Miesystävä ei halua viettää juhannusta yhdessä
Onko tämä mielestänne normaalia? Ikää meillä molemmilla yli 30. Olen viimeiset neljä juhannusta viettänyt yksin, ja mielestäni olisi ollut mukava saunoa ja laittaa ruokaa yhdessä. Miehen mukaan olen tehnyt juhannuksesta turhan suuren numeron, ja hän kuittasi sen olevan vain yksi juhlapyhä muiden joukossa. Onko täällä muita, jotka joutuvat viettämään juhannuksen yksin?
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tuore tämä suhde on?
Yhteistä taivalta meillä on vasta pari vuotta. Mitään kriisejä ei ole tätä aikaisemmin ollut. Viime juhannuksen mies vietti vanhempiensa kanssa, ja tämä oli minulle ok. Olen introvertihkö ja tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta masentaa viettää juhlapyhiä yksin. Mies on uhriutunut, ja minun tulisi hänen mukaansa ymmärtää tätä eronnutta kaveria. Ehdotin, jos miehen kaverit tulisivat meille, mutta tämä ei käy päinsä.
Ap
Eli eronnutta kaveria pitäisi ymmärtää ja tukea 9 miehen voimin? 8 ei riitä ? Mielestäni jostain kohtaa ketjua luin että noin iso miesporukka menossa mökille?
No provohan tämä on. Tai sitten mies vedättää kunnolla
- en usko että noin iso kaveriporukka onnistuisi kaikki jättämään eukot/tyttökaverit/lapset juhannukseksi ilman seuraa ja häipymään mökille
- mies ei perustelisi tuota eronneen miehen tukemisella vaan sillä että kerrankin saaadaan iso porukka kavereita kasaan ja ainutlaatuinen tilaisuus nähdä
- jos ei olisi provo ap olisi antanut enemmän tietoa aloituksessa esim siitä missä mies viettää juhannuksen
- jos mies perustelisi menoa eronneen kaverin tukemisella niin nainen olisi kyllä osannut kysyä kuinka monta tukipylvästä yksi eronnut mies tarvii juhannukseksi ja miksi naisen tulee sitten pärjätä yksin kun mies tukee porukalla eronnutta (ja miksi tuota eronnutta ei tueta nyt vaan pitää tukea juuri juhannuksena joka miehen mielestä normaali kesäviikonloppu.
Sori ap mutta ilmoita sille miehelle että samallahan se voisi saada niiltä miehiltä lohtua omaan eroonsakin jos lähtee mökille...
Ja kyllä minun mies saisi halutessaan viettää juhannusta kavereiden kanssa mutta ei tuolla asenteella. Neuvotellen ja kompromisseja etsien ollaan aina löydetty molemmille sopivat ratkaisut tilanteisiin.
En osaa kuvitella tilannetta missä nainen eroaisi ja saisi 8 naista erotettua lapsista ja perheestään juhannuksena vain tukeakseen tyttökaveriaan erossa saunomalla ja ryyppäämällä. Eikä se ole uskottavaa miehenkään kohdalla. Eronnut kaveri on tekosyy. Ylipäätään miehillä nyt on aina uusi kierrossa jo erotessa eikä niitä erot pahemmin liikuta.
No tunnetko ollenkaan niitä miehen kaverien puolisoita? Tehkää te naisporukalla jotain ja puhukaa pahaa miehistänne koko viikonloppu.
En nyt näe tässä suurta ongelmaa, toki ärsyttäisi jos mies olisi kertonut asiasta vasta viikon etukäteen vaikka mökki on varattu viikkoja sitten. Kyllä minäkin haluan viettää ystävien kanssa aikaa ja nimenomaan ilman puolisoita.
Sano miehellesi, että sopii hyvin ja että sinullakin on ihana miespuolinen ystävä, jonka kanssa sinä vietät juhannuksen.
En vietä juhannusta mieskaverin kanssa. Hän haluaa ryypätä ja minä en. En näe mitään syytä pilata omaa juhannusta katsomalla humalaista.
Ja kyllä. En näe enää mitään yhteistä tulevaisuudessa. Erota pitää, se täytyy hoitaa juhannuksen jälkeen. Juuri nyt en vielä pysty.
Miehelle on ok olla eri teillä jussina. Kertoo paljon suhteen nykytilasta. Hämmentää etten aiemmin ole tajunnut kuinka vähän oikeasti viettää aikaansa kanssani. Tosi vähän. Miksiköhän ei sitten päätä suhdetta vaan jatkaa roikottamista? Niinhän minäkin jatkan vielä juhannuksen yli.
Kiitos kun sain jutella.
Hyvää juhannusta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provo koska ap ei kertonut mitä miesystävä tekee, kohta tarinat iltapaskassa.
Hän on vuokrannut ystäviensä kanssa mökin. Naisia ei ole kutsuttu. Miehen paras ystävä erosi hiljattain.
Ap
Anna miehen mennä mökille ystäviensä kanssa ja vietä mahdollisimman mukava juhannus itseksesi tai jonkun läheisesi kanssa. Kyllä hyvä suhde kestää tällaisenkin. Näin minä ainakin tekisin.
Minäkin tuoreessa suhteessa ja juhannus yksin :( ei ole kavereita
Tule meille juhannukseksi?
M. 50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erojen yksi suurin syy, on juhlapyhät. Molemmat näkevät oman tavan viettää juhlapyhiä oikeaksi.
Kieltämättä tämä on ensimmäinen kerta, kun mietin eroa.
Ap
Voi jessus. Mietit eroa, kun mies haluaa olla juhannuksen kavereidensa kanssa? Ehkä on aika antaa miehen mennä ja olla onnellinen. Ja kannattaa vastaisuudessa pysyä sinkkuna, jos noin koville ottaa, että miehellä on kavereita. Eipä oli mun ja vaimonkaan suhde aikoinaan pitkälle päässyt kun toisen juhannuksen halusin viettää kavereiden kanssa. Ja tänäkin juhannuksen olen menossa kavereiden kanssa mökille. Hui kauheaa.
En ole ap, mutta en ymmärrä miksi ei saisi toivoa samoja asioita haluavaa kumppania. Ei kyse ole siitä ettei saisi olla kavereita, mutta minä en ainakaan tunne yhtäkään 30+ pariskuntaa, joissa toisella osapuolella olisi pakkomielle viettää juhlapyhiä pelkästään oman sukupuolen kesken. Kaveriporukoita ja juhannusbileitä toki on, mutta niihin on kumppanit tervetulleita. Ei ap:n tarvitse elää sinkkuna, vaan etsiä ihan tavallinen normaali mies joka haluaa viettää hänen kanssaan aikaa yhdessä.
Jos mun läheinen ystävä olisi juuri eronnut ja oltaisiin suunniteltu ystäväporukalla naisten juhannus tuen osoitukseksi, en haluaisi sinne miesystävää mukaan. Oon itsekin niitä jotka haluaa juhlia pyhät yhdessä, mut juuri sen takia ymmärrän et eronneelle yksin tai pariskuntabileissä oleminen voi olla hirveää.
Jos kyseessä on miehelle oikeesti läheinen ihminen, erosta vain vähän aikaa ja kaverin mieli paskana, niin eikö miehellä oo oikeutta olla ystävänä ilman et tulee lunta tupaan heti?
Jos taas sama kuvio alkaa toistua eri mausteilla vaan vähän väliä niin eri juttu. Keskustele sen miehesi kans ap.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka tuore tämä suhde on?
Yhteistä taivalta meillä on vasta pari vuotta. Mitään kriisejä ei ole tätä aikaisemmin ollut. Viime juhannuksen mies vietti vanhempiensa kanssa, ja tämä oli minulle ok. Olen introvertihkö ja tarvitsen paljon omaa aikaa, mutta masentaa viettää juhlapyhiä yksin. Mies on uhriutunut, ja minun tulisi hänen mukaansa ymmärtää tätä eronnutta kaveria. Ehdotin, jos miehen kaverit tulisivat meille, mutta tämä ei käy päinsä.
Ap
Eli eronnutta kaveria pitäisi ymmärtää ja tukea 9 miehen voimin? 8 ei riitä ? Mielestäni jostain kohtaa ketjua luin että noin iso miesporukka menossa mökille?
No provohan tämä on. Tai sitten mies vedättää kunnolla
- en usko että noin iso kaveriporukka onnistuisi kaikki jättämään eukot/tyttökaverit/lapset juhannukseksi ilman seuraa ja häipymään mökille
- mies ei perustelisi tuota eronneen miehen tukemisella vaan sillä että kerrankin saaadaan iso porukka kavereita kasaan ja ainutlaatuinen tilaisuus nähdä
- jos ei olisi provo ap olisi antanut enemmän tietoa aloituksessa esim siitä missä mies viettää juhannuksen
- jos mies perustelisi menoa eronneen kaverin tukemisella niin nainen olisi kyllä osannut kysyä kuinka monta tukipylvästä yksi eronnut mies tarvii juhannukseksi ja miksi naisen tulee sitten pärjätä yksin kun mies tukee porukalla eronnutta (ja miksi tuota eronnutta ei tueta nyt vaan pitää tukea juuri juhannuksena joka miehen mielestä normaali kesäviikonloppu.Sori ap mutta ilmoita sille miehelle että samallahan se voisi saada niiltä miehiltä lohtua omaan eroonsakin jos lähtee mökille...
Ja kyllä minun mies saisi halutessaan viettää juhannusta kavereiden kanssa mutta ei tuolla asenteella. Neuvotellen ja kompromisseja etsien ollaan aina löydetty molemmille sopivat ratkaisut tilanteisiin.
On tämä kumma palsta. Ihmisillä on aina kauhea kiire todistella jokin aloitus provoksi. Miksi?
Huono perustelu tuo, että "jos ei olisi provo ap olisi antanut enemmän tietoa aloituksessa esim siitä missä mies viettää juhannuksen". Samoin on itselleni käynyt, kun on olen kirjoittanut napakan aloituksen, joku tulee siihen aukomaan päätä, että provo kun et heti kertonut sitä ja tätä. Vaikka jokainen tietää, ettei liian pitkiä aloituksia lue kukaan! Silloin vastauksia on tasan nolla.
Ainoastaan, jos jättää asian niin epäselväksi että ihmisille jää liikkumavaraa tehdä omia tulkintojaan (usein virheellisiä) aloitus herättää keskustelua. Jos kertoo kaiken aloituksessa, ketään ei kiinnosta. Mutta kun ei kerro ja kertoo sitten myöhemmin tarkempaa tietoa kysyttäessä, saa vastaukseksi: "No olisit heti kertonut. Eihän tässä sitten mitään ongelmaa ole."
Joskus olisi hyvä kun kommentoijat pikkuisen reflektoisivat itseään. Kehittyisivät keskustelijoina.
Itse en pidä olennaisena, onko uskottavaa että eronnutta kaveria halutaan tukea vai ei. Olennaista on se, että miehellä on toistuvasti (kahtena peräkkäisenä juhannuksena) jokin syy, miksi ei voida olla yhdessä. Tasan yhtä kauan kun ap ja mies ovat olleet yhdessä. Tuskin itse jäisin odottamaan uteliaana kolmatta juhannusta miten käy. Aina näyttää löytyvän jotain tärkeämpää kuin olla juhannuksena yhdessä.
Ymmärrän jos pitkissä suhteissa halutaankin olla juhannuksena erillään. Mutta luulisi nyt että oltaisiin yhdessä edes suhteen alkuhuumassa.
Ei ole normaalia. Tiedän miltä sinusta tuntuu, olin nuorena monta vuotta samanlaisen kanssa. Rakastuneena kärsin enkä halunnut vaihtaa miestä. Miespä sitten jättikin minut. Hyvin kävi, uuden miehen kanssa ollaankin lähes koko ajan yhdessä eikä minulla ole enää sellaista fiilistä, että jään jatkuvasti kakkoseksi kavereille, perheelle, salille ja jopa telkkarille.
Tiedän että et halua tätä kuulla, mutta vaihtamalla paranee.
Suhteessa pitää olla yhteisiä intressejä. Yhdessäolosta pitää nauttia tai sitten suhde on ongelmissa. Itse totesin pari juhannusta katsottuani, että tämä suhde oli tässä. Mies halusi juoda kaljaa, tupakoida ja soittaa musiikkia kovaa, kun minä halusin nauttia syömisestä, yhdessäolosta ja luonnosta. Sen jälkeen löysin miehen, jonka kanssa nautitaan samoista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Saman miehen kanssa yhdessä 25 vuotta, juhannuksia yhdessä 3 kpl. Mies haluaa olla mökillä, minä en. Mies voi mennä mökille, minun ei tarvitse.
Hyvässä parisuhteessa ei tarvitse tehdä kaikkea yhdessä tai olla ns. juhlapyhinä tietyn kaavan mukaan. Suhde voi olla varsin ns. vakava, vaikka yhdessä ei suunnitella jokaista viikonloppua.
Ok, jos olette kahdestaan. Onko teillä lapsia / ollut lapsia? Missä he ovat viettäneet juhannuksen. Perheessä menee hankalaksi, jos vanhemmat viettävät paljon vapaa-aikaa erillään.
Vierailija kirjoitti:
Te haluatte suhteelta eri asioita: sinä haluat viettää kaikki juhlapyhät yhdessä mutta mies ei. Tehkää kompromissi jos mahdollista. Tai sitten kärsit/eroat. Minulla oli vähän samaa ongelmaa edellisessä suhteessa joulun suhteen: mies halusi viettää sen joka vuosi yhdessä mutta minä halusin mennä joskus vanhempieni luo yksin. Mies kun oli mukana niin vanhemmat eivät oikein osanneet olla omia itsejään. Lisäksi minä olisin halunnut keskittyä vain vanhempiin ja "meidän juttuihin" eikä parisuhteeseen kun muutenkin näen heitä niin harvoin. Tällainen ajatukseni loukkasi miestä kovasti. Olemme eronneet sittemmin, eroon oli toki muitakin syitä. Joskus mietin uutta suhdetta mutta pelkään etten löydä ketään joka ymmärtää tarpeeni mennä joskus yksin ystävien ja sukulaisten luo viettämään juhlapyhiä. Olenko liian itsenäinen? Ehkä.
Parisuhde ja perhe vaativat kompromisseja. Jos haluaa toimivan perheen, niin siihen on vaikea sulauttaa luontevasti sinkkuelämää. Esim tuossa tapauksessa olisi ollut luontevaa viettää osa joulusta oman perheen eli miehen kanssa ja osa muiden sukulaisten kanssa tai ainakin sopia jonkinlaisesta vuorottelusta eikä sulkea miestä kokonaan pois joulusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi ei halua viettää juhannusta yhdessä? Mitä hän sitten tekee? Juhlii muiden kanssa?
Ei kuulosta normaalille. Kuulostaa että suhteenne ei ole vakava kun yhdessä ei tehdä suuunnitelmia.
Sanoisin miehelle että jos et haluaa elää elämääsi minun kanssani, hän saa lähteä.
En kokisi että olisin kovinkaan merkityksellinen miehelle jos itselläni olisi samanlainen tilanne.
Ei stna mitä urpoja taas. Onkait tämä provo..Tämä on syy miksi haluan olla sinkku. M40
Jos nimimerkin mukaisesti olet mies, sinkku ja jo 40v ikään ehtinyt niin eipä ihmetytä että olet sinkku. Useimmilla pariutuneilla on lapsia tuossa iässä, joko ihan pieniä tai jo teini-ikäisiä. Tällöin juhannus nimenomaisesti on perheen kanssa vietettävää aikaa eikä mitään äijäilyä testosteronihuuruissa kaljaa kitaten ja oksennellen. Vähintään outoa että aikuinen ihminen, perheellinen, haluaisi viettää poikamiesvuosien örvellysjussia sen sijaan että olisi perheensä kanssa. Etkö itse näe tässä mitään omituista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erojen yksi suurin syy, on juhlapyhät. Molemmat näkevät oman tavan viettää juhlapyhiä oikeaksi.
Kieltämättä tämä on ensimmäinen kerta, kun mietin eroa.
Ap
Siis harkitset eroa yhden juhannusviikonlopun takia? Eikö ne muut päivät merkitse mitään suhteessanne?
Vaikea tosiaan ymmärtää, kun en itse vietä juhannusta koskaan vaan se on mulle vain pitkä viikonloppu.
Voi jessus. Mietit eroa, kun mies haluaa olla juhannuksen kavereidensa kanssa? Ehkä on aika antaa miehen mennä ja olla onnellinen. Ja kannattaa vastaisuudessa pysyä sinkkuna, jos noin koville ottaa, että miehellä on kavereita. Eipä oli mun ja vaimonkaan suhde aikoinaan pitkälle päässyt kun toisen juhannuksen halusin viettää kavereiden kanssa. Ja tänäkin juhannuksen olen menossa kavereiden kanssa mökille. Hui kauheaa.