Kovat on keskiarvorajat

Ei Hgissä yli 9 lukioita täytä Hkiläiset, sinne tulee oppilaita monista eri peruskouluista Hgin ulkopuoleltakin. Sinne ei kannata sellaisen mennä joka haluaa olla ykkönen koska siellä on paljon lahjakkuuksia ja niitä jotka stressaa että pitää saada kymppejä ja näinollen tehdä paljon työtä.

v 2023 tuloksia yotilastot.fi

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Täällä maakunnassa pääsee lukioon 7,9 keskiarvolla, onhan se epäreilua jos Helsingissä pitää olla 8,0. Jep!

Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla[/quote]

Höpön pöpöä. Nuoret kehittyvät vielä lukiossa ammattiopintoihin. Minusta alle kasilla tulee päästä lukio-opintoihin. Itse pääsin Alle kasilla lukioon ja ja läpi a,b,b ja c eikä ole vaikuttanut omiin opintoihini kuin että vasta lähemmäs kolmekymppisenä luin hyvällä arvosanoilla insinööriksi. Se motivaatio ja kehittyminen tuli monesta syystä vasta myöhemmin kuvioihin. Menestystä huono lukiotodistus ei pilannut tai muukaan duunarityö siinä välissä. Lukupää voi löytyä monelta vasta vanhemmalla iällä, ei pidä siis hätäillä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Ainakin Oulussa on ihan sama tilanne. Osan Oululaisista pitää hakea ulkopaikkakunnille lukioihin, koska tänne on tunkua ja keskiarvorajat nousevat. 

Johonki perus Ressuunhan pääsee kuka vaan joka reagoi auttavasti valoon ja åäneen.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa sitten että yo-tutkinnon arvosanat eivät kerro suoraan lukion tasosta, vaan lähinnä siitä oppilasaineksesta, joka sinne on otettu. Jos jo sisäänpääsyyn on vaadittu tyyliin 9,5 keskiarvo, on oletettavaa että lukioista kirjoitetaan korkeita arvosanoja. Se ei kerro lukion opetuksen tasosta vielä mitään. Pitäisi suhteuttaa oppilaiden lähtötasoon, se vasta kertoisi, onko juuri ko. lukion opetus korkeatasoista ja onnistunut saamaan heikommankin lähtötason oppilaiden arvosanat nousuun.

Tämä on totta, mutta sitä on aika vaikea yhteismitallistaa.

Mitä matalampi lukion oppilaaksioton keskiarvo on, niin sitä enemmänhän pitäisi ylioppilaskirjoituksen keskiarvon odotusarvoisesti nousta. Tämä on tilastollinen fakta, jos oletetaan, että yksittäisten oppilaiden arvosanojen kehityksessä on lainkaan satunnaisuutta tai muita selittäjiä kuin opetuksen taso. 

Äärimmäisenä esimerkkinä eihän noissa Ressun, Kuliksen ja Norssin oppilaaksioton arvosanoissa ole tilaa kuin mennä yhteen suuntaan. Jos niistä kouluissa kirjoitusten yleisarvosana laskee riittävän vähän suhteessa oppilaaksioton keskiarvoon, on se aihetodiste keskimääräistä _paremmasta_ opetuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan tämä valtakunnallisesti aika epätasa-arvoista, kun maakunnissa pääsee lukioon, jos jaksaa hakea ja pääkaupunkiseudulla pitää olla kasin keskiarvo jotta pääsee mihinkään.

Ainakin Oulussa on ihan sama tilanne. Osan Oululaisista pitää hakea ulkopaikkakunnille lukioihin, koska tänne on tunkua ja keskiarvorajat nousevat. 

Jos ei ole ongelma ulkopaikkakuntalaisen käydä Oulussa, mikä ongelma niillä tyhmemmillä on käydä muualla? Matka on yhtä pitkä molempiin suuntiin. Niin makaa kuin petaa, olisi kannattanut ryhdistäytyä aiemmin. Koko peruskoulu on menty heikoimpien ehdoilla. Korkea aika, että edes lukiossa vihdoin saa ahkerimmat ja parhaat valita paikkansa ensin.

Niihin halutaan, koska niissä ei ole mamuj a ja kantaväestön tyhmintä sakkia.

Vierailija kirjoitti:

Itse kävin lukion pienellä paikkakunnalla, eikä tarvinnut miettiä mitään keskiarvoja. Rajana oli 7 mutta varmasti alemmallakin pääsi jos kertoi olevansa motivoitunut. Yo-kirjoituksistakaan ei stressattu kun yliopistoon mentiin pääsykokeella. Tietokoneitakaan ei käytetty. Aika helpolla taisin päästä nykynuoriin verrattuna ja olen siitä onnellinen. Ja tästä ei ole kuin 10 vuotta.

Helsingissä lukioon pääsee 7,25 keskiarvolla. Vantaalla pääsi vielä alemmalla. Millä tavalla Helsingissä on stressaavaa?

Katsotaanpa faktoja. Helsingissä suomenkieliseen lukioon vaadittiin keskiarvoksi 7,25, Vantaalla 7,08 ja Espoossa 7,45. Onko nämä tosiaan kovia rajoja?

Ongelma Espoossa on se, että pitää veikata, mihin lukioon voi päästä. Ja se lukio, mihin pääsee, voi olla tosi hankalan matkan päässä. Pitää mennä 2-3 eri julkisella aamuin illoin. Seiskan-kasin oppilaat joutuvat matkustamaan kauas siihen normilukioon. Sen ymmärrän, että vaikka Ressuun on matkaa, mutta se harmittaa, että ihan tavalliseen lukioon voi olla tosi hankala matka.

Vierailija kirjoitti:

Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.

Niin ei siellä viisaus tai järki välttämättä asu. Käytöstavoissakin on oppiminen.

Vierailija kirjoitti:

Ongelma Espoossa on se, että pitää veikata, mihin lukioon voi päästä. Ja se lukio, mihin pääsee, voi olla tosi hankalan matkan päässä. Pitää mennä 2-3 eri julkisella aamuin illoin. Seiskan-kasin oppilaat joutuvat matkustamaan kauas siihen normilukioon. Sen ymmärrän, että vaikka Ressuun on matkaa, mutta se harmittaa, että ihan tavalliseen lukioon voi olla tosi hankala matka.

Tämä on puppua. Ihan taatusti jokaiselle pk-seutulaiselle lukiokelpoiselle löytyy lukio kohtuullisen matkan päästä. Esimerkiksi kasin oppilaalle on jo kymmenittäin lukioita eri puolilla pk-seutua.

Matkoihin käytetty aika on pois muusta elämästä ja harrastuksista. Itse kympin tyttönä kävin lukion, johon pääsi seiskan keskiarvolla, mutta toki maalaislukiona siellä oli monentasoisia oppilaita. Opiskelujen alussa huomasin että SYKin IB linjalla oli käytännössä opetettu ekan opiskeluvuoden matikat ja fysiikat jo suureksi osaksi. Ero oli lähinnä se, että jouduin opettelemaan ne sitten opintojen alussa enkä lukiossa, kokonaisuuden kannalta ei mitään eroa. Se, että joutui oikeasti tekemään töitä arvosanojen eteen tuli vähän yllätyksenä, mutta ei muodostunut ongelmaksi. Lukion aikana vapaa-aika tuli käytettyä harrastuksiin ja ystäviin, 3 laudaturia ja kolme eximiaa  ilman hillitöntä stressiä. Juuri ihmettelen mitä lapsille kannattaisi suositella, stressiä ehtii kyllä kokea ihan riittävästi lukioiän jälkeenkin. Tyttärelle juuri totesin että haluatko oikeasti että kaikki ihmiset sun ympärillä on kympin opiskelijoita. Itse en sitä kaivannut.

Itse olen Ressun käynyt ja on kyllä erittäin hyvä lukio ainetarjontoineen. Silloin oli vielä parempi, koska koulun resurssit järjestää eri kursseja oli aivan eri luokassa monien muiden koulujen kanssa.

Mielelläni lapseni sinne myös haluaisin, mutta vähän näyttää siltä, että ei tuohon keskiarvoon pääse. Espoossa asutaan ja aika lähelle pitää ysiä keskiarvon olla, jos haluaa edes jotenkin päästä valitsemaan lukiota, mihin meinaa mennä. Kysyntä ja tarjonta toimii tässäkin, enkä missään nimessä ole esim. koulupaikkojen arvonnan kannalla, mitä vihervasemmisto on väläytellyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma Espoossa on se, että pitää veikata, mihin lukioon voi päästä. Ja se lukio, mihin pääsee, voi olla tosi hankalan matkan päässä. Pitää mennä 2-3 eri julkisella aamuin illoin. Seiskan-kasin oppilaat joutuvat matkustamaan kauas siihen normilukioon. Sen ymmärrän, että vaikka Ressuun on matkaa, mutta se harmittaa, että ihan tavalliseen lukioon voi olla tosi hankala matka.

Tämä on puppua. Ihan taatusti jokaiselle pk-seutulaiselle lukiokelpoiselle löytyy lukio kohtuullisen matkan päästä. Esimerkiksi kasin oppilaalle on jo kymmenittäin lukioita eri puolilla pk-seutua.

Meiltä olis mennyt tunti suuntaansa päästä oppilaaan tasoiseen 8,5 lukioon.

Ei sitä mielellään laske tasoaan johonkin seislaam. Vaan haluaa kuitenkin opiskella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelma Espoossa on se, että pitää veikata, mihin lukioon voi päästä. Ja se lukio, mihin pääsee, voi olla tosi hankalan matkan päässä. Pitää mennä 2-3 eri julkisella aamuin illoin. Seiskan-kasin oppilaat joutuvat matkustamaan kauas siihen normilukioon. Sen ymmärrän, että vaikka Ressuun on matkaa, mutta se harmittaa, että ihan tavalliseen lukioon voi olla tosi hankala matka.

Tämä on puppua. Ihan taatusti jokaiselle pk-seutulaiselle lukiokelpoiselle löytyy lukio kohtuullisen matkan päästä. Esimerkiksi kasin oppilaalle on jo kymmenittäin lukioita eri puolilla pk-seutua.

Meiltä olis mennyt tunti suuntaansa päästä oppilaaan tasoiseen 8,5 lukioon.

Ei sitä mielellään laske tasoaan johonkin seislaam. Vaan haluaa kuitenkin opiskella.

Kyllä jokaisessa lukiossa saa opiskella. Niissä käydään ihan samat opetussisällöt kaikissa.

Mulla oli 9,5 keskiarvo, ja menin lukioon, jonne pääsi reilulla kasilla. Ei se mitenkään minun tasoani laskenut. Kirjoitin neljä laudaturia ja kolme eximiaa. Ja oli kiva kun kaverit olivat samassa lukiossa.

-ohis.

Käytännössä ei ole suurtakaan väliä minkä lukion käy, enemmän merkitsee minkälaiset opettajat on jatkon kannalta tärkeissä aineissa. Minun poika kirjoitti nyt keväällä lukiosta, jonka sisäänpääsyraja oli n. 7,5 ja hän pääsi suoraan Helsingin lääkkikseen. Perustelu, miksi hän valitse sen lukion minkä valitsi oli että siellä oli hänestä paras tunnelma kun he kävivät tutustumassa eri lukioihin.

Kun katsoo lukiovertailun tuloksia 2023 niin ei niitten joukossa ole eliittilukioita. Esim. johonkin Paraisten tai Nousiaisten lukioihin pääsee jos lukioon haluaa, ei tarvitse mitään yli 9 keskiarvoa. Tässä kopioituna lukiovertailun 10 kärki 2023:

1. Paraisten lukio

2. Lovisa Gymnasium

3. Punkalaitumen lukio

4. Kristinestads gymnasium

5. Padasjoen lukio

6. Ekenäs gymnasium

7. Pargas svenska gymnasium

8. Helsingin ranskalais-suomalainen koulu

9. Nousiaisten lukio

10. Katedralskolan i Åbo

Mitäs toi kertoo, että parhaista lukioista ruotsinkielisiä todella suuri osa vrt, että ruotsinkielisiä on koko Suomessa n. 5%.?

Ylioppilaskirjoitukset heille helpommat ja siksi ei vastaa todistuksen numeroita niin tarkasti?

Entisajan 10 on nykyään 9, eli ei ole kovat rajat