttomalla ja loputtomalla olemassaololla. Aina on ollut jotakin ja tulee aina olemaankin, mutta se muuttaa muotoaan ja yksittäiset universumit ovat rajallisia.
Mutta mitä niitten ulkopuolella on? ap Miten universumi ollaan ladattu? Hirveästihän se vaatii energiaa. Minne sen energia menee kun se loppuu?
Etkö ymmärrä mitä tarkoittaa aluton ja loputon? Ei ole mitään ulkopuolta. Energiaa on loputtomasti, aikaa on loputtomasti.
Jos puhut multiversumeista niin kunkin Universumin olisi oltava rajallinen, muuten ei voi olla monta.
Aivan, kuten totesin tämän sitaattiketjun ensimmäisessä postauksessani.
Ihminen luotiin Jumalan kuvaksi eli samoilla tärkeimmillä ominaisuuksilla varustettu (rakastamisen kyky liittyä muihin, lisätä elämää universumissa, keksiä, kuvitella, tahto on ja toimeenpanokyky) mutta mininä. Tälle pallolle sopivankokoisena. Varmasti on erikokoisia ollut.
Miksi se hierarkkisuus päättyisi tähän meidänkaltaisissa? Miksi ei voisi olla joku jolla on kaikki palikat hallussa viimekädessä, kaiken Luojana ja meidän Isänä? Ihminen ei ole itse tänne itseään silmikoinut kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?
En kieltänyt, vaan sanoin, että voi olla välitasoja, joilla on tietoiset luojansa (simulaatioita simulaatioiden sisällä), mutta koko olemassaololla ei voi olla tietoista luojaa, koska se johtaa vain kysymykseen "no kukas hänet sitten teki?" Tätä tarkoitin sillä, että mikään luojahahmo ei ratkaise perimmäistä olemassaolon ongelmaa, se vain siirtää sitä tasolta toiselle. Ainoa looginen vastaus on, että olemassaolo on ikuinen, muoto vain muuttuu.
No Jumalahan on ikuinen Alfa ja Omega, eli tultiin yhteen:) Minä olen mikä olen. Kaikki ollaan luotu Samanasa (informaation- joka tuli lihaksi sitten )) kautta. Onko tuo nyt niin kaukana sun ajatuksesta?
Puhut ilmeisesti Raamatun jumalasta? Lukemani perusteella kyse on vain suhteellisen yksinkertaisen aavikkoheimon toteemijumalasta, jonka palvominen on erinäisten sattumusten kautta levinnyt laajalle. Kaikkeuden luojaksi ei "hänestä" ole.
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kuin valtameri ilman pintaa ja pohjaa. Valtamerikin jatkuu ja jatkuu ilman, että pääty tulee vastaan sivusuuntaisesti. Jos valtameri olisi samanlainen myös pysty suuntaisesti sekä alas, että ylöspäin se olisi ääretön ja jatkuisi vaan.
Mutta jokin sitä kasassa pitää ja se on jossakin kuitenkin sekin. Jos se olisi vaan energiaa, niin fysiikan lakien mukaan se ehtyy ellei ladata jostain?
Kuka lataa? Sanalla voi ladata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?
En kieltänyt, vaan sanoin, että voi olla välitasoja, joilla on tietoiset luojansa (simulaatioita simulaatioiden sisällä), mutta koko olemassaololla ei voi olla tietoista luojaa, koska se johtaa vain kysymykseen "no kukas hänet sitten teki?" Tätä tarkoitin sillä, että mikään luojahahmo ei ratkaise perimmäistä olemassaolon ongelmaa, se vain siirtää sitä tasolta toiselle. Ainoa looginen vastaus on, että olemassaolo on ikuinen, muoto vain muuttuu.
No Jumalahan on ikuinen Alfa ja Omega, eli tultiin yhteen:) Minä olen mikä olen. Kaikki ollaan luotu Samanasa (informaation- joka tuli lihaksi sitten )) kautta. Onko tuo nyt niin kaukana sun ajatuksesta?
Puhut ilmeisesti Raamatun jumalasta? Lukemani perusteella kyse on vain suhteellisen yksinkertaisen aavikkoheimon toteemijumalasta, jonka palvominen on erinäisten sattumusten kautta levinnyt laajalle. Kaikkeuden luojaksi ei "hänestä" ole.
Hedelmällisen puolikuun aluehan tuo on.
Mikäs aavikkoheimo kun ne olivat Egyptissä joka ei ollut aavikkoa vaan korkeakulttuuri. Vilja aittojen vartioita jne, orjina.
Aivan hel-ve-tin iso haikara roikottaa sitä nokassaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksittäinen universumi on kupla, joka lilluu multiversumin loputtomassa vaahtomeressä. Yksittäisillä kuplilla on alku ja loppu, mutta vaahtomeri on ikuinen ja rajaton.
Mutta fysiikan lakien mukaan jonkin pidettävä sitä vaahtomertakin kasassa ?
Meidän tuntemamme fysiikan lait pätevät vain meidän universumissamme, eivät (välttämättä) muissa universumeissa ja varsinkaan niiden ulkopuolella. Pohjimmiltaan kaikki on vain aineetonta informaatiota.
Olisiko se Henkeä ja Sanoja ? Informaatiohan on järjestyksen hommaa jos se näkyy lopputuloksena järjestyksenä eikä kaaoksena?
Ajatelkaahan ihmisen kromosomiston koodaamista. Melkoinen urakka ollut purkaa se supertietsikoillakaan ja täysin looginen järjestelmä, pikku mutaatioita on mutta osapuilleen toimii. Miten tämä olisi mitenkään pelkän hengettömän tuote?
Hengen/kosmisen koodarin/jumalan tms. lisääminen ketjun alkuun ei ratkaise ongelmaa, joten loogisinta on unohtaa moiset, ja todeta että on vain ikuinen, aluton ja loputon olemassaolo, joka muuttaa muotoaan. Toki tässä olemassaolossa voi olla välitasoja, joissa jokin tietoinen luoja luo alemman tason maailman. Luommehan me jo itsekin koko ajan kehittyneempiä simulaatiomaailmoja. Mutta mitään "kaikkeuden luojaa" ei voi loogisesti ajatellen olla olemassa.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?
Uskon, että me kaikki olemme osa tuota henkeä. Eli jumaluus ja ihmiset on yksi, ei niin, että Jumala on erilleen ihmisistä. Sinä olet minä, minä olen sinä ja koko maailmankaikkauden energia virtaa lävitsemme. Tässä todellisuudessa egomme saa vaan meidät ajattelemaan, että olemme erillisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos se on kuin valtameri ilman pintaa ja pohjaa. Valtamerikin jatkuu ja jatkuu ilman, että pääty tulee vastaan sivusuuntaisesti. Jos valtameri olisi samanlainen myös pysty suuntaisesti sekä alas, että ylöspäin se olisi ääretön ja jatkuisi vaan.
Mutta jokin sitä kasassa pitää ja se on jossakin kuitenkin sekin. Jos se olisi vaan energiaa, niin fysiikan lakien mukaan se ehtyy ellei ladata jostain?
Kuka lataa? Sanalla voi ladata.
Idempänä tuota elämän energiaa kutsutaan pranaksi.
Mutta kun mekin pystymme tietoisuuteen ja kuvittelemaan ja jopa tekemään niin miksi kiletäisit sen että samaan on pystynyt ilmiselvästi jokin meitä suurempi henki? Onhan jo ihmisissäkin eroja hengen suuruudessa ja kirkkaudessa? Toiset luovat vaan isompaa ja enemmän?