Lue keskustelun säännöt.
Miesystävä ei halua viettää juhannusta yhdessä
13.06.2020 |
Onko tämä mielestänne normaalia? Ikää meillä molemmilla yli 30. Olen viimeiset neljä juhannusta viettänyt yksin, ja mielestäni olisi ollut mukava saunoa ja laittaa ruokaa yhdessä. Miehen mukaan olen tehnyt juhannuksesta turhan suuren numeron, ja hän kuittasi sen olevan vain yksi juhlapyhä muiden joukossa. Onko täällä muita, jotka joutuvat viettämään juhannuksen yksin?
Kommentit (263)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ja mieheni olemme toistemme parhaat ystävät ja on täysin itsestäänselvyys, että vietämme juhannuksen yhdessä. Ennen miestäni minullakin oli näitä, jotka laittoivat kaiken muun edelleni. Turhaa ajanhaaskausta ne miehet olivat, eivät mitään muuta.
Minulla särähtää korvaan (tässä tapauksessa silmään) aina, kun kuulen jonkun puhuvan myös puolisonsa mielipiteestä; "me", "meillä tehdään".
Oma puolisoni tykkäisi viettää juhannusta isommalla porukalla, joten ihan vilpittömästi sitä hänelle ehdotin ja niin on aikaisempina vuosina juhannusta vietettykin, että hän on ollut omissa porukoissaan ja minä omissa menoissani (yleensä iäkkään vanhempani luona, viime vuonna ulkomailla). Tänä kesänä hän kuitenkin ihan omasta halustaan ja toiveestaan on mieluummin minun kanssani kaksin.
En todellakaan ymmärrä, miksi juhannuksen vietto yhdessä olisi itsestäänselvyys tai miksi sen edes pitäisi olla.
Aviomieheni ei kirjoita vauvapalstalle, joten rohkenin nyt käyttää me-ilmaisua, etenkin kun on asiasta puhuttu ja molempien mielipide on sama. :D
Mistä tiedät ettei kirjoita vauvapalstalle? Tänne on paljon linkkejä Iltasanomista ja miksipä miehesi ei voisi myös tänne kirjoittaa johonkin aiheeseen? Tsekkaatko hänen sivuhistoriansa, kun olet niin varma asiasta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen logiikkaa: juhannus ei ole sen kummempi kuin mikä tahansa viikonloppu - kieltäytyy viettämästä sitä puolisonsa kanssa ja haluaa välttämättä kavereiden kanssa mökille ilman puolisoa. Kuten minä tahansa viikonloppuna?
Ja "kostoksi" puolison keskusteluyrityksestä suuttuu ja menee töihin. Tai "töihin".
Btw tuollainen syyllistäminen keskusteluyrityksen takia on yksi merkki siitä, että ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jos ei nyt suorastaan petä, niin ainakin salailee jotain kannaltasi epämiellyttävää.
En mennyt sunnuntaina vakoilemaan, onko miesystäväni auto työpaikalla - joskaan minulla ei halliin edes kulkulupaa ole - mutta en voinut olla huomaamatta, että auton mittariin oli sunnuntain aikana ilmestynyt kilometrejä liki 300 lisää, vaikka työpaikka on muutaman kilometrin säteellä.
Täällä joku osuvasti sanoi, että juhannusta voi kukin viettää haluamallaan tavalla, kunhan tähän lopputulemaan on yhteistuumin päädytty. Minua häiritsee se, miksei miesystävä voi tulla juhannuspäiväksi kotiin tai suostu keskustelemaan asiasta kanssani. En tiedä, miten voisin toista houkutella puhumaan, mikäli se ei selkeästi kiinnosta.
Siirryn nyt mukavan juhannuksen suunnittelemiseen, toivottavasti tekin!
Ap
Siis tarkisti auton kilometrit ennen ja jälkeen työreissun? Minä en edes muista oman autoni kilometrejä nyt.
No tottahan "miehesi "on juhannuksena oman vaimonsa ja lastensa luona, vai mitä kuvittelit?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on ihan ymmärrettävää toivoa itselleen tärkeän ihmisen läheisyyttä myös juhannuksena.
Miten juhannus eroaa muista viikonlopuista? Perjantai on vapaapäivä suurimmalla osalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne halua tulla sen takia kun sun mielikuvitus ei anna periks. Mielikuvitusmies on ollu neljä edellistä juhannusta viettämässä ilman sua juhannusta mutta olette ollu kaksi vuotta yhdessä. Aikamoinen suhde. Yhtä juhannusta!
Aikaisemmat kaksi juhannusta olin yksin sen vuoksi, että olin kaksi vuotta sinkkuna... Alkaa olla ikävä niitä aikoja.
Ap
Miksi olit sinkkunakin yksin juhannusta? Eikö sulla ole kavereita, kenen kanssa voisit mennä juhannusta viettämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin loistavasti miehesi siis toimii. Hän tekee yhteiset päätökset yksin, ei edes halua joustaa ja samalla lyttää sinua kun kyselet perään. Tuo olisi hyvin nopeasti ex tai ainakin viettäisin toisessa herraseurassa juhannuksen.
Jos hyvä ystäväni eroasi nyt ja tarvitsii tukea ja turvaa, niin todennäköisesti viettäisin hänen kanssaan juhannuksen, ja mieheni sanoisi, että totta kai menet hänen luokseen eikä edes harkitsisi eroa minusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi miehesi ei halua viettää juhannusta yhdessä? Mitä hän sitten tekee? Juhlii muiden kanssa?
Ei kuulosta normaalille. Kuulostaa että suhteenne ei ole vakava kun yhdessä ei tehdä suuunnitelmia.
Sanoisin miehelle että jos et haluaa elää elämääsi minun kanssani, hän saa lähteä.
En kokisi että olisin kovinkaan merkityksellinen miehelle jos itselläni olisi samanlainen tilanne.
Ei stna mitä urpoja taas. Onkait tämä provo..Ei ole provo.
Tästä tietää aina että on satavarma trolli. Aloituksessa miksi ei kerrota mitä se mies sitten tekee, eikä myöskään kerrota vaikka aloituksen totuudellisuuden kyseenalaistaja sitä kysyy, vaan sanotaan ainoastaan, että ei ole provo. Ei siis edes yritetä perusteellisemmin kertoa, mistä on kyse, vaan jätetään tarina ihan tietoisesti epämääräiseksi.
Kyllä on taas saatu keitos ja pähkäily aikaan yhden viikonlopun vietosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä juhlapyhät ovat tärkeitä.
Luulen että juhannus on monelle miehelle se tärkein juhla koko vuonna.
Tai ainakin näin melkein kaikkien miesten kanssa keitä tunnen.
Yritän nyt esittää tämän asiani ehkä hieman erilaiselta näkökulmalta.
En tarkoita tätä pahalla mutta minulle taaskin Miehiltä on kuulunut paljon ehdottelua ja suunnittelua ihan jo suhteen melko alussakin juhannuksesta.
Aina oli tärkeää mennä mökille ja yhdessä.
Tästä on itselleni jäänyt sellainen pieni tietty ääni takaraivoon jos mies ei haluaisikaan olla juhannusta yhdessä.
Saatan kuulostaa ilkeältä mutta joko sinne mökille on tulossa kutsuttuja naisia tai sitten siellä lähellä on jotkin lavatanssit joille mennään katsomaan käykö flaksi.
Mutta kuten sanoin, miehet ovat aina itse puhuneet minulle juhannuksesta todella aikaisessa vaiheessa tms.
Korvaani herähtää juhannuksena mökille, miesporukalla! Ei vaimoja mukaan!
Itselläni riittäisi ymmärrys miesten mökkiviikonloppuunkin, muulloin kuin juhannuksena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmekymppinen mies kavereidensa kanssa viettämään mökkijuhannusta ja vaimo istuu yksin kotona? Sinänsä ihan sama miten juhannusta vietetään mutta täytyy löytyä sellainen ratkaisu joka sopii molemmille ja jossa molempien mielipide tule huomioiduksi. Nyt miehesi käyttäytyy kuin teini-ikäinen, minäminäminä!!
Eiköhän sitä nainen voi itselleen ihan omaa ohjelmaakin keksiä omien ystäviensä kanssa.
Ei se kyllä välttämättä onnistu kovin helposti, jos ei ystäväpiirissä ole sinkkuja. Omat kaverit viettää juhannusta puolisonsa kanssa, eikä kyllä kiinnostaisi lähteä jonnekin mökille ilman omaa miestä, jos kaikki muut on pareja. Kyllä se nyt vaan on tavallisempaa viettää ne juhlat yhdessä kuin erikseen. Toki usein pariskuntien kesken vietetään juhlia (sekä omien että miehen kaverien kanssa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai nyt pariskunta voi juhlapyhät viettää eri porukoissa kun muuten kuitenkin ollaan yhdessä. En ymmärrä miksi tästä pitäisi loukkaantua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen logiikkaa: juhannus ei ole sen kummempi kuin mikä tahansa viikonloppu - kieltäytyy viettämästä sitä puolisonsa kanssa ja haluaa välttämättä kavereiden kanssa mökille ilman puolisoa. Kuten minä tahansa viikonloppuna?
Ja "kostoksi" puolison keskusteluyrityksestä suuttuu ja menee töihin. Tai "töihin".
Btw tuollainen syyllistäminen keskusteluyrityksen takia on yksi merkki siitä, että ei ole puhtaat jauhot pussissa. Jos ei nyt suorastaan petä, niin ainakin salailee jotain kannaltasi epämiellyttävää.
En mennyt sunnuntaina vakoilemaan, onko miesystäväni auto työpaikalla - joskaan minulla ei halliin edes kulkulupaa ole - mutta en voinut olla huomaamatta, että auton mittariin oli sunnuntain aikana ilmestynyt kilometrejä liki 300 lisää, vaikka työpaikka on muutaman kilometrin säteellä.
Täällä joku osuvasti sanoi, että juhannusta voi kukin viettää haluamallaan tavalla, kunhan tähän lopputulemaan on yhteistuumin päädytty. Minua häiritsee se, miksei miesystävä voi tulla juhannuspäiväksi kotiin tai suostu keskustelemaan asiasta kanssani. En tiedä, miten voisin toista houkutella puhumaan, mikäli se ei selkeästi kiinnosta.
Siirryn nyt mukavan juhannuksen suunnittelemiseen, toivottavasti tekin!
Ap
Kuka muistaa auton kilometrit tuolla tarkkuudella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä tämä provo on.
Ja huono sellainen.
Tuli entistä pahempi mieli, sillä tämä on minulle uusi tilanne. No ainakin tiedän, mitä vastauksista voi päätellä.
Ap
Symppaan sua täysillä. Kyllä on ihan ymmärrettävää toivoa itselleen tärkeän ihmisen läheisyyttä myös juhannuksena. Meillä taas on lyhyt yhteiselo kaiketi loppumassa ja pitäisi sopia ollaanko juhannuksena vielä yhdessä vai jo erottu. Yksinäiset juhannukset on synkeitä. Kerran tosin törmäsin ihanaan mieheen juhannusyön koiralenkillä, ja vaikka juteltiin vain hetki keskenämne, sain siitä valoa koko loppukesään. Tsemppiä ja hyvää mieltä juhannukseesi, olittepa sitten yhdessä tai erikseen!
Niin kai pitäisi puhua heilan kanssa homma loppuun. Ei vaan millään jaksaisi kuunnella syytöstä syytöksen perään. Ilveily jatkukoon. Mies ei siis aina vastaa, puhuu mulle rumasti, alentuvasti ja on ylimielinen. Jotain hyvääkin eli seksi ei myöskään kelpaa, saatan siis olla niin umpisurkea siinäkin. Olisin toivonut että hän itse olisi sanonut että aikamme on tullut eri teille. En ymmärrä tätä ilveilyä.
Jään henkiin ja hän myös. Hyvät Jussit!
Ööh, jos autoa käyttää niin kyllähän sen nyt huomaa että onko puoli tankkia kadonnut johonkin. Meidän autossa näkyy kuinka monta kilometriä vielä voi ajaa, todellakin huomaisin itsekin jos yhden päivän aikana 300km on vain hävinnyt (ja huomaisin kyllä muutenkin)...
Vierailija kirjoitti:
Ööh, jos autoa käyttää niin kyllähän sen nyt huomaa että onko puoli tankkia kadonnut johonkin. Meidän autossa näkyy kuinka monta kilometriä vielä voi ajaa, todellakin huomaisin itsekin jos yhden päivän aikana 300km on vain hävinnyt (ja huomaisin kyllä muutenkin)...
No luulis, että tuon jälkeen olisi vähän tankannut autoa. Ap:n tapauksessa olisin sanonut, että yhtäkkiä tankki oli puolityhjillään enkä olisi kiinnittänyt huomiota kilometreihin. En minä edes muista kuinka monta kilometriä on jäljellä tankissa vaan katon vaan sen tankin mittaria, mutta en tosiaankaan muista tarkkoja kilometrimääriä edellisestä ajosta.
Vierailija kirjoitti:
Ööh, jos autoa käyttää niin kyllähän sen nyt huomaa että onko puoli tankkia kadonnut johonkin. Meidän autossa näkyy kuinka monta kilometriä vielä voi ajaa, todellakin huomaisin itsekin jos yhden päivän aikana 300km on vain hävinnyt (ja huomaisin kyllä muutenkin)...
Harvinaisen tyhmä äijä, jos ei tankannut autoa reissun jälkeen.
Minulle olisi tuossa tilanteessa se ja sama, onko siellä mökillä naisia vai ei. Tuollainen käytös mieheltä olisi jo yksin syy lähteä eri teille. Ihan siksi, että miestä ei voisi vähempää kiinnostaa viettää aikaa kanssani. Sen takia mies syyllistää kyselyidesi vuoksi, koska hyökkäys on paras puolustus. Miksi jatkaa kitumista huonossa suhteessa, jos ei kuulu miehen vapaa-ajan kiinnostuksen kohteisiin?
Juhannus on sellainen juhla, että vaikka se olisi miehelle vain yksi viikonloppu muiden joukossa, niille muille vieraille se tuskin on.
Vierailija kirjoitti:
Te haluatte suhteelta eri asioita: sinä haluat viettää kaikki juhlapyhät yhdessä mutta mies ei. Tehkää kompromissi jos mahdollista. Tai sitten kärsit/eroat. Minulla oli vähän samaa ongelmaa edellisessä suhteessa joulun suhteen: mies halusi viettää sen joka vuosi yhdessä mutta minä halusin mennä joskus vanhempieni luo yksin. Mies kun oli mukana niin vanhemmat eivät oikein osanneet olla omia itsejään. Lisäksi minä olisin halunnut keskittyä vain vanhempiin ja "meidän juttuihin" eikä parisuhteeseen kun muutenkin näen heitä niin harvoin. Tällainen ajatukseni loukkasi miestä kovasti. Olemme eronneet sittemmin, eroon oli toki muitakin syitä. Joskus mietin uutta suhdetta mutta pelkään etten löydä ketään joka ymmärtää tarpeeni mennä joskus yksin ystävien ja sukulaisten luo viettämään juhlapyhiä. Olenko liian itsenäinen? Ehkä.
Eli olet vanhempiin ripustautuja eli teet samaa mistä useimmiten miehiä syytetään
Symppaan sua täysillä. Kyllä on ihan ymmärrettävää toivoa itselleen tärkeän ihmisen läheisyyttä myös juhannuksena. Meillä taas on lyhyt yhteiselo kaiketi loppumassa ja pitäisi sopia ollaanko juhannuksena vielä yhdessä vai jo erottu. Yksinäiset juhannukset on synkeitä. Kerran tosin törmäsin ihanaan mieheen juhannusyön koiralenkillä, ja vaikka juteltiin vain hetki keskenämne, sain siitä valoa koko loppukesään. Tsemppiä ja hyvää mieltä juhannukseesi, olittepa sitten yhdessä tai erikseen!