Lue keskustelun säännöt.
Poika ja miniä pahoina, kun sanoin etteivät heidän lapset ole tervetulleita kesäpaikkaamme.
17.06.2020 |
Minulla on ihana mökki saaristossa, jossa vietän suurimman osan kesää. Kulkuyhteydet ovat hankalat, mökki ei ole suuren suuri (olo/takkahuone, ruokahuone ja baarikeittiö, kaksi makuuhuonetta ja lasitettu veranta sekä terassia, jossa mm ulkotakka ja kesäkeittiö. Rantasauna ja laituri veneille.
Poikani ja hänen vaimonsa haluavat tulla mökilleni pariksi kolmeksi viikoksi heinäkuussa. Sanoin, että ei käy, heillä kolme pientä lasta, nuorin vasta vauva. En jaksa lasten riehumista ja huutoa. Haluan keskittyä omiin juttuihin ja olla rauhassa. Saari ei ole sopiva paikka pienille lapsille, siellä ei ole leikkipaikkoja eikä tekemistä. Lisäksi mainitsin vielä koronan syynä, mutta tosiasia on, että meluavat pikkulapset ahdistaa jo ajatuksenkin tasolla.
Poika veti erityisesti herneen nenään, kun ei voi tulla ”omaan” saareen. Sori, mun se on.
Kommentit (401)
Vierailija kirjoitti:
Anders kirjoitti:
Joo, aloittajan kanssa olen samaa mieltä moisesta tuppautumisesta, mutta kyllä pisti silmään myös tuo pienen pienen mökin kuvaus; "4 huonetta, keittiö, terassi, veranta, venelaituri, rantasauna..."
Ihan vaan vähän niinkuin tuntui turhalta pröystäilyltä...
Jäi mietityttämään, onko siellä myös room for a pony.
Jos on, on laadukas paikka. Muuten ei ole.
Sama tuli mieleen :D:D , Mersu pihassa ja swimming pool!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikävää. Eiköhän ne tokene. Saaristo on muutenkin lasten kanssa tosi vahdittava... pelastusliivit päälle lapsillesiellä liikkuessa.
Vierailija kirjoitti:
Juu, mökki on ongelma. Joko sinne ei pääse tai sitten sinne joutuu. Sitten sielä joutuu palvelemaan toisia ja muut syö sun ruoat ja juomat, eikä kukaan tee mitään, mutta joutuu raataan ihan järkyttävällä työleirillä. Hyttysiä on ja haiseva paskahuusi. Lapsia täytyy vahtia aamusta iltaan ja kaikki mölyää ja laulaa yöt läpeensä. Sukulaiset tulee ilmoittamatta eikä älyä lähtee, vaikka antais töitä. Sitten joutuu vielä saunassa oleen alasti. Hyvää juhannusta.
Ja ainakaan meidän mökkeilyyn sopinut yksikään kohta.
Harvalla mökillä enää mitään haisevia huusseja on, on kompostoivat ulkohuusi ja/tai ekosisävessa.
Lapsivieraita käy harvoin, ja ne viedään lähellä olevaan huvipaikkaan käymään ja mökillä vanhempansa ovat heistä vastuussa.
Sukulaisetkin ilmoittavat kyllä tulostaan (tai yleensä kyllä tulevat ihan kutsuttuina) ja tuovat tuliaisina ruokaa ainakin sen verran kuin syövät.
Taitaa tämänkin lehden tarinat olla jo urbaanilegendoita.
Miniä, joka ei tarvitse anoppia mihinkään kirjoitti:
Monessa parisuhteessa ja lapsiperheessä arki, juhla ja koko elämä sujuu parhaiten, kun appivanhemmat ovat jo kuolleet. Miniän ja vävyn ei tarvitse sietää kotirauhan rikkomista, yllätyskyläilyjä, tupatarkastuksia, puolustaa omaa reviiriä ja riidellä.
Jos on varaa vain viikon lomaan, niin ota appivanhemmat mukaan lomalle. Viikko v###umaisten appivanhempien seurassa tuntuu ainakin kahdelta viikolta!
"Savolainen ja hämäläinen mies lähtivät kalaan. Hämäläismiehellä oli anoppi mukanaan. Kun he olivat jonkin aikaa kalastaneet, yllätti kova myrsky. Anoppi putosi veneestä ja upposi nopeasti pinnan alle. Savolaismies tokaisi hetken päästä että "nyt ei kyllä naarata"!
Anoppi on katala, elämäänsä katkeroitunut hirviö. Anopin kanssa pärjää jotenkin ennen kuin parisuhteeseen tulee lapsia. Kun parisuhteeseen tulee lapsi ja lapsia, niin anopin todellinen, vi##umainen luonne alkaa paljastua. Anopin pääasiallinen tehtävä on tehdä miniän elämästä kurjaa, he##ettiä ja pilata lastenhoito ja lastenkasvatus. En ole vielä keksinyt käyttötarkoitusta anopille ja appiukolle.
Olen ratkaisut asian niin, että en anna lapsia appivanhemmille hoitoon. Kun käymme anoppilassa, niin vahdin lapsia koko ajan. Näin anoppi ei pääse pilaamaan lapsia. En pyydä enkä ota vastaan minkäänlaista apua appivanhemmilta. Puhelinterrorismin ja puhelinkyttäyksen takia puhelimessa on esto anopilta ja appiukolta tuleviin viesteihin ja puheluihin. Onneksi appivanhempiin on muutama sata kilometriä välimatkaa, niin he eivät pääse ihan äkkiä kylään. Koronapandemiakin on oikein hyvä, eipä tarvitse appivanhempia tänä vuonna nähdä!
Onko tämä vitsi?
Onneksi meillä on kiva anoppi molemmilla puolilla. Mielellään otetaan kylään ja mielellään käydään ja lapset käy.
Meidän anopit taitaa olla ihmisiä.
Kolme viikkoa on kyl paljon, jos ei kestä.
Lyhyempi aika?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa täysin, mutta toisaalta en. Tai siis, miksei oman perheensä kanssa haluaisi olla vaikka yhtä viikonloppua tai viikkoa kesässä? Miten voi olla, että omat perheenjäsenet ovat noin suuri rasite? Onko ap muuten sosiaalinen ihminen?
Minulla isän vanhemmat ovat vähän vastaavia. Meidät lapsenlapset piti aina viedä ulos, ettemme sotke sohvatyynyjä ja leikit piti tiiviisti pitää yhdessä lastenhuoneessa. Mummilla meni hermo helposti, ja kutsuja kylään tuli todella vähän. Tästä on seurannut se, että emme koskaan olleet kovin läheisiä, ja mummon ollessa jo reippaasti auringonlaskun puolella, hän alkoi kysellä jatkuvasti kylään, ihmetteli kun emme olleet innokkaita käymään siellä jatkuvasti ja uhriutui, kun välit ovat kiusalliset. En juuri edes tuntenut mummoa, joka aina puhui minusta ja äidistäni vähän pahasti tai kommentoi elämäämme, eikä ottanut enää yhteyttä täytettyäni 18, ennen kuin itse veteli viimeisiään.
Ei aloittajan tarvitse majoittaa poikaansa koko kesäksi, mutta minulle ainakin perheen ja läheisten kanssa oleminen on keskeistä, tuo kesän tunnun.
Tämä on muuten aivan totta. Minullakin isän puolen vanhemmat työnsivät minua pois, kun vanhempani erosivat. Ilmeisesti eivät sietäneet sitä, että heidän poikansa idylli murtui, ja sukulinja meni "rikki". Olivat kyllä muihinkin serkkuihin aika etäisiä, mutta minuun eniten, ja kylään kelpasi aina vain sen ikäiset lapset, joista ei ollut vaivaa - ihan pienet vauvat tai jo melkein teini-ikäiset, joiden kanssa pärjää vähemmällä. Myös oma isäni teki juuri ja juuri pakolliset eli piti minua viikonloput ja kun lopetin teini-iässä käymästä, soitteli ehkä juuri ja juuri syntymäpäivänä. Olin teini-iässä vähän hukassa ja kaikki oli sekaisin, enkä usko että se sopi mummin tai isän ideaaliin. Sitten kun sain esikoiseni, alkoikin isän puolta taas kiinnostaa, halusivat nähdä vauvaa, ja tätä jatkui kunnes esikoinen ja toinen olivat taaperoiässä, eli vaikeita ja ärsyttäviä. Nyt on taas alkanut soittelu, kun isovanhemmat ovat jo aika sairaita, ja pitäisi siellä mummolassa käydä joka joulu ja juhannus. Siellä, missä minusta ei aiemmin koskaan pidetty! Ja kauhea syyttely, että kun heidän luokse ei koskaan tulla, ja yksin saavat kuolla.
Miehen vanhempien ja mummon kanssa olen taas läheisempi kuin oman isän suvun. Ei tarvitse olla sitä idylliä, eivätkä lapset sotke elämää. Mies on itsekin aika isosta perheestä, ja vanhemmat suorastaan nauttivat siitä, kun kaikki lapsenlapset tulevat kylään. Siellä vietämme sitten aikaa paljon enemmän ja aina on kiva mennä, kun ei tarvitse miettiä, että nyt nuo vihaavat meitä. Olemme sen verran läheisiä, että taatusti suren miehen puolta enemmän siinä kohtaa kun sen aika on, sillä tunnen sen puolen suvun paljon paremmin kuin oman isäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä voit miettiä tuota, kun makaat hoitokodissa vaipoissa odottaen lapsia ja lastenlapsia vierailulle.
Mitä helvettiä!? Tuossa vaiheessa ei ole enää väliä, kuka siinä kuolinvuoteen vierellä seisoo, tai ei seiso.
Järjetöntä vetää aina äärirajoille ja dramatisoida yksinkertisia asioita. Pidä tunkkis!
En ole tuo jolle vastasit, mutta nyt itse dramatisoit. Mutta tiedoksi sinulle, ei sinne hoitokotiin aina mennä ihan lähellä "kuolinvuodetta".
Monet viettävät hoitokodeissa monia vuosia, oma äitini oli dementiakodissa 7 vuotta ja alkuun osasi monta vuotta kaivata omaisten vierailuja. Hänellä oli välillä todella skarppeja hetkiä ja saattoi olla öitä omassa kodissaan, jos meistä nuoremmista joku pystyi olemaan kaverina. Yksin vain ei pystynyt enää asumaan ja me omaiset (lasten perheet ) asuimme kaukana.
Joopajoo ja liirumlarum. Kyllä ne pirulaiset ilmestyy sinne perinnön toivossa. Ole huoletta.
Perinnöt jaetaan yleensä vasta kuoleman jälkeen eikä kuolinvuoteella. Ja kiva suhtautuminen sulla ihmisiin "pirulaiset".
Mitä tulee alkuperäiseen kirjoitukseen, itse pyrkisin neuvottelemaan kompromissin asiassa. Lapsenlapset ovat vain hetken pieniä ja olisi ihanaa olla luomassa heille hyviä muistoja. Uskon kyllä, että lapsiperhe ei kestä mökillä kolmea viikkoa.
Taitaa olla trolli koko kirjoitus, mutta jotkut jaksavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta voidaan havaita, että nykyisestä syntyvyyden laskusta voidaan syyttää paitsi itsekkäitä millenniaalifeministejä, myös vielä itsekkäämpiä suurten ikäluokkien (1945-65) feministejä.
M/40
Jos et olisi syrjäytynyt jo kouluiässä, tietäisit, etteivät suuret ikäluokat ulotu 60-luvulla syntyneisiin millään laskuopilla.
Kyseessä on laskennallinen määritelmä. Suuret ikäluokat, jotka ehtivät päästä helppoon elämään kiinni ennen 90-luvun lamaa, eivätkä ole otettaan sittemmin irroittaneet. Tosin ehkä tarkemmin ottaen aikavälin pitäisi ollakin 1945-63. 1965 syntyneissä saattaa olla jo niitä, jotka ovat kokeneet kusetuksen joka nuorempiin ikäluokkiin on suunnattu 90-luvun lamasta lähtien.
M/40
"Suuret ikäluokat" syntyivät sodan jälkeen 1945-1950 ja "helppoa elämää" emme todellakaan viettäneet. Mene puhumaan tuota soopaasi muualle. 1950-luku oli Suomessa erittäin köyhää, perheet olivat suuria +10 lasta oli hyvin tavallista. Nämä suuret ikäluokat muuttivat massoittain Ruotsiin työn perässä täysin kielitaidottomina; vertaa tämän päivän maahantulijat, jotka lähtevät työn perään kielitaidottomina vieraisiin kulttuureihin. Silloin suomalaiset pääsivät suoraan töihin liukuhihnalle.
Suomeen jääneet "suuret ikäluokat" jäivät myös 90-luvun laman jalkoihin. Työpaikat menivät alta (teollisuustyö siirtyi muualle) ja huonolla pohjakoulutuksella ei enää löytynyt uutta työpaikkaa. Syntyi "pitkäaikaistyöttömien " ryhmä, joille ei löytynyt työtä, mutta jotka olivat vielä liian nuoria eläkkeelle. Juuri näissä "suurissa ikäluokissa" on nyt paljon todella pienituloisia eläkeläisiä juuri sen takia, että viimeiset työvuodet kuluivat työttömyyskortistossa merkkaillen työkkärin "työtön, työtön, työtön " lappua. Toki heissä on myös hyväonnisia, jotka onnistuivat saamaan keskikoulupohjalta hyvän viran, mutta nämä onnekkaat ovat vähemmistönä.
Oon kans kuullu tästä paljain jaloin hiihtämisestä. Mahtaa olla ollut kovaa hommaa! Sitä olen aina miettinyt, että miten se paljas jalanpohja saatiin luistamaan riittävästi kouluun hiihtäessä, että ei tuhraantunut ihan tunteja matkaan. Tietty kovalla pakkasella jalkapohja varmaan jäätyi aika nopeasti, ja sillä oli sitten kätevä hiihdellä kansakouluun, mutta loskakelillä tätäkään hyötyä ei saanut, joten on täytynyt varmaan jotain vaseliinia laittaa jalanpohjaan tai jotain...
M/40
Äläpä kuule epäile :D. Minun edesmennyt isäni (s.1929) kertoi humalassa ollessaan koulunkäynnistään, että lumihangessa astuttiin paljain jaloin metsäneläinten ja lehmien (!!) jättämiin pissakohtiin kun olivat vielä lämpöisiä pissasta :D. Pikkupentuna vielä uskoin noi jutut. RIP isä<3.
Kyllähän se teitä "pullamössöjä" naurattaa tuo -40 ja -50 lukujen köyhyys. Tämän päivän konmarittajien ja yltäkylläisyydessä elävien on vaikea uskoa sitä, että tuolloin elettiin todellakin köyhyydessä. Ei ollut toimeentulotukia ja muutenkin kaikesta oli pulaa. Itse muistan vielä elintarvikesäännöstelynkin, olen jo niin vanha. Mutta turhaanpa näistä teille kerron, kun vastassa on naureskelu ja irvailu.
40-ja 50-luvun alussa syntyneet ovat kaikki halutessaan päässeet töihin, he ovat edenneet paljon urillaan joskus ilman mitään koulutusta...He ovat saaneet parhaat äitiys-ym. edut, heidän ei tarvinnut (mikäli opiskelivat) maksaa lainoistaan kiskurikorkoja. Mitä unohdin?...
Tutustuhan pikkusen noiden perhe-etuisuuksien kehittymisen historiaan! Olet täysin kankaalla, kaikki nuo etuudet kehittyivät vasta -80 luvun loppupuolella. Kyllähän nytkin pääsee töihin, jos ei valkkaa sitä työmaataan. Monet -40 ja-50 luvulla syntyneet työskentelivät teollisuuden palveluksessa. Ei se ole "suurten ikäluokkien" syy, että kaikki teollisuus loppui Suomesta -90 luvulla ja siirtyi halvempiin maihin. Eikä ne opintolainojen korot ole nytkään "kiskuritasolla", kun korot ovat olleet vuosia ennätyksellisen matalalla.
Tyhjää puhetta tuollainen syyttely!
Vierailija kirjoitti:
Provo.
Jos ei, niin puhu pojallesi ja kerro rehellisesti nämä kirjoittamasi ajatukset.
Itse ehkä sanoisin, että voivat tulla 2 max 3 päiväksi, sen nyt luulisi aikuisen ihmisen rakkaita ihmisiä kestävän pienissäkin tiloisa.
Lukekaa hyvät ihmiset koko ketju ennen kuin alatte ohjeistamaan aapeeta!
Tuolla sivulla 11 hän vastaili kysymyksiin. Sen mukaan hän ehdotti pojalle 3:n päivän vierailua saaressa, mutta se ei kelvannut. Pojan ja miniän pitää keksiä lomapaikka koko loman ajaksi, kun eivät pääse Ranskaan kuten yleensä.
Turhauttaa niin lukea keskustelua, kun ihmiset jankkaa samaa asiaa, joka on jo ajat sitten selostettu!
Itsellä muuten sama tilanne, mutta meillä pojan perhe tulee aina viikoksi, eikä miniä laita tikkua ristiin minkään eteen. Loikoilee vain auringossa kuulokkeet korvilla eikä eväänsä liikauta vaikka lapsensa hukkuisivat. ”Nyt mulla on loma!” Ärsyttää niin, mutta pojan ja pienten takia kestän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No nyt yhtäkkiä isovanhemmat, ap mukaan lukien, onkin yhtäkkiä juoppoja sekakäyttäjiä, jotka kusee ja paskoo housihinsa :D.
Ei kaikki, mutta ap kyllä antaa itsestään juuri sellaisen vaikutelman, että hänellä on vakavia ongelmia päihteiden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta voidaan havaita, että nykyisestä syntyvyyden laskusta voidaan syyttää paitsi itsekkäitä millenniaalifeministejä, myös vielä itsekkäämpiä suurten ikäluokkien (1945-65) feministejä.
M/40
Jos et olisi syrjäytynyt jo kouluiässä, tietäisit, etteivät suuret ikäluokat ulotu 60-luvulla syntyneisiin millään laskuopilla.
Kyseessä on laskennallinen määritelmä. Suuret ikäluokat, jotka ehtivät päästä helppoon elämään kiinni ennen 90-luvun lamaa, eivätkä ole otettaan sittemmin irroittaneet. Tosin ehkä tarkemmin ottaen aikavälin pitäisi ollakin 1945-63. 1965 syntyneissä saattaa olla jo niitä, jotka ovat kokeneet kusetuksen joka nuorempiin ikäluokkiin on suunnattu 90-luvun lamasta lähtien.
M/40
"Suuret ikäluokat" syntyivät sodan jälkeen 1945-1950 ja "helppoa elämää" emme todellakaan viettäneet. Mene puhumaan tuota soopaasi muualle. 1950-luku oli Suomessa erittäin köyhää, perheet olivat suuria +10 lasta oli hyvin tavallista. Nämä suuret ikäluokat muuttivat massoittain Ruotsiin työn perässä täysin kielitaidottomina; vertaa tämän päivän maahantulijat, jotka lähtevät työn perään kielitaidottomina vieraisiin kulttuureihin. Silloin suomalaiset pääsivät suoraan töihin liukuhihnalle.
Suomeen jääneet "suuret ikäluokat" jäivät myös 90-luvun laman jalkoihin. Työpaikat menivät alta (teollisuustyö siirtyi muualle) ja huonolla pohjakoulutuksella ei enää löytynyt uutta työpaikkaa. Syntyi "pitkäaikaistyöttömien " ryhmä, joille ei löytynyt työtä, mutta jotka olivat vielä liian nuoria eläkkeelle. Juuri näissä "suurissa ikäluokissa" on nyt paljon todella pienituloisia eläkeläisiä juuri sen takia, että viimeiset työvuodet kuluivat työttömyyskortistossa merkkaillen työkkärin "työtön, työtön, työtön " lappua. Toki heissä on myös hyväonnisia, jotka onnistuivat saamaan keskikoulupohjalta hyvän viran, mutta nämä onnekkaat ovat vähemmistönä.
Oon kans kuullu tästä paljain jaloin hiihtämisestä. Mahtaa olla ollut kovaa hommaa! Sitä olen aina miettinyt, että miten se paljas jalanpohja saatiin luistamaan riittävästi kouluun hiihtäessä, että ei tuhraantunut ihan tunteja matkaan. Tietty kovalla pakkasella jalkapohja varmaan jäätyi aika nopeasti, ja sillä oli sitten kätevä hiihdellä kansakouluun, mutta loskakelillä tätäkään hyötyä ei saanut, joten on täytynyt varmaan jotain vaseliinia laittaa jalanpohjaan tai jotain...
M/40
Äläpä kuule epäile :D. Minun edesmennyt isäni (s.1929) kertoi humalassa ollessaan koulunkäynnistään, että lumihangessa astuttiin paljain jaloin metsäneläinten ja lehmien (!!) jättämiin pissakohtiin kun olivat vielä lämpöisiä pissasta :D. Pikkupentuna vielä uskoin noi jutut. RIP isä<3.
Kyllähän se teitä "pullamössöjä" naurattaa tuo -40 ja -50 lukujen köyhyys. Tämän päivän konmarittajien ja yltäkylläisyydessä elävien on vaikea uskoa sitä, että tuolloin elettiin todellakin köyhyydessä. Ei ollut toimeentulotukia ja muutenkin kaikesta oli pulaa. Itse muistan vielä elintarvikesäännöstelynkin, olen jo niin vanha. Mutta turhaanpa näistä teille kerron, kun vastassa on naureskelu ja irvailu.
40-ja 50-luvun alussa syntyneet ovat kaikki halutessaan päässeet töihin, he ovat edenneet paljon urillaan joskus ilman mitään koulutusta...He ovat saaneet parhaat äitiys-ym. edut, heidän ei tarvinnut (mikäli opiskelivat) maksaa lainoistaan kiskurikorkoja. Mitä unohdin?...
Inflaatio söi heidän asuntolainansa.
No nythän saatte sitten hyvät perinnöt, kun tehtiin lapsiakin maltillisesti! Toisin kuin me vanhemmat, jotka lähdimme siitä syrjäseudulla olevasta rintamamiestalosta, joka ei mene nyt millään kaupaksi. Meitä jakajiakin on vielä 10 elossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmmm kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aloituksesta voidaan havaita, että nykyisestä syntyvyyden laskusta voidaan syyttää paitsi itsekkäitä millenniaalifeministejä, myös vielä itsekkäämpiä suurten ikäluokkien (1945-65) feministejä.
M/40
Jos et olisi syrjäytynyt jo kouluiässä, tietäisit, etteivät suuret ikäluokat ulotu 60-luvulla syntyneisiin millään laskuopilla.
Kyseessä on laskennallinen määritelmä. Suuret ikäluokat, jotka ehtivät päästä helppoon elämään kiinni ennen 90-luvun lamaa, eivätkä ole otettaan sittemmin irroittaneet. Tosin ehkä tarkemmin ottaen aikavälin pitäisi ollakin 1945-63. 1965 syntyneissä saattaa olla jo niitä, jotka ovat kokeneet kusetuksen joka nuorempiin ikäluokkiin on suunnattu 90-luvun lamasta lähtien.
M/40
"Suuret ikäluokat" syntyivät sodan jälkeen 1945-1950 ja "helppoa elämää" emme todellakaan viettäneet. Mene puhumaan tuota soopaasi muualle. 1950-luku oli Suomessa erittäin köyhää, perheet olivat suuria +10 lasta oli hyvin tavallista. Nämä suuret ikäluokat muuttivat massoittain Ruotsiin työn perässä täysin kielitaidottomina; vertaa tämän päivän maahantulijat, jotka lähtevät työn perään kielitaidottomina vieraisiin kulttuureihin. Silloin suomalaiset pääsivät suoraan töihin liukuhihnalle.
Suomeen jääneet "suuret ikäluokat" jäivät myös 90-luvun laman jalkoihin. Työpaikat menivät alta (teollisuustyö siirtyi muualle) ja huonolla pohjakoulutuksella ei enää löytynyt uutta työpaikkaa. Syntyi "pitkäaikaistyöttömien " ryhmä, joille ei löytynyt työtä, mutta jotka olivat vielä liian nuoria eläkkeelle. Juuri näissä "suurissa ikäluokissa" on nyt paljon todella pienituloisia eläkeläisiä juuri sen takia, että viimeiset työvuodet kuluivat työttömyyskortistossa merkkaillen työkkärin "työtön, työtön, työtön " lappua. Toki heissä on myös hyväonnisia, jotka onnistuivat saamaan keskikoulupohjalta hyvän viran, mutta nämä onnekkaat ovat vähemmistönä.
Oon kans kuullu tästä paljain jaloin hiihtämisestä. Mahtaa olla ollut kovaa hommaa! Sitä olen aina miettinyt, että miten se paljas jalanpohja saatiin luistamaan riittävästi kouluun hiihtäessä, että ei tuhraantunut ihan tunteja matkaan. Tietty kovalla pakkasella jalkapohja varmaan jäätyi aika nopeasti, ja sillä oli sitten kätevä hiihdellä kansakouluun, mutta loskakelillä tätäkään hyötyä ei saanut, joten on täytynyt varmaan jotain vaseliinia laittaa jalanpohjaan tai jotain...
M/40
Äläpä kuule epäile :D. Minun edesmennyt isäni (s.1929) kertoi humalassa ollessaan koulunkäynnistään, että lumihangessa astuttiin paljain jaloin metsäneläinten ja lehmien (!!) jättämiin pissakohtiin kun olivat vielä lämpöisiä pissasta :D. Pikkupentuna vielä uskoin noi jutut. RIP isä<3.
Kyllähän se teitä "pullamössöjä" naurattaa tuo -40 ja -50 lukujen köyhyys. Tämän päivän konmarittajien ja yltäkylläisyydessä elävien on vaikea uskoa sitä, että tuolloin elettiin todellakin köyhyydessä. Ei ollut toimeentulotukia ja muutenkin kaikesta oli pulaa. Itse muistan vielä elintarvikesäännöstelynkin, olen jo niin vanha. Mutta turhaanpa näistä teille kerron, kun vastassa on naureskelu ja irvailu.
40-ja 50-luvun alussa syntyneet ovat kaikki halutessaan päässeet töihin, he ovat edenneet paljon urillaan joskus ilman mitään koulutusta...He ovat saaneet parhaat äitiys-ym. edut, heidän ei tarvinnut (mikäli opiskelivat) maksaa lainoistaan kiskurikorkoja. Mitä unohdin?...
Parhaat äitiysedut? Niin kuin mitkä?
Olen syntynyt vuonna 1970 ja öitini on näitä boomereita. Hänellä oli äitiyslomaa 3 kk, sitten minut laitettiin hoitoon ja äiti meni töihin. Se oli virallinen äitiysloman pituus. Mitään vanhempainvapaita tai hoitovapaita ei ollut.
Nyt voi olla parhaimmillaan kolme VUOTTA kotona perlapsi. Kumpi näistä on parempi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nyt yhtäkkiä isovanhemmat, ap mukaan lukien, onkin yhtäkkiä juoppoja sekakäyttäjiä, jotka kusee ja paskoo housihinsa :D.
Ei kaikki, mutta ap kyllä antaa itsestään juuri sellaisen vaikutelman, että hänellä on vakavia ongelmia päihteiden suhteen.
En kyllä saanut sellaista kuvaa. Mistä ihmeestä noin päättelit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miniä, joka ei tarvitse anoppia mihinkään kirjoitti:
Monessa parisuhteessa ja lapsiperheessä arki, juhla ja koko elämä sujuu parhaiten, kun appivanhemmat ovat jo kuolleet. Miniän ja vävyn ei tarvitse sietää kotirauhan rikkomista, yllätyskyläilyjä, tupatarkastuksia, puolustaa omaa reviiriä ja riidellä.
Jos on varaa vain viikon lomaan, niin ota appivanhemmat mukaan lomalle. Viikko v###umaisten appivanhempien seurassa tuntuu ainakin kahdelta viikolta!
"Savolainen ja hämäläinen mies lähtivät kalaan. Hämäläismiehellä oli anoppi mukanaan. Kun he olivat jonkin aikaa kalastaneet, yllätti kova myrsky. Anoppi putosi veneestä ja upposi nopeasti pinnan alle. Savolaismies tokaisi hetken päästä että "nyt ei kyllä naarata"!
Anoppi on katala, elämäänsä katkeroitunut hirviö. Anopin kanssa pärjää jotenkin ennen kuin parisuhteeseen tulee lapsia. Kun parisuhteeseen tulee lapsi ja lapsia, niin anopin todellinen, vi##umainen luonne alkaa paljastua. Anopin pääasiallinen tehtävä on tehdä miniän elämästä kurjaa, he##ettiä ja pilata lastenhoito ja lastenkasvatus. En ole vielä keksinyt käyttötarkoitusta anopille ja appiukolle.
Olen ratkaisut asian niin, että en anna lapsia appivanhemmille hoitoon. Kun käymme anoppilassa, niin vahdin lapsia koko ajan. Näin anoppi ei pääse pilaamaan lapsia. En pyydä enkä ota vastaan minkäänlaista apua appivanhemmilta. Puhelinterrorismin ja puhelinkyttäyksen takia puhelimessa on esto anopilta ja appiukolta tuleviin viesteihin ja puheluihin. Onneksi appivanhempiin on muutama sata kilometriä välimatkaa, niin he eivät pääse ihan äkkiä kylään. Koronapandemiakin on oikein hyvä, eipä tarvitse appivanhempia tänä vuonna nähdä!
Puhutko idiootti omasta tulevaisuudestasi kun olet itse anoppi? Aiotko kieltää lapsiasi menemästä parisuhteeseen ettei sinusta vain tule anoppia jos ne kerran ovat tuollaisia kuin kuvailet? Tai tapat itsesi ennen kuin ehdit anopiksi?
Jos ihmisellä on ilkeät appivanhemmat, niin sen saa sanoa ääneen! Jos puoliso ei ymmärrä, hyväksy ja kestä asiallista palautetta ja kritiikkiä äidistään ja isästään, niin puoliso ei ole vielä irrottautunut henkisesti vanhemmistaan ja kasvanut aikuiseksi. Aikuinen mies ja lasten isä on kuin Peter Pan, koska haluaa miellyttää enemmän äitiään kuin vaimoaan. Kenenkään parisuhde ei kestä rajatonta anoppia ja appea, joka roikkuu kiinni aikuisessa lapsessaan.
Tarvittaessa kannattaa hakea apua pariterapiasta ja perheterapiasta. Jos miniä tai vävy ei halua pitää yhteyttä appivanhempiinsa eikä halua käydä lastensa kanssa anoppilassa, niin varmasti hänellä on siihen painavat syyt. Appivanhempien epäystävällinen ja töykeä käytös, ilkeä puhe, loukkaukset, ylikävely, selän takana pahan puhuminen ja juoruilu pilaavat ihmissuhteet.
Vierailija kirjoitti:
Olen ratkaisut asian niin, että en anna lapsia appivanhemmille hoitoon. Kun käymme anoppilassa, niin vahdin lapsia koko ajan. Näin anoppi ei pääse pilaamaan lapsia. En pyydä enkä ota vastaan minkäänlaista apua appivanhemmilta. Puhelinterrorismin ja puhelinkyttäyksen takia puhelimessa on esto anopilta ja appiukolta tuleviin viesteihin ja puheluihin. Onneksi appivanhempiin on muutama sata kilometriä välimatkaa, niin he eivät pääse ihan äkkiä kylään. Koronapandemiakin on oikein hyvä, eipä tarvitse appivanhempia tänä vuonna nähdä
Kylläpä rumasti kirjoitat miehesi vanhemmista. Etkö ajattele, että miehesi on anoppisi kasvattama? Miten pahasti anoppi on "pilannut" miehesi? Olisin todella surullinen ja suuttuisin, jos mieheni puhuisi noin rumasti omista vanhemmistani.
"kesäpaikkaamme" "minulla"
Onko mökki siis sinun vai "teidän"? Eli teitkö tässä vierailupäätöksiä jonku toisenkin puolesta?
Anopit ovat vähän tuollaisia.
Omani ei haluaisi päästää mökille koska haluaa marjastaa rahassa.
En tiedä onko hänellä vähän dementtiaa vai luuleeko muita itseään tyhmemmiksikkö kun väittää kulkevansa mustikassa toukokuusta marraskuuhun.
Ja mökki on siis anopin ja mieheni yhteinen (isänsä kuollut).
Vierailija kirjoitti:
Anopit ovat vähän tuollaisia.
Omani ei haluaisi päästää mökille koska haluaa marjastaa rahassa.
En tiedä onko hänellä vähän dementtiaa vai luuleeko muita itseään tyhmemmiksikkö kun väittää kulkevansa mustikassa toukokuusta marraskuuhun.
Ja mökki on siis anopin ja mieheni yhteinen (isänsä kuollut).
*rauhassa*
Kolme aikuista lasta ja kaikki poikia. Miniät ovat ahneita pirulaisia. En ymmärrä, että mikä näihin naisiin oikein menee, kun kuvittelevat puolison vanhemman omaisuuden kuuluvan jotenkin heille? Ei kuulu eikä ole mitään oikeutta määritellä miten ja milloin sitä käytän.
Olen ratkaisut asian niin, että en anna lapsia appivanhemmille hoitoon. Kun käymme anoppilassa, niin vahdin lapsia koko ajan. Näin anoppi ei pääse pilaamaan lapsia. En pyydä enkä ota vastaan minkäänlaista apua appivanhemmilta. Puhelinterrorismin ja puhelinkyttäyksen takia puhelimessa on esto anopilta ja appiukolta tuleviin viesteihin ja puheluihin. Onneksi appivanhempiin on muutama sata kilometriä välimatkaa, niin he eivät pääse ihan äkkiä kylään. Koronapandemiakin on oikein hyvä, eipä tarvitse appivanhempia tänä vuonna nähdä
Kylläpä rumasti kirjoitat miehesi vanhemmista. Etkö ajattele, että miehesi on anoppisi kasvattama? Miten pahasti anoppi on "pilannut" miehesi? Olisin todella surullinen ja suuttuisin, jos mieheni puhuisi noin rumasti omista vanhemmistani.