Kannattaako minun 34-vuotiaana pitää naiselle kriteerinä lapsettomuutta?
Ajatus toisen miehen lapsille vara-isäksi ei juuri houkuttele...Kuitenkin olen kuullut kritiikkiä siitä, että ikäiseni miehellä on kriteerinä tuollainen asia. Kuulemma monilla ikäisilläni naisilla on jo lapsia...Mutta minä haluaisin kokea parisuhteen ensin naisen kanssa jossa olemme vain me kaksi, ja sitten yhdessä hankimme niitä lapsia...
Onko täällä muita samassa tilanteessa olevia?
Kommentit (70)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aisuriksi en ryhtyisi, mutta LAT-suhde OK lapsellisen naisen kanssa.
Mikä ihme on LAT-suhde?
Living Apart Together. Suomeksi tämä on erillissuhde. Eli ollaan vakiintuneessa parisuhteessa, mutta asutaan eri osoitteissa eikä yhdistetä rahoja ja elämän infrastruktuuria. Erittäin hyvä suhdetyyppi ja suosittu etenkin 35+ ikäisten keskuudessa.
Tää kuulostaa mielenkiintoiselta. Jos joskus vielä vapaudun sinkkumarkkinoille, niin tämmöinen suhde varmaan voisi toimia. Sopii varsinkin aikuisille ja niille kenellä lapsia entuudestaan.
Musta toi on hyvä kriteeri. Senkin vuoksi että jos jo lähtökohtaisesti pidät toisen lapsia ongelmana itsellesi, niin on parempi naiselle ja sen lapsille, ettet mene sellaisen perheen elämään.
Mulla on nykyään melkein samat kriteerit, vaikka itselläkin on lapsia. Tai jos miehellä on lapsia niin niiden oltava väh. teini-ikäisiä ja niin että ne perhesuhteet ja toimintatavat on kunnossa ja tapaamiset ja muut onnistuu luontevasti, eikä elämä ole jatkuvaa säätämistä ja taistoa exänsä kanssa, en halua osallistua semmoisiin enää.
Tuollainen erillissuhde mistä joku kirjoitti on juuri täydellinen kuvaus siitä mitä itse voisin kuvitella. En vaan tiennyt että sillekin on keksitty oma nimensä :)
Ei ole epärealistinen kriteeri ollenkaan! Ehdottomasti pidä se kriteerinä jos näin tuntuu oikealta sillä yksinhuoltajan kanssa seurustelu on paljon erilaisempaa kuin lapsettoman.
Pidä ihan just sellaiset kriteerit kuin ikinä haluat, ja kasvata pallit niin ei tarvitse tätä samaa kerran viikossa vauvapalstalla.
T. Yh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos sulla ei ole tuohon ikään mennessä kertynyt kokemusta, sulla ei liene paljon varaa nirsoilla. Yh:t ovat usein melko auliita jakamaan itseään. Saman ikäinen lapseton nainen todennäköisesti pärjää ilman miestä ja tuntee arvonsa.
Ei aloittaja sanonut, ettei hänellä ole kokemusta, vaan että hän haluaa kokea ensin sen vaiheen parisuhdetta, jossa ei ole lapsia, ja hankkia lapsia sitten yhdessä kumppaninsa kanssa. Huolellisuutta lukemiseen!
Mies on 40-vuotias ennen ensimmäisen lapsen syntymää. Miksei hän ollut ajoissa liikenteessä? Pitikö elää villiä nuoruutta noin vanhaksi?
Miksi se on yleisesti hyväksyttyä että Sale tuli faijaksi vuotta vaille 70veetä, mutta aapee se ei olisi hyväksyttyä että aapee tulisi isäksi 35-40-vuotiaana?
Jos Sale olisi tullut kysymään minun mielipidettä ennen kuin alkoi yrittää lasta Jennin kanssa, niin olisin sanonut, että ei ole hyvä juttu. Se lapsi pitää kuitenkin kasvattaa aikuiseksi, mutta Sale lienee osannut ottaa kaikki vaihtoehdot huomioon. Uskoisin, että Jennillä ei tule missään vaiheessa taloudellisia huolia vaikka jäisikin lapsen kanssa yksin. Aloittaja ei taida olla yhtä varakas eikä ole miettinyt lapsen tulevaisuutta ollenkaan.
Kannattaa. Kyllä niitä naisiakin on paljon, joilla ei lapsia vielä ole kolmekymppisenä.
Mä itse löysin oman mieheni kolmekymppisenä ja kummallakaan meistä ei lapsia ollut. Nyt on kaksi.
Kannattaa, täytyy ja PITÄÄ ! Ei kannata ketään äpärällistä riippakiveä ottaa ristikseen. Jos jotain kersa hommia suunnittelee, niin omasta meisselistä sitten.