Lue keskustelun säännöt.
Käyttämättömät, autioituvat talot ja mökit
Omistatko talon tai mökin joka on tyhjillään? Tai tunnetko jonkun joka omistaa? Kiinnostaisi kuulla syitä siihen, miksi rakennuksia jätetään hoitamatta ja hiljaa paikalleen rapistumaan. Eikä ole tarkoitus arvostella ketään. On vain sääli nähdä etenkin maaseudulla kulkiessa kerta toisensa jälkeen selkeästi hylättyjä rakennuksia. Niistäkin kai pakolliset kulut juoksee kokoajan ja arvokin tippuu mitä pidempään on hoitamatta. Pelkääkö ihmiset että joutuvat vastuuseen jos talosta löytyykin vaikka hometta? Kyllähän rakennuksia voi myös myydä pelkän tontin hinnalla / purkukuntoisena. Entä onko joku kohdannut sitä, että välittäjät eivät halua ottaa kohdetta myytäväksi? Olisi mielenkiintoista lukea keskustelua, kokemuksia ja mielipiteitä aiheesta. :)
Kommentit (736)
Vierailija kirjoitti:
Minuakin surettaa sama asia. On oikeasti hienojakin taloja upeilla rantatonteilla jätetty rapistumaan. Ja itse kun juuri sellaista etsin, mutta kiinteistön omistajien tietoja on todella vaikea ellei mahdoton löytää. Edes maanmittauslaitos ei taida antaa tietoja, jos on ostoaikeissa.
Laittakaa hyvät ihmiset joku kyltti pihaan mihin voi ottaa yhteyttä jos talo kiinnostaa! Eipä se ota jos ei annakkaan. Ei sitä koskaan tiedä jos joku sitä teidänkin suvun hökkeröä katselee ohi ajaessaan "sillä silmällä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TAI sitten niitä ei kenenkään kannata alkaa korjata tai rakentaa uutta tilalle. Muuttotappiokunnassa kaukana kaikesta valmiitkin talot voivat olla vain jotain 20-30 000 euron arvoisia, koska kukaan ei halua sinne asumaan ja mökiksi ei välttämättä kelpaa, koska tolkuttoman kaukana kaikesta ja rumalla tontilla.
Ei sinne kannata uutta rakentaa, tuolla kiinteistöjen hintatasolla.
Fakta ap on, että maaseutu autioituu kovaa vauhtia, ja kiinteistöjen hinnat ovat - tietysti aivan sijainnista riippuen - mahdollisesti todella surkeat. Silloin ei kannata korjata, eikä rakentaa uutta tilalle.
täähän on äärimmäisen hyvä mahdollisuus sellaiselle, joka sinne haluaa asumaan. kyllä niitäkin on.
Näin on. Muutettiin 2020 tänne 20 kilometrin päähän lähimmästä 1000 asukkaan kyläkeskuksesta. 90-luvulla rakennettu, sisältä täysin rempattu 200 neliön omakotitalo, 1,5 ha tontti omalla kaivolla jne... 90 000 euroa.
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Jos ajokortti löytyy, niin ei mitään järkeä maksaa nykymarkkinoilla toistasataa tuhatta jostain pöytälaatikkoa muistuttavasta kerrostalokaksiosta.
Kiva, kun löysitte itsellenne mieleisen asuinpaikan. Minua ei tuonne saisi muuttamaan millään rahalla. Asuminen on mahdollista niin pitkään, kun itsellä säilyy ajokyky. Sulan maan aika vielä menisi, mutta talvi ei missään nimessä. Lapsilla on koulut, kaverit ja harrastukset kaukana. Itse asun mieluummin neliöistä tinkien hyvällä sijainnilla mitä keskellä ei mitään.
Ei se ajaminen kummempaa talvella ole kuin kesälläkään. Itseasiassa vielä parempi ajaa, kun polanne tasoittaa teitä.
Kyläkoulu 7 km päässä, jossa mm. ulkojäät, hiihtolatu ja joku päivä viikosta taitaa jotain kyläläisten ulko- ja sisäpeliharrasteitakin olla. (Itse en harrasta joukkuelajeja niin en tiedä tarkemmin)
Metsälle pääsee suoraan kotiovelta, naapurissa pääsee rallia ajamaan, kelkkareitti kulkee 500 m päässä ja jos jotain kulttuuriharrasteita vielä haluaa, niin ei seutukaupunkiin aja kuin 35 min. (40 km)
Tuon muutenkin tottuu töiden takia ajamaan niin ei ole kummoinen matka.
Tietysti jos ryypätä haluaa niin taksi on kallista, mutta se on oma valinta. Minä juhlin baareissa riittävästi parikymppisenä. Nyt mieluummin istuu iltaa ihan kotona kavereitten kanssa, jos haluaa juhlia.
Minä sain nelikymppisenä sairauskohtauksen, joka meni ohi, mutta tuli kolmen kuukauden ajokielto. Jalkaleikkauksen jälkeen autoilu oli kuukauden mahdotonta. Viisikymppisenä huomasin, että hämäränäkö alkaa huonontua, se vaikuttaa etenkin talvella ajamiseen. Nykyään ei tarvitse olle kovinkaan kummoista vaivaa, kun lääkäri määrää ajokiellon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja isäni talo lähenemme elinkaaremme loppua. Jokin aika sitten huomasin ajattelevani uudella tavalla tilannettamme, minun ja talon. Ikään kuin talovanhus olisi kuiskannut minulle, että mehän olemme toinen toistemme saattajia viimeisellä matkalla. Talo antaa minulle saattohoidon (kenties vanhainkodin kautta) haudan lepoon ja minä saattelen talorahjuksen lopulliseen tyhjyyteen, joka ei tule enää tuntemaan yhtäkään asukasta huoneissaan. Ajatus lohdutti minua, pystyin katsomaan isäni taloa hellästi, olemaan sille kiitollinen suojasta ja lämmöstä jota se minulle tällä loppumatkallamme tarjoaa. Olemme nähneet monia, monia rikkaita päiviä yhdessä. Kiitän isäni taloa niistä.
Kun lähden talosta, siteeni siihen katkeaa, talon ikkunat katsovat tyhjinä tyhjään eikä kukaan enää lue sen seiniltä muistojen kuvia, ihmisten iloja tai suruja, ei leijaile tuvassa leipomusten tuoksu, ei nau'u kissa portailla sisälle päästäkseen. Raput aloittavat matkansa nekin matkansa maan alle. Ovi putoaa viimeisen kerran narahtaen saranoiltaan. Kukaan ei enää tule eikä mene siitä, ja silti kaikki on hyvin, kaikki on niin kuin pitääkin olla. Koska maailman asioilla on alku ja loppu.
Minulle syntymäkoti merkitsee paljon, ja usein mietin palaisinko sinne kuolemaan. Siellä ei asu ketään nyt, ja siinä olisi tutut metsät ja pellot ympärillä. Sinne on ukki kuollut, sekä isä ja äiti, joten miksi en minäkin.
Käytiin Kainuussa miehen vanhalla kotitalolla, ja siellä oli sellainen rauha ja tyyneys. Tuli halu vetäytyä sinne maailman hullutuksista, kuopsuttaa ja katsoa, kun heinät huojuu tuulessa ja pilvet pakenee.
Erittäinkin hienoja ja hienoilla tonteilla olevia taloja jätetään rapistumaan
- omistajalla ei ole varaa ja/tai jaksamista korjauttaa.
- ei kuitenkaan haluta myydä, ei osata ja/tai jakseta /haluta lähteä siihen prosessiin.
- omistus riitaisella perikunnalla eikä päästä yhteisymmärrykseen siitä mitä pitäisi tehdä tai millä hintaa myydä
- kateellisuus, ei anneta edes jälkeläisten (omien lasten perheille) käyttöön kesämökiksi. Mielummin annetaan rakennusten lahota käsiin ja pihojen ryteklityä kun että joku voisi vaikka huvikseen pitää paikan siistinä ja edes lomailukuntoisena.
Oletteko käyneet Viron maaseudulla (ts Tallinnan ulkopuolella erit itään päin).
Siellä sitä vasta on hulppeita pitsihuviloita ja kartanoita jopa merimaisemalla täysin purkukuntoisena, jossa pajut ja horsmat kasvaa jo lattioista läpi.
Hitsi mitä haaskausra, ihan pahaa teki katsella.
Omistajat usein ikäkkäitä eikä ole rahaa korjauttaa. Infra niin vanhaa että käytännössä koko talo pitäisi uusia jotta niissä voisi oleilla edes lomakautena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Purkamiseen pitää saada lupa, meidän kunnassa sellaista ei heru, jos ei rakenna uutta tilalle. Purkukuntoisena ei uskalla myydä, koska jos ostaja on paska, niin siitä mahdollisesta homeesta on silti vastuussa.
Jos myyt purkukuntoisena ja hinta todella vastaa purkukuntoisen talon hintaa niin eipä siinä kenelläkään silloin paljon valittamista ole. Toki jos yrität saada talosta normaalin hinnan, niin silloin ei välttämättä pelkkä "purkukuntoinen" sanana pelasta.
Eikö korkeimmassa oikeudessa ole puitu sanaa purkukuntoinen ja myyjä häviää aina? Vaikka tontti on komea ja sanot että talo on purettava home helvetti, silti joku haastaa oikeuteen, jonka prosessi kestää kymmeniä vuosia? Yksi kpää voi aiheuttaa vuosien oikeustaistelun, jolla ei ole mitään tekemistä oikeuden kanssa?
Kun myydään purkukuntoisena, niin myyntihinta on karkeasti tontin arvo miinus purkukulut.
Kun myydään hyvällä hinnalla purkukuntoinen talo, niin talolle voidaan laskea myyntiarvo kun myyntihinnasta vähennetään tontin arvo (ja purkukulut). Myyjä ei siis vapaudu vastuusta käyttämällä sanaa purkukuntoinen, vaan silloin hinnankin pitää vastata purkukontoisen talon hintaa.
No jo sen tontin hinta on yksi euro niin ei siinä ole mitään riitelemistä.
Oikeus ei edes ota käsittelyyn. Joko menee perille.
Ette halua myydä se on aiboastaan siitä kiinni.
Ja turhat lässytykset pois.
Talot tontteineen myyntiin yhdellä eurolla ja sillä sipuli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma näyttää olevan se että väki on osaamatonta, avutonta, riitaisaa, laiskaa. Asiat jää hoitamatta.
Ei vaan yleensä perusongelma on puhtaasti raha. Kaikki remontti maksaa. Tyhjätaskuilla ei ole varaa kunnostaa ja rikkaat ei ole niin hölmöjä, että ne rahojaan tuhlaisi kannattamattomaan kohteeseen.
Meillä on iso talo tyhjillään, koska se vaatisi isoa remonttia. Meneehän siitä kuluja, mutta sen verran talous kestää. Emme siis halua myydä, vaan ainoastaan pidämme nykykuntoa yllä, jälkipolvet sitten ratkaisevat myyvätkö pois vai kunnostavatko itselleen kakkosasunnon. Meillä on jo kesämökkikin, emme tarvitse taloa, joten ei kannata investoida asumattomaan taloon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minuakin surettaa sama asia. On oikeasti hienojakin taloja upeilla rantatonteilla jätetty rapistumaan. Ja itse kun juuri sellaista etsin, mutta kiinteistön omistajien tietoja on todella vaikea ellei mahdoton löytää. Edes maanmittauslaitos ei taida antaa tietoja, jos on ostoaikeissa.
Laittakaa hyvät ihmiset joku kyltti pihaan mihin voi ottaa yhteyttä jos talo kiinnostaa! Eipä se ota jos ei annakkaan. Ei sitä koskaan tiedä jos joku sitä teidänkin suvun hökkeröä katselee ohi ajaessaan "sillä silmällä".
En erityisemmin halua vieraita ihmisiä pihaan, siellä ravaa jo riittävästi väkeä jokamiehenoikeudella poimimassa herukat ja keräämässä omenat, kantamassa perennat omaan pihaansa ja olipa joku kesinyt, miten vajaan pääsee ulkohuussin kautta ja eikös sieltä sitten pitänyt kantaa tavarat pihalle. Onneksi osuttiin paikalle ennen kuin kuorma oli valmis. Kun he ei tienneet, että joku ne omistaa!
Jos joku haluaa pitää talonsa tai mökkinsä, vaikka se olisikin tyhjillään niin mitä se kenellekkään kuuluu, aika monella rikkaalla makaa paljon rahaa tilillä käyttämättä, eikö nekin voisi vain antaa niitä muille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No jo sen tontin hinta on yksi euro niin ei siinä ole mitään riitelemistä.
Oikeus ei edes ota käsittelyyn. Joko menee perille.
Ette halua myydä se on aiboastaan siitä kiinni.
Ja turhat lässytykset pois.
Talot tontteineen myyntiin yhdellä eurolla ja sillä sipuli.
Jos myyn sinulle talon tontteineen yhdellä eurolla, niin saat verottajalta muutaman tonnin lahjaverolapun. Verottaja katsoo alueen hintatasoa ja jo myy olennaisesti tuota halvemmalla, se katsotaan veronkierroksi. En halua olla osallisena petoksessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TAI sitten niitä ei kenenkään kannata alkaa korjata tai rakentaa uutta tilalle. Muuttotappiokunnassa kaukana kaikesta valmiitkin talot voivat olla vain jotain 20-30 000 euron arvoisia, koska kukaan ei halua sinne asumaan ja mökiksi ei välttämättä kelpaa, koska tolkuttoman kaukana kaikesta ja rumalla tontilla.
Ei sinne kannata uutta rakentaa, tuolla kiinteistöjen hintatasolla.
Fakta ap on, että maaseutu autioituu kovaa vauhtia, ja kiinteistöjen hinnat ovat - tietysti aivan sijainnista riippuen - mahdollisesti todella surkeat. Silloin ei kannata korjata, eikä rakentaa uutta tilalle.
täähän on äärimmäisen hyvä mahdollisuus sellaiselle, joka sinne haluaa asumaan. kyllä niitäkin on.
Näin on. Muutettiin 2020 tänne 20 kilometrin päähän lähimmästä 1000 asukkaan kyläkeskuksesta. 90-luvulla rakennettu, sisältä täysin rempattu 200 neliön omakotitalo, 1,5 ha tontti omalla kaivolla jne... 90 000 euroa.
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Jos ajokortti löytyy, niin ei mitään järkeä maksaa nykymarkkinoilla toistasataa tuhatta jostain pöytälaatikkoa muistuttavasta kerrostalokaksiosta.
Kiva, kun löysitte itsellenne mieleisen asuinpaikan. Minua ei tuonne saisi muuttamaan millään rahalla. Asuminen on mahdollista niin pitkään, kun itsellä säilyy ajokyky. Sulan maan aika vielä menisi, mutta talvi ei missään nimessä. Lapsilla on koulut, kaverit ja harrastukset kaukana. Itse asun mieluummin neliöistä tinkien hyvällä sijainnilla mitä keskellä ei mitään.
Ei se ajaminen kummempaa talvella ole kuin kesälläkään. Itseasiassa vielä parempi ajaa, kun polanne tasoittaa teitä.
Kyläkoulu 7 km päässä, jossa mm. ulkojäät, hiihtolatu ja joku päivä viikosta taitaa jotain kyläläisten ulko- ja sisäpeliharrasteitakin olla. (Itse en harrasta joukkuelajeja niin en tiedä tarkemmin)
Metsälle pääsee suoraan kotiovelta, naapurissa pääsee rallia ajamaan, kelkkareitti kulkee 500 m päässä ja jos jotain kulttuuriharrasteita vielä haluaa, niin ei seutukaupunkiin aja kuin 35 min. (40 km)
Tuon muutenkin tottuu töiden takia ajamaan niin ei ole kummoinen matka.
Tietysti jos ryypätä haluaa niin taksi on kallista, mutta se on oma valinta. Minä juhlin baareissa riittävästi parikymppisenä. Nyt mieluummin istuu iltaa ihan kotona kavereitten kanssa, jos haluaa juhlia.
Minä sain nelikymppisenä sairauskohtauksen, joka meni ohi, mutta tuli kolmen kuukauden ajokielto. Jalkaleikkauksen jälkeen autoilu oli kuukauden mahdotonta. Viisikymppisenä huomasin, että hämäränäkö alkaa huonontua, se vaikuttaa etenkin talvella ajamiseen. Nykyään ei tarvitse olle kovinkaan kummoista vaivaa, kun lääkäri määrää ajokiellon.
Lonkkaleikkauksesta ei tullut ajokieltoa edes viikoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maaseudun Tulevaisuus lehdessä kerrottiin jokin aika projektista jossa ihmiselle voi ilmaiseksi antaa talon tai mökin tai jotain maksujärjestelyä vastaan. Ideaa vie Ely keskus eternpäin ja sen on määrä projektina alkas syyskuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jo sen tontin hinta on yksi euro niin ei siinä ole mitään riitelemistä.
Oikeus ei edes ota käsittelyyn. Joko menee perille.
Ette halua myydä se on aiboastaan siitä kiinni.
Ja turhat lässytykset pois.
Talot tontteineen myyntiin yhdellä eurolla ja sillä sipuli.
Jos myyn sinulle talon tontteineen yhdellä eurolla, niin saat verottajalta muutaman tonnin lahjaverolapun. Verottaja katsoo alueen hintatasoa ja jo myy olennaisesti tuota halvemmalla, se katsotaan veronkierroksi. En halua olla osallisena petoksessa.
Riippuu tietysti alueen hintatasosta. En usko että verottajakaan pystyy tontin arvoa isoksi monella haja-asutusalueella laskemaan, tai että edes kiinnostuisi.
On nuita tontin myyntejä nimelliseen euron hintaan paljon tehtykin. Joskus yritystoimintaa varten, ja muutama kunta tarjoaa uusille asukkaillekin tonttia euron hintaan, kun rakennuttavan talo pitäjään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Perusongelma näyttää olevan se että väki on osaamatonta, avutonta, riitaisaa, laiskaa. Asiat jää hoitamatta.
Ei vaan yleensä perusongelma on puhtaasti raha. Kaikki remontti maksaa. Tyhjätaskuilla ei ole varaa kunnostaa ja rikkaat ei ole niin hölmöjä, että ne rahojaan tuhlaisi kannattamattomaan kohteeseen.
Sitten myydään niin halvalla, että remontti kannattaa, näinhän se kaikkien asuntojen kanssa menee. Kukaan ei osta putkirempattavaa asuntoakaan samalla hinnalla kuin rempattua. Kyllä kymppitonnilla moni mummon mökki lähtisi kesäpaikaksi jollekulle, joka haluaa puuhastella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
TAI sitten niitä ei kenenkään kannata alkaa korjata tai rakentaa uutta tilalle. Muuttotappiokunnassa kaukana kaikesta valmiitkin talot voivat olla vain jotain 20-30 000 euron arvoisia, koska kukaan ei halua sinne asumaan ja mökiksi ei välttämättä kelpaa, koska tolkuttoman kaukana kaikesta ja rumalla tontilla.
Ei sinne kannata uutta rakentaa, tuolla kiinteistöjen hintatasolla.
Fakta ap on, että maaseutu autioituu kovaa vauhtia, ja kiinteistöjen hinnat ovat - tietysti aivan sijainnista riippuen - mahdollisesti todella surkeat. Silloin ei kannata korjata, eikä rakentaa uutta tilalle.
täähän on äärimmäisen hyvä mahdollisuus sellaiselle, joka sinne haluaa asumaan. kyllä niitäkin on.
Näin on. Muutettiin 2020 tänne 20 kilometrin päähän lähimmästä 1000 asukkaan kyläkeskuksesta. 90-luvulla rakennettu, sisältä täysin rempattu 200 neliön omakotitalo, 1,5 ha tontti omalla kaivolla jne... 90 000 euroa.
Se nyt vaan on tyhmää maksaa liikaa. Jos ajokortti löytyy, niin ei mitään järkeä maksaa nykymarkkinoilla toistasataa tuhatta jostain pöytälaatikkoa muistuttavasta kerrostalokaksiosta.
Kiva, kun löysitte itsellenne mieleisen asuinpaikan. Minua ei tuonne saisi muuttamaan millään rahalla. Asuminen on mahdollista niin pitkään, kun itsellä säilyy ajokyky. Sulan maan aika vielä menisi, mutta talvi ei missään nimessä. Lapsilla on koulut, kaverit ja harrastukset kaukana. Itse asun mieluummin neliöistä tinkien hyvällä sijainnilla mitä keskellä ei mitään.
Ei se ajaminen kummempaa talvella ole kuin kesälläkään. Itseasiassa vielä parempi ajaa, kun polanne tasoittaa teitä.
Kyläkoulu 7 km päässä, jossa mm. ulkojäät, hiihtolatu ja joku päivä viikosta taitaa jotain kyläläisten ulko- ja sisäpeliharrasteitakin olla. (Itse en harrasta joukkuelajeja niin en tiedä tarkemmin)
Metsälle pääsee suoraan kotiovelta, naapurissa pääsee rallia ajamaan, kelkkareitti kulkee 500 m päässä ja jos jotain kulttuuriharrasteita vielä haluaa, niin ei seutukaupunkiin aja kuin 35 min. (40 km)
Tuon muutenkin tottuu töiden takia ajamaan niin ei ole kummoinen matka.
Tietysti jos ryypätä haluaa niin taksi on kallista, mutta se on oma valinta. Minä juhlin baareissa riittävästi parikymppisenä. Nyt mieluummin istuu iltaa ihan kotona kavereitten kanssa, jos haluaa juhlia.
Minä sain nelikymppisenä sairauskohtauksen, joka meni ohi, mutta tuli kolmen kuukauden ajokielto. Jalkaleikkauksen jälkeen autoilu oli kuukauden mahdotonta. Viisikymppisenä huomasin, että hämäränäkö alkaa huonontua, se vaikuttaa etenkin talvella ajamiseen. Nykyään ei tarvitse olle kovinkaan kummoista vaivaa, kun lääkäri määrää ajokiellon.
Lonkkaleikkauksesta ei tullut ajokieltoa edes viikoksi.
Aivoinfarktioireista tuli kuukausi, ei tarvinnut kuin vähän aikaa nähdä kahtena.
Mun vanhemmilla on homehtunut kesämökki aika ankealla paikalla, puolet mökeistä taitaa olla hylättyjä, puolet käytössä. Tontti pienehkö, ei vesialueen lähellä jne. Kun äiti kuolee mörskä putoaa mun syliin, olen miettinyt voisinko pyytää äitiä lahjoittamaan sen testamentilla vaikka kyseiselle kunnalle. Onkohan riskiä etteivät huoli?
Miksi pitäisi myydä? Vasta Nordeasta soittivat, että tili on tullut täyteen ja pitäisi avata uusi sitä varten.