Lue keskustelun säännöt.
Kulujen jakaminen parisuhteessa
16.06.2020 |
Miten parisuhteessanne jaetaan arjen kulut? Poikaystäväni on muuttamassa luokseni vuokra-asunnostaan, mutta tuntuu ettemme pääse yhteisymmärrykseen siitä miten hoidamme talousasiat.
Poikaystäväni mielestä tasapuolinen jako olisi se, että vesi+sähkö+ruoka maksettaisi puoliksi. Minulle jäisi yksin maksettavaksi asuntolaina ja kotivakuutus (+muut mahdolliset asuntoon liittyvät kulut). Ymmärrän ettei hän halua osallistua lainan maksuun, koska ei omista asuntoa. Mutta ei kai ilmaista asumista ole olemassa? Itse ehdotin, että hän maksaisi veden+sähkön, minä lainan+vakuutuksen ja ruokakulut jaettaisi.
Palkoistamme sen verran, että minä tienaan 1600e/kk ja poikaystäväni 3300e/kk.
Kommentit (332)
Hoitovastikkeesta puolet, kirjoituksesta puolet, ruoka ja sähkö puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On tosi vaikeaa jakaa kuluja toisen omistusasunnossa jos ei olla vielä kuitenkaan päätetty sitoutua ihan loppuelämäksi. Itse esimerkiksi asun kolmiossa kantakaupungissa, jonka vastike on 400 euroa ja lainanlyhennys 1500 euroa. Kuulostaisi aika erikoiselta jos jonkun mielestä olisi ok tulla luokseni asumaan ja maksaa vain vedestä ja sähköstä. Saati sitten että maksaisi vain puolet vastikkeesta, eihän sillä hinnalla saa mistään itselleen minkäänlaista luukkua.
Taidan olla ihan sairas introvertti ja muukin nihilisti, kun minusta sillä on merkitystä, oletko yksin oman kotisi herra, jolloin toki maksat kaiken yksin vai luopuisiko siitä ilmaiseksi. Tämä siis silloin, kun kyseessä on oma, jo asuttu koti, johon tehdään tilaa uudelle asukkaalle, jolla on asukkaan eikä vieraan oikeudet. Jännä, että moni on antamassa oikeuksia vailla velvollisuuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin lukenut täsmälleen saman avauksen ennenkin. Helppoa:
Sinä maksat lainan korkoineen, koska omistat asunnon yksin.
Kaikki muut asumiskulut maksatte puoliksi.
Aika tiukille itsesi laitat, naisparka, jos 1600e/kk nettotuloilla omistusasuntoa maksat. Tuosta summasta kun maksaa lainan ja muut asumiskulut niin ei paljon elämiseen jää. Kannattaa toivoa, että poikaystäväsi tosiaan haluaa muuttaa kanssasi yhteen.
Mun maalaisjärkeni komppaa tätä.
Mun ei, koska jos ap maksaa tilasta 100 %, pitäisi tilan olla 100 % hänen hallussaan. Poikkis voi mennä asumaan vanhemmilleen, jos haluaa asua jonkun toisen kotona ilmaiseksi.
Minä omistan asuntoni mutta en siltikään heitä lapsiani ulos vaikka eivät maksa mitään. Samoin majoitan ihan ilmaiseksi ne vieraat jotka olen itse vapaaehtoisesti kotiini kutsunut.
Ei se Ap:n miesystävä sinne varmaankaan väkisin tuppaudu vaan Ap:n toiveesta. Joten kyllä se asunnon omistaja maksaa itse sen asuntolainansa. Jos haluaa sitten asumisesta rahaa niin kirjoittaa ihan vuokrasopimuksen sen asujan kanssa ja maksaa siitä myös verot kuten asiaan kuuluu. Mutta kaikki hämärät rahasummat jotka maksetaan jotain siitä hyvästä että saadaan asua yhdessä avopuolison kanssa kannattaa unohtaa.
Lainanlyhennys on eri asia kuin yhtiövastike tai kotivakuutus. Yhtiövastike kattaa jokaisen asukkaan asumis- ja huoltokuluja, kyllä mieskin pääsee nauttimaan lämmityksestä ja auratusta pihasta vaikkei seiniä omistakaan. Huoh.
Eli kaikki muu puoliksi, paitsi lainanlyhennys, mikä on ap:n tapa säästää itselleen. Hyvin yksinkertaista.
Minulla on kaksio, jonka vuokrahinta arviolta 1100 e/ kk + sähkö 100 e/ kk. Vastike 170 e ja vesi kulutuksen mukaan n. 15 e/kk/ hlö. Vesi jätetään pois laskelmalta, koska se on läpikulkuerä.
En kokisi oikeudenmukaiseksi tyhjentää kaappeja ja säätää sisustusta, antaa miehen kutsua vieraita kuin kotiinsa, päättää kodin asioista jne sillä, että saisin häneltä 135 euroa kuukaudessa, etenkin kun jos olisimme samassa kodissa vuokralla, hänen osuutensa olisi 600 euroa.
No oletetaan hetken että pyydät mieheltä sen 600 e/kk asumisesta. Olette yhdessä kaksi vuotta ja sitten eroatte ja potkaiset miehen pihalle. Hän on auttanut sinua lyhentämään lainaasi 24x600e=14.400e. Siis lainaa jota sinä olisit joka tapauksessa lyhentänyt riipumatta siitä asuuko joku luonasi vai ei.
Jos olisitte yhteisessä vuokra-asunnossa niin sinä et hyötyisi miehesi maksamasta vuokraosuudesta pätkääkään, nyt hyödyt lähes 15.000 euroa. Siinä on melkoinen ero.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpas törkeä mies, sunko tehtävä on karruttaa hänen omaisuuttaan? Kysypäs asuisiko kaverin asunnossa maksamatta yhtään vuokraa?
Mies aikoo säästää yli 700e/kk muuttamalla naisen nurkkiin ilmaiseksi ja samalla tienaa yli tuplat ja siltri naisen pitäisi maksaa kaikki, oisko kohtuutonta maksaa EDES PUOLET nykyisestä vuokrasta? Virallinen vuokrasopimus tehden. Miten sit siivoukset ja kokkaus?
Antaisin miehen maksella vuokraansa omaan kämppäänsä.Eikö kyse ole siitä että ne käytettävissä olevat (eli pakollisten menojen jälkeen jäävät rahat) olisivat edes jotenkuten balanssissa jotta puolisoiden välinen elintasoero ei olisi liian suuri? Ei sitä tarvitse mitenkään keinotekoisilla vuokrasopimuksilla tasoittaa vaan vain niin että se jolla jää enemmän käteen tarjoaa sitten köyhemmälle asioita sen mukaan miten itsekin tekee. Jos se parempituloinen menee festareilleja toisella ei ole rahaa niin maksaa vaikka sen toisen liput. Tai tarjoaa ravintolassa kun menee sinne.
Eli se mitä toisella ei ole varaa tehdä suurempien menojan takia tasataan kohtuullisella tavalla (ei siis kaikki mutta sopiva osa sen mukaan miten milloinkin tuntuu).
Parisuhteessa ei ole tärkeintä että kaikki menee täydellisesti tasan vaan että molemmat ovat tyytyväisiä siihen elämään.
Entä jos paremmin tienaava elää kuten vähemmän tienaava ja haluaa säästää? Pitääkö vähemmän tienaavalle maksaa festarit tai ravintola jos ei itse käy? Sitten vähemmän tienaavalle, tuhlaushaluiselle tulee kateus säästöistä kun olisi varaa (ei itsellä) elää leveämmin, vaikka säästäväinen ei halua elää niin. Pitääkö laittaa puolisolle rahasto-osuus jotta hänkin voi säästää, vai miten? Koska ei tule tilannetta että kummatkin olisivat tyytyväisiä jos toisella massia säästössä, kokemuksen syvällä rintaäänellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää keskustelu on todella ahdistava, oikeasti suurinosa ihmisistä on todella materialistisia ja rahan ahneita. Pilata nyt ihmissuhteetkin sen takia. :(
Kyllä siipeilijälokit pilaavat ihmissuhteensa, kun eivät kanna siihen omaa panostaan vaan ahnehtivat kaiken itselleen.
Mä muutin aikoinaan poikaystävän omistamaan asuntoon, maksoin suunnilleen puolet kuluista ja puolet asuntolainasta "vuokrana". Kun sitten jokusen vuoden päästä myytiin se asunto ja ostettiin yhdessä isompi, laitettiin puoliksi kummankin nimiin vaikka poikaystävä maksoi käsirahasta leijonanosan. En olisi suostunut asumaan ilmaiseksi enkä olisi kyllä huolinut ketään lokkeilemaan jos tilanne olisi ollut toisin päin. Siinä vaiheessa kun ollaan niin vakavissaan että laitetaan hynttyyt yhteen niin talouskin on mielestäni kummankin vastuulla.
Nyt naimisissa jo 15 vuotta ja yhteiset lapset, yhteinen talous ja yhteinen yritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On tosi vaikeaa jakaa kuluja toisen omistusasunnossa jos ei olla vielä kuitenkaan päätetty sitoutua ihan loppuelämäksi. Itse esimerkiksi asun kolmiossa kantakaupungissa, jonka vastike on 400 euroa ja lainanlyhennys 1500 euroa. Kuulostaisi aika erikoiselta jos jonkun mielestä olisi ok tulla luokseni asumaan ja maksaa vain vedestä ja sähköstä. Saati sitten että maksaisi vain puolet vastikkeesta, eihän sillä hinnalla saa mistään itselleen minkäänlaista luukkua.
Ei saakaan mutta miksi se olisi se ainut mittapuu asiassa? Onhan sekin jo iso hyöty sille omistajalle jos toinen maksaa puolet vastikkeesta, vedestä, sähköstä, netistä, maksukanavista jne. Hyötyä tule äkkiä satasia. Se on käytännössä ihan "ilmaista rahaa" jonka takia ei menetä mitään (olettaen että parisuhde on hyvä). Saat satasia enemmän käyttörahaa ja puolison asumaan vierellesi. Onko se niin huono diili?
Meillä mies muutti kanssani asumaan omistamaani asuntoon. Mies maksoi kokonaan vastikkeen ja veden. Mun mielestä puolikkaiden kulujen maksaminen ei ole riittävää, vaan pitää huomioida vertailu vuokra-asumiseen.
Kuten joku sanoi molempien pitäisi hyötyä yhteenmuutosta. Muussa tapauksessa asukaa erillään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän siihen ole mitään perustetta että poikaystäväsi ilmaiseksi loisii luonasi. Hänen pitäisi kuitenkin maksaa vuokraa jollekin ja jos hän muuttaa sinun luoksesi, hän maksaa vuokraa sinulle. Hänen pitäisi muutenkin maksaa vedestä, sähköstä ja syömisestä joten maksakoon edelleen niistä puolet.
Kaikki tietämäni pariskunnat vastaavassa tilanteessa tekevät niin että toinen maksaa puolet lainasta "vuokrana" tai tulojen mukaan vähän pienemmän summan.
Ymmärrän kuitenkin että poikaystäväsi ei halua kartuttaa omaisuuttasi, sillä erotilanteessa maksetut tuhannet eurot alkavat varmasti harmittamaan. Minulla ja miehelläni on yhteinen asuntolaina, vaikka olen vielä opiskelija, juuri siksi että tuntuisi jotenkin oudolta maksaa vuokraa puolisolle. Ei ehkä kannata muuttaa yhteen jos mies ei maksa enempää asumisesta.
Miten mies perustelee sitä, että sinä pienemmistä tuloistasi maksaisit kaikesta puolet ja miehen ei tarvitsi maksaa asunnosta mitään?
Ei tuo ole mitään jakamista vaan loisimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan kuin olisin lukenut täsmälleen saman avauksen ennenkin. Helppoa:
Sinä maksat lainan korkoineen, koska omistat asunnon yksin.
Kaikki muut asumiskulut maksatte puoliksi.
Aika tiukille itsesi laitat, naisparka, jos 1600e/kk nettotuloilla omistusasuntoa maksat. Tuosta summasta kun maksaa lainan ja muut asumiskulut niin ei paljon elämiseen jää. Kannattaa toivoa, että poikaystäväsi tosiaan haluaa muuttaa kanssasi yhteen.
Mun maalaisjärkeni komppaa tätä.
Mun ei, koska jos ap maksaa tilasta 100 %, pitäisi tilan olla 100 % hänen hallussaan. Poikkis voi mennä asumaan vanhemmilleen, jos haluaa asua jonkun toisen kotona ilmaiseksi.
Minä omistan asuntoni mutta en siltikään heitä lapsiani ulos vaikka eivät maksa mitään. Samoin majoitan ihan ilmaiseksi ne vieraat jotka olen itse vapaaehtoisesti kotiini kutsunut.
Ei se Ap:n miesystävä sinne varmaankaan väkisin tuppaudu vaan Ap:n toiveesta. Joten kyllä se asunnon omistaja maksaa itse sen asuntolainansa. Jos haluaa sitten asumisesta rahaa niin kirjoittaa ihan vuokrasopimuksen sen asujan kanssa ja maksaa siitä myös verot kuten asiaan kuuluu. Mutta kaikki hämärät rahasummat jotka maksetaan jotain siitä hyvästä että saadaan asua yhdessä avopuolison kanssa kannattaa unohtaa.
Lainanlyhennys on eri asia kuin yhtiövastike tai kotivakuutus. Yhtiövastike kattaa jokaisen asukkaan asumis- ja huoltokuluja, kyllä mieskin pääsee nauttimaan lämmityksestä ja auratusta pihasta vaikkei seiniä omistakaan. Huoh.
Eli kaikki muu puoliksi, paitsi lainanlyhennys, mikä on ap:n tapa säästää itselleen. Hyvin yksinkertaista.
Minulla on kaksio, jonka vuokrahinta arviolta 1100 e/ kk + sähkö 100 e/ kk. Vastike 170 e ja vesi kulutuksen mukaan n. 15 e/kk/ hlö. Vesi jätetään pois laskelmalta, koska se on läpikulkuerä.
En kokisi oikeudenmukaiseksi tyhjentää kaappeja ja säätää sisustusta, antaa miehen kutsua vieraita kuin kotiinsa, päättää kodin asioista jne sillä, että saisin häneltä 135 euroa kuukaudessa, etenkin kun jos olisimme samassa kodissa vuokralla, hänen osuutensa olisi 600 euroa.
No oletetaan hetken että pyydät mieheltä sen 600 e/kk asumisesta. Olette yhdessä kaksi vuotta ja sitten eroatte ja potkaiset miehen pihalle. Hän on auttanut sinua lyhentämään lainaasi 24x600e=14.400e. Siis lainaa jota sinä olisit joka tapauksessa lyhentänyt riipumatta siitä asuuko joku luonasi vai ei.
Jos olisitte yhteisessä vuokra-asunnossa niin sinä et hyötyisi miehesi maksamasta vuokraosuudesta pätkääkään, nyt hyödyt lähes 15.000 euroa. Siinä on melkoinen ero.
No, pitäisi ehkä neljää sataa kohtuullisena, jos kyseessä olisi todellinen muutto.
Sinun mallissassi mies olisi asunut kaksi vuotta hintaan 3 240 euroa eli säästänyt noin 10 - 15 000 euroa. Kun taas minun asumismukavuuteni olisi laskenut (huono suhde, ainakin loppuaikana), olisin ehkä joutunut vuokraamaan varaston jne. Mies olisi kukkunut hereillä iltaisin enkä olisi saanut unta jne.
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin aikoinaan poikaystävän omistamaan asuntoon, maksoin suunnilleen puolet kuluista ja puolet asuntolainasta "vuokrana". Kun sitten jokusen vuoden päästä myytiin se asunto ja ostettiin yhdessä isompi, laitettiin puoliksi kummankin nimiin vaikka poikaystävä maksoi käsirahasta leijonanosan. En olisi suostunut asumaan ilmaiseksi enkä olisi kyllä huolinut ketään lokkeilemaan jos tilanne olisi ollut toisin päin. Siinä vaiheessa kun ollaan niin vakavissaan että laitetaan hynttyyt yhteen niin talouskin on mielestäni kummankin vastuulla.
Nyt naimisissa jo 15 vuotta ja yhteiset lapset, yhteinen talous ja yhteinen yritys.
Nyt kun kaikki meni hyvin niin tuossa ei ole mitään vikaa. Mutta mietipä jos olisittekin eronneet muutaman vuoden päästä. Olisit helposti maksanut kymppitonnin toisen asuntolainaa pois saamatta siitä itse mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi vaikeaa jakaa kuluja toisen omistusasunnossa jos ei olla vielä kuitenkaan päätetty sitoutua ihan loppuelämäksi. Itse esimerkiksi asun kolmiossa kantakaupungissa, jonka vastike on 400 euroa ja lainanlyhennys 1500 euroa. Kuulostaisi aika erikoiselta jos jonkun mielestä olisi ok tulla luokseni asumaan ja maksaa vain vedestä ja sähköstä. Saati sitten että maksaisi vain puolet vastikkeesta, eihän sillä hinnalla saa mistään itselleen minkäänlaista luukkua.
Ei saakaan mutta miksi se olisi se ainut mittapuu asiassa? Onhan sekin jo iso hyöty sille omistajalle jos toinen maksaa puolet vastikkeesta, vedestä, sähköstä, netistä, maksukanavista jne. Hyötyä tule äkkiä satasia. Se on käytännössä ihan "ilmaista rahaa" jonka takia ei menetä mitään (olettaen että parisuhde on hyvä). Saat satasia enemmän käyttörahaa ja puolison asumaan vierellesi. Onko se niin huono diili?
Menetänhän minä puolet asunnon hallinnasta ja kaappitilasta jne. Ihanko oikeasti sinä kehtaisit muuttaa keskustakolmioon ja maksaa muutaman satasen siitä ilosta samalla, kun toinen laittaa leijonanosan palkastaan asumiseen. Sinähän säästät aivan suhteettomasti verrattuna siihen että asuisit vuokralla ihan missä rahansa. Minusta tuo on ahne ajattelutapa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä muutin aikoinaan poikaystävän omistamaan asuntoon, maksoin suunnilleen puolet kuluista ja puolet asuntolainasta "vuokrana". Kun sitten jokusen vuoden päästä myytiin se asunto ja ostettiin yhdessä isompi, laitettiin puoliksi kummankin nimiin vaikka poikaystävä maksoi käsirahasta leijonanosan. En olisi suostunut asumaan ilmaiseksi enkä olisi kyllä huolinut ketään lokkeilemaan jos tilanne olisi ollut toisin päin. Siinä vaiheessa kun ollaan niin vakavissaan että laitetaan hynttyyt yhteen niin talouskin on mielestäni kummankin vastuulla.
Nyt naimisissa jo 15 vuotta ja yhteiset lapset, yhteinen talous ja yhteinen yritys.
Nyt kun kaikki meni hyvin niin tuossa ei ole mitään vikaa. Mutta mietipä jos olisittekin eronneet muutaman vuoden päästä. Olisit helposti maksanut kymppitonnin toisen asuntolainaa pois saamatta siitä itse mitään.
Joo, näinhän käy vuokralla aina muutenkin? Kummasti nämä "luoksemuuttajat" eivät ole valmiita koskaan ostamaan itselleen puolta siitä asunnosta.
Vierailija kirjoitti:
Miten mies perustelee sitä, että sinä pienemmistä tuloistasi maksaisit kaikesta puolet ja miehen ei tarvitsi maksaa asunnosta mitään?
Ei tuo ole mitään jakamista vaan loisimista.
Mies ei maksa "vuokraa" = lyhennä lainaa, koska vain Ap asunnon omistaa, mies maksaa kyllä juoksevista kuluista puolet vastike, vesi, sähkö...
Jos ongelma on että miehellä on suuremmat Tulot ratkaisu on että Ap etsii uuden työn tai toisen työn lisäksi. Tai ehdottaa miehelle että etsii huonompi palkkaisen työn tai alkaa tekemään osa-aika työtä, kun ap:sta on epistä että mies tienaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosi vaikeaa jakaa kuluja toisen omistusasunnossa jos ei olla vielä kuitenkaan päätetty sitoutua ihan loppuelämäksi. Itse esimerkiksi asun kolmiossa kantakaupungissa, jonka vastike on 400 euroa ja lainanlyhennys 1500 euroa. Kuulostaisi aika erikoiselta jos jonkun mielestä olisi ok tulla luokseni asumaan ja maksaa vain vedestä ja sähköstä. Saati sitten että maksaisi vain puolet vastikkeesta, eihän sillä hinnalla saa mistään itselleen minkäänlaista luukkua.
Ei saakaan mutta miksi se olisi se ainut mittapuu asiassa? Onhan sekin jo iso hyöty sille omistajalle jos toinen maksaa puolet vastikkeesta, vedestä, sähköstä, netistä, maksukanavista jne. Hyötyä tule äkkiä satasia. Se on käytännössä ihan "ilmaista rahaa" jonka takia ei menetä mitään (olettaen että parisuhde on hyvä). Saat satasia enemmän käyttörahaa ja puolison asumaan vierellesi. Onko se niin huono diili?
On. Se on huono diili, jos toinen saa hyödystä 20 % ja toinen 80 %. Pitää pyrkiä jonnekin 40-60 haarukaan, absoluuttista arvoa kun on vaikea laskea.
Vierailija kirjoitti:
En muuttaisi yhteen. Teillä tulee olemaan ihanaa kun perhe kasvaa ja lasten kuluja aletaan tasaamaan.... Mutta jos välttämättä haluatte muuttaa yhteen, ehdota että muutatte vuokralle. Silloin kulut puoliksi, ja oman omistusasuntosi laitat vuokralla jolla katat sen lainan. Kun ero tulee, voit aina muuttaa takaisin omistusasuntoosi.
Tai sitten ehdotat että poikaystävä ostaa oman asunnon ja asutte siellä, sä maksat vaan puolet vedestä ja sähköstä.
Tämä on hyvä kommentti. Tästä jokainen saa kuvan mitä maksaa ja kuka hyötyy.
Kun meidän nuoriso aikoinaan pähkäili samaa asiaa pyysimme heitä listaamaan kaikki perusmenot: vuokra/ruuat/matkakulut/sähkö/vesilasku jne pakolliset vakiokulut. Jos näistä tuli vaikka 2000e molemmat laittoivat tilille 1200e, näin kertyi myös pelivaraa yllätysmenoihin. Loput jäi omiin kuluihin (harrastukset, vaatteet, huvitukset). Kerran pari vuodessa saattoivat ottaa nuo taloustilin ylimääräiset kertymät ja lähteä reissuun.
Mun ja miehen rahat on aina olleet 100% yhteiset. Tämä on sopinut meille.
Eivätkö lapset ole pysyviä asukkaita? Enkä toki ottaisi ketään (aikuista) asumaan ilmaiseksi vaan maksattaen puolet juoksevista asumismenoista. Mutta lainan takaisinmaksu hyödyttää yksin minua joten minä myös maksan sen itse. Se mistä itse hyötyy tai nauttii (lämpö/vesi/sähkö/pihaaluieden kunnossapito jne.) maksetaan, se mistä ei itse hyödy niin siitä ei makseta.