Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Eli hesalaisten lukioikäisten ei kuulu joutua matkustamaan tunti/suunta - mutta jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, niin sitä pidemmät matkat on "ihan ok jo alakoululaisille koska miks ne asuu siel"?
Ihan hyvä että vähän ymmärrys leviää oman kokemuksen kautta pääkaupunkiinkin edes osalle.
Sitä paitsi tuo matkaan kuluva aika on aika suhteellista. Espoossa asuva sukulainen, lukiomatka pyörällä hieman yli 30 minuuttia, julkisilla 45-55 minuuttia. Että kannattaa laittaa ne lapset pyöräilemään, kun siellä ei niitä tarvitse edes aseistaa susien varalta niinkuin täällä päin nykyisin.
Helsinki ja Espoo on eri kaupunkeja. Kuulostat apeltani joka on Helsinki-asiantuntija kun anopin sisko asui muinoin vuoden Matinkylässä.
Helsingissä on ihan tavallista tehdä koulumatkaa tuntikin suuntaansa. Ja päiväkotiinkin jo voi olla saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.
Aijaa, miksi?
Monta syytä, esimerkiksi:
Vuosikurssi oli melkein pelkästään muita tyttöjä, vain muutama saman ikäinen poika koko lukiossa.
Ylimääräistä painetta, kun tuntui, että "kaikki muut" osaa paremmin ja ymmärtää nopeammin.
Oma tausta alempaa keskiluokkaa, kesti hetken löytää porukasta ne joiden kanssa pystyi olemaan vapaasti oma itsensä.
Sielläpähän polttavat itsensä loppuun ennen kuin edes aikuistuvat.
Vierailija kirjoitti:
Sielläpähän polttavat itsensä loppuun ennen kuin edes aikuistuvat.
Missä siellä?
Paljon suurempi uupumuksen vaara on siinä kohtaa kun sieltä rupulukiosta yrittää pungertaa itseään eteenpäin ja joutuu muuttamaan pois kotoa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Eli hesalaisten lukioikäisten ei kuulu joutua matkustamaan tunti/suunta - mutta jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, niin sitä pidemmät matkat on "ihan ok jo alakoululaisille koska miks ne asuu siel"?
Ihan hyvä että vähän ymmärrys leviää oman kokemuksen kautta pääkaupunkiinkin edes osalle.
Sitä paitsi tuo matkaan kuluva aika on aika suhteellista. Espoossa asuva sukulainen, lukiomatka pyörällä hieman yli 30 minuuttia, julkisilla 45-55 minuuttia. Että kannattaa laittaa ne lapset pyöräilemään, kun siellä ei niitä tarvitse edes aseistaa susien varalta niinkuin täällä päin nykyisin.
Helsinki ja Espoo on eri kaupunkeja. Kuulostat apeltani joka on Helsinki-asiantuntija kun anopin sisko asui muinoin vuoden Matinkylässä.
Helsingissä on ihan tavallista tehdä koulumatkaa tuntikin suuntaansa. Ja päiväkotiinkin jo voi olla saman verran.
Jos "Helsingissä on ihan tavallista tehdä koulumatkaa tuntikin suuntaansa. Ja päiväkotiinkin" niin tuon olisi voinut vastata sille aiemmalle, jota viestissä oli lainattu. Siinähän helsinkiläinen valitti, että "...nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin".
Tunti suuntaansa päiväkotiin kuulostaa kyllä karulta. Jos tuo päiväkoti ei ole työpaikan välittömässä läheisyydessä, niin kuinka pitkän työpäivän pystyt tekemään pitämällä pienen lapsen päivähoidossa 10 tuntia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielläpähän polttavat itsensä loppuun ennen kuin edes aikuistuvat.
Missä siellä?
Paljon suurempi uupumuksen vaara on siinä kohtaa kun sieltä rupulukiosta yrittää pungertaa itseään eteenpäin ja joutuu muuttamaan pois kotoa jne.
Höpö höpö. Tyttäreni meni alhaisen keskiarvon lukioon, tuossa se on kahden kilometrin päässä. Samat ylioppilaskirjoitukset siellä on kuin eliittilukiossakin. Tyttäreni kirjoitti hyvät arvosanat ja pääsi suoraan jatko-opintoihin haluamalleen alalle.
Vierailija kirjoitti:
Kysyntä ja tarjonta.
Juu, pahoittelut, ettei ap:n lapsi sitten päässyt sisään, vaan joutui menemään johonkin tavisten lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sielläpähän polttavat itsensä loppuun ennen kuin edes aikuistuvat.
Missä siellä?
Paljon suurempi uupumuksen vaara on siinä kohtaa kun sieltä rupulukiosta yrittää pungertaa itseään eteenpäin ja joutuu muuttamaan pois kotoa jne.
Höpö höpö. Tyttäreni meni alhaisen keskiarvon lukioon, tuossa se on kahden kilometrin päässä. Samat ylioppilaskirjoitukset siellä on kuin eliittilukiossakin. Tyttäreni kirjoitti hyvät arvosanat ja pääsi suoraan jatko-opintoihin haluamalleen alalle.
Aivan eli miksi siellä toisessa lukiossa sitten sen kummemmin uupuisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Eli hesalaisten lukioikäisten ei kuulu joutua matkustamaan tunti/suunta - mutta jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, niin sitä pidemmät matkat on "ihan ok jo alakoululaisille koska miks ne asuu siel"?
Ihan hyvä että vähän ymmärrys leviää oman kokemuksen kautta pääkaupunkiinkin edes osalle.
Sitä paitsi tuo matkaan kuluva aika on aika suhteellista. Espoossa asuva sukulainen, lukiomatka pyörällä hieman yli 30 minuuttia, julkisilla 45-55 minuuttia. Että kannattaa laittaa ne lapset pyöräilemään, kun siellä ei niitä tarvitse edes aseistaa susien varalta niinkuin täällä päin nykyisin.
Helsinki ja Espoo on eri kaupunkeja. Kuulostat apeltani joka on Helsinki-asiantuntija kun anopin sisko asui muinoin vuoden Matinkylässä.
Helsingissä on ihan tavallista tehdä koulumatkaa tuntikin suuntaansa. Ja päiväkotiinkin jo voi olla saman verran.
Jos "Helsingissä on ihan tavallista tehdä koulumatkaa tuntikin suuntaansa. Ja päiväkotiinkin" niin tuon olisi voinut vastata sille aiemmalle, jota viestissä oli lainattu. Siinähän helsinkiläinen valitti, että "...nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin".
Tunti suuntaansa päiväkotiin kuulostaa kyllä karulta. Jos tuo päiväkoti ei ole työpaikan välittömässä läheisyydessä, niin kuinka pitkän työpäivän pystyt tekemään pitämällä pienen lapsen päivähoidossa 10 tuntia?
Mitään lakia ei ole joka määräisi maksimiajan päivähoitopäivälle.
Ja lain mukaan riittää että kaupunki tarjoaa sieltä kaupungin rajojen sisältä hoitopaikan. Se voi siis olla etäällä sekä kotoa että työpaikalta ja vielä niin että joka lapsi on eri suunnalla.
Itse kävin lukion pienellä paikkakunnalla, eikä tarvinnut miettiä mitään keskiarvoja. Rajana oli 7 mutta varmasti alemmallakin pääsi jos kertoi olevansa motivoitunut. Yo-kirjoituksistakaan ei stressattu kun yliopistoon mentiin pääsykokeella. Tietokoneitakaan ei käytetty. Aika helpolla taisin päästä nykynuoriin verrattuna ja olen siitä onnellinen. Ja tästä ei ole kuin 10 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.
Eriarvoista on myös se jos ulkopaikkakuntalainen voi hakea lukioon helsinkiin. Yliopistoto on erikseen mutta lukio on vielä peruskoulun jatke. Se on helsinkiläisenäkin kummallista olla vähemmistössä oman kaupungin koulussa samalla kun onat kaverit joutuu toisiin lukioihin.
Millä tavalla lukio on peruskoulun jatke? Oma lapseni on nyt menossa lukioon, isompi meni aikanaan ammattikouluun. Onneksi löytyi kiinnostava linja naapurikunnasta ja pääsi kouluun päivittäin pyörällä ja bussilla. Ammattikoululainen voi ihan hyvin joutua muuttamaan kotoaan esim. asuntolaan, kun joka linjaa ei ole joka ammattikoulussa. Tätä pidetään ihan normaalina. Mutta saman ikäinen lukiolainen on ilmeisesti jokin pikkupiltti, jonka äiti lähettää joka aamu kouluun :D En sano, etteikö tietenkin olisi erittäin kiva, jos sopiva koulu löytyisi lähistöltä, mutta jotenkin ihmettelen lukiolaisten "paapomista" ammattikoululaisiin verrattuna. Lukio tuntuu muutenkin olevan turhan monelle paikka, jonne mennään kun kaveritkin menee, eikä tiedä yhtään mitä tehdä jatkossa eikä se kiinnostakaan. Lukioon kannattaa minusta mennä, jos yliopisto-opinnot kiinnostavat edes alustavasti. Mutta joillekin se tuntuu olevan joku lastentarha.
ohis
Ja riippuen myös naamataulusta! Samasta osaamisesta samalla luokalla olevat kaverukset voivat helposti saada eri arvosanat todistukseen. Yksi iso tekijä on myös se, että kuinka 'mielin kielin' oppilaan vanhemmat ovat olleet opettajaa kohtaan koko yläasteen. Tämä pätee myös harrastuksissa/pelikentillä. Opettajilla (ja valmentajilla) on hirveä ylivalta, johon ei kukaan puutu tai edes pysty puuttumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.
Aijaa, miksi?
Tyhmä kysymys :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Tosiasia on, että jos eliittilukion opetus olis parempaa kuin muiden niin tuossa tutkimuksessa näkyisi selkeä ero eliittilukion hyväksi. Samantasoiset, hyvät oppilaat. Toiset saa parempaa opetusta kuin toiset. Eroa olisi. Ja koska sitä ei ole, voidaan todellakin sanoa, että eliittilukioiden parempi opetus on pelkkä mielikuva.
Ei kyse ole opetuksen tasosta vaan opetuksen erilaisuudesta ja opiskelukavereista. Ajatellaan niin, että haluat uimataitoisena aikuisena parantaa sun uintitekniikkaa. Onko sulle samantekevää menetkö uimataitoisten vai uimataidottomien aikuisten ryhmään, jos niissä on sama opettaja? Tässä on kyse hieman samasta asiasta, jos vertaillaan rupulukiota ja eliittilukiota
129
Jos kerran eliittikoulu on niin paljon parempi kaikilla mahdollisilla tavoilla, niin miksi eroa ei sitten havaita kun tutkitaan eliittikoulun ja tavallisen lukion oppilaiden ylioppilaskirjoituksia?
Miksi se on niin vaikea myöntää, että eliittilukio ei tuo opiskelijalleen mitään lisäarvoa? Onko se jotenkin noloa myöntää, että oma tai lapsen lukiovalinta perustui osin pelkkään harhaan? Että on kuvitellut käyneensä jotenkin parempaa lukiota vaikka oikeasti ei olekaan. Eliittilukiot on hyviä, koska niiden oppilasaines on hyvä. Opetus on ihan samantasoista kuin rupulukiossa.
Omat lapset ovat "eliittilukiossa". Lisäarvo on siinä, että jatkoivat samassa kolussa, missä kävivät peruskoulunkin, kaverit pysyivät samana ja oppilasaines on motivoitunutta. Se on se lisäarvo. Emme ole menneet missään harhaan.
Itsellä kusipää opettaja vei kaiken motivaation ja uskon koko järjestelmään jo ala-asteen alussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleen lukiotodistuksella ei mitään tee. Yliopistoihin voi päästä pelkällä pääsykokeella ja M:n matikalla moneen paikkaan suoraan sisään. Älä stressaa.
Vai oliko tarkoitus, että sun lapset parempia? No sanotan näin, että itse en kehtaisi lukion nimellä juppailla (merkitsemätöntä).
nimenomaan lukiotodistuksella tekee pääsee suoraan opiskelemaan jos tarpeeksi älliä ja voi olla muutama exemia
Lukion päättötodistus ja ylioppilastodistus ovat kaksi eri asiaa. Edellistä ei kysytä missään, jälkimmäisellä voi päästä suoraan yliopistoon.
Itse asiassa sitä päättötodistusta kysytään monessa ulkomaisessa yliopistossa.
Peruskoulun päättötodistus on Suomessa elintärkeä.
Peruskoulun päättötodistusta tarvitaan se 2 viikkoa, suvivirrestä yhteisvalintatuloksiin.
Meillä ikinä ole päiväkotimatka ollut kuin max 15 minuuttia kävellen, bussilla alle 10. Ihan noin sivuhuomautuksena.
T. Helsinkiläinen kahden lapsen äiti
Itse ainakin toimitusjohtajana keskityn muihin ominaisuuksiin kuin todistuksiin. Eli ei kannata liikaa stressata koulusta ja numeroista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä ikinä ole päiväkotimatka ollut kuin max 15 minuuttia kävellen, bussilla alle 10. Ihan noin sivuhuomautuksena.
T. Helsinkiläinen kahden lapsen äiti
Ja?
Meille tarjottiin päivähoitopaikkaa Katajanokan päästä, asumme Kulosaaressa ja toinen töissä Porvoossa ja toinen Espoossa.
Tuttu asuu Munkkiniemessä. Sai paikan Mellunmäestä.
Eli hesalaisten lukioikäisten ei kuulu joutua matkustamaan tunti/suunta - mutta jos asuu pienemmällä paikkakunnalla, niin sitä pidemmät matkat on "ihan ok jo alakoululaisille koska miks ne asuu siel"?
Ihan hyvä että vähän ymmärrys leviää oman kokemuksen kautta pääkaupunkiinkin edes osalle.
Sitä paitsi tuo matkaan kuluva aika on aika suhteellista. Espoossa asuva sukulainen, lukiomatka pyörällä hieman yli 30 minuuttia, julkisilla 45-55 minuuttia. Että kannattaa laittaa ne lapset pyöräilemään, kun siellä ei niitä tarvitse edes aseistaa susien varalta niinkuin täällä päin nykyisin.