Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Norssiin ei päädy puolipakolla opettamaan. Kilpailu pitää siitä huolen, että sinne tulee aidosti motivoituneet opettajat. Jotka siis alkavat tehdä tutkimustyötä opettajantyönsä ohessa, kun oma ala kiinnostaa niin paljon.
Eli juuri päinvastainen mekanismi kuin niillä, jotka lukevat pedagogiset, kun eivät muuten työllisty.
Sori, mutta mun opiskelututtu meni suoraan Norssiin töihin ilman mitään kokemusta opettamisesta ja tutkimisesta. Ja muuten Norssiin ei monikaan halua töihin opettajista ja hekin jotka siellä työskentelevät eivät tee tutkimustyötä.
Ja tähän jatkaakseni vielä, yksi opettaja, jonka tunteja seurasin Norssissa oli ihan huuhaaoppettaja. Oppilaat eivät tehneet mitään järkevää tunnilla ja jos joku avasikin suunsa väärään aikaan, opettaja keskittyi motkottamaan oppilaalle. Että se siitä motivoituneesta väestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auskut on siellä pari kuukautta syksyllä ja pari kuukautta keväällä. Ja heitä valvoo ohjaajaopettajat jotka myös vastaa opetuksesta. Auskut eivät myöskään pidä mitään abikursseja tms ollenkaan. Enemmistö tunneista Viikissä yläkoululle, alakoululle ja lukion ekalle.
Auskut kyllä taitaa pitää abikurssien tuntejakin. Kai.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Ainakin on oppimäärät omaksuttu kiitettävästi eikä puolivillaisesti. Joko osaa tai ei, eikä siinä hesalaisuus auta.
Lukion voi valita ihan mistä vaan ja ka sanelee mihin pääset tai joudut.
Norsseissa opettajat saavat parempaa palkkaa kuin esim. kuntien kouluissa. Lisäksi lukioissa, ainakin Helsingin ns. ykkösnorssin ja Viikin norssin, oppilasaines on lähtökohtaisesti motivoitunutta.
Vierailija kirjoitti:
Norsseissa opettajat saavat parempaa palkkaa kuin esim. kuntien kouluissa. Lisäksi lukioissa, ainakin Helsingin ns. ykkösnorssin ja Viikin norssin, oppilasaines on lähtökohtaisesti motivoitunutta.
Ressu ykkönen 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio. Oliko 4.s Etis joka on johtanut tai jäänyt toiseksi Ressun kanssa. 5. Oisko Kulosaaren yk. Viikki normaali ????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Norssiin ei päädy puolipakolla opettamaan. Kilpailu pitää siitä huolen, että sinne tulee aidosti motivoituneet opettajat. Jotka siis alkavat tehdä tutkimustyötä opettajantyönsä ohessa, kun oma ala kiinnostaa niin paljon.
Eli juuri päinvastainen mekanismi kuin niillä, jotka lukevat pedagogiset, kun eivät muuten työllisty.
Sori, mutta mun opiskelututtu meni suoraan Norssiin töihin ilman mitään kokemusta opettamisesta ja tutkimisesta. Ja muuten Norssiin ei monikaan halua töihin opettajista ja hekin jotka siellä työskentelevät eivät tee tutkimustyötä.
Kaupunki oli sitten joku Joensuu tai Oulu? Isommissa kaupungeissa on niin kova kysyntä opettajan paikoista, että yksikään vastavalmistunut ei pääse Norssiin töihin. Ne ovat todella haluttuja paikkoja, joita vapautuu harvoin.
Mutta provohan sä olit. Etkä osaa edes pilkuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entie, mulla tais olla 20 vuotta sitten 7,5. Ja nyt kirjoittelen täällä.
Määtä välii o?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Norssiin ei päädy puolipakolla opettamaan. Kilpailu pitää siitä huolen, että sinne tulee aidosti motivoituneet opettajat. Jotka siis alkavat tehdä tutkimustyötä opettajantyönsä ohessa, kun oma ala kiinnostaa niin paljon.
Eli juuri päinvastainen mekanismi kuin niillä, jotka lukevat pedagogiset, kun eivät muuten työllisty.
Sori, mutta mun opiskelututtu meni suoraan Norssiin töihin ilman mitään kokemusta opettamisesta ja tutkimisesta. Ja muuten Norssiin ei monikaan halua töihin opettajista ja hekin jotka siellä työskentelevät eivät tee tutkimustyötä.
Kaupunki oli sitten joku Joensuu tai Oulu? Isommissa kaupungeissa on niin kova kysyntä opettajan paikoista, että yksikään vastavalmistunut ei pääse Norssiin töihin. Ne ovat todella haluttuja paikkoja, joita vapautuu harvoin.
Mutta provohan sä olit. Etkä osaa edes pilkuttaa.
Rauma luultavimmin.
Kyllä Oulu ja Joensuu aineenopettajien koulutuspaikkakuntina on todella haluttuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen lukiotodistuksella ei mitään tee. Yliopistoihin voi päästä pelkällä pääsykokeella ja M:n matikalla moneen paikkaan suoraan sisään. Älä stressaa.
Vai oliko tarkoitus, että sun lapset parempia? No sanotan näin, että itse en kehtaisi lukion nimellä juppailla (merkitsemätöntä).
Vieraili2ja kirjoitti:
Edelleen lukiotodistuksella ei mitään tee. Yliopistoihin voi päästä pelkällä pääsykokeella ja M:n matikalla moneen paikkaan suoraan sisään. Älä stressaa.
Vai oliko tarkoitus, että sun lapset parempia? No sanotan näin, että itse en kehtaisi lukion nimellä juppailla (merkitsemätöntä).
Miten kirjoittaa yo kirj. Ällillä ja muutama ee mennään suoraan yliopistoon
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hurjia noi Hgin ka: t lukioihin. Voe mahoton. On siellä viisaita nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Hurjia noi Hgin ka: t lukioihin. Voe mahoton. On siellä viisaita nuoria.
Fiksuja ei tarvitse olla montaa, jos ne menevät samaan lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Norsseissa opettajat saavat parempaa palkkaa kuin esim. kuntien kouluissa. Lisäksi lukioissa, ainakin Helsingin ns. ykkösnorssin ja Viikin norssin, oppilasaines on lähtökohtaisesti motivoitunutta.
Kovan keskiarvovaatimuksen takia käkkäräpäitä ei näy lainkaan.
Vierailija kirjoitti:
Hurjia noi Hgin ka: t lukioihin. Voe mahoton. On siellä viisaita nuoria.
Toisiin on, toisiin ei:
Apollon lukio 7,62
Elias-koulu 7,58
Helsingin kielilukio 7,38
Helsingin medialukio: 7,25
Helsingin yhteislyseo 7,42
Vuosaaren lukio 7,7
Vantaalla Lumon lukio 7,08
Jyväskylässä ei pääse lukioon alle 7.92 keskiarvolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hurjia noi Hgin ka: t lukioihin. Voe mahoton. On siellä viisaita nuoria.
Fiksuja ei tarvitse olla montaa, jos ne menevät samaan lukioon.
Kulosaareen yk alin ka 9.69ja Ressunlukio 9.67. Eli kaikki viksuja. Täytyy katsoa yotilasto.fi 3 vuoden päästä miten kirjoitukset meni ja kumpi voiton vei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressusta kirjoitti nyt 137 oppilasta ja
L 246
E 299
M 170 ja
C 68Etelä-Tapiolan lukio kirjoitti 117
L157
E207
M152
C93
B37
A11
1 reputtiTe ilmeisesti kopioitte tänne tuloksia edes ymmärtämättä, mitä kopioitte?
Jos 1 reputti ja 157 kirjoitti L, niin siinä on noiden lukujen mukaan jo 41 oppilasta enemmän kuin lukiossa oli yhteensä (117) kirjoittanut.
Tuossa tilastossa on kaikki ko. lukiossa kirjoitetut arvosanat. Yksi ylioppilas kirjoittaa vähintään 4 ainetta ja koulusta riippuen keskimäärin jotain 4 ja 6 väliltä. Hurjimmat voi kirjoittaa yli 10 ainetta.
Yli 10 ainetta?
Ilmeisesti nykyään ei ole enää olemassa ns reaalikoetta, koska omana aikanani tuo 10 ainetta olisi tarkoittanut äidinkielen, reaalin ja matematiikan lisäksi 7 vierasta kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressusta kirjoitti nyt 137 oppilasta ja
L 246
E 299
M 170 ja
C 68Etelä-Tapiolan lukio kirjoitti 117
L157
E207
M152
C93
B37
A11
1 reputtiTe ilmeisesti kopioitte tänne tuloksia edes ymmärtämättä, mitä kopioitte?
Jos 1 reputti ja 157 kirjoitti L, niin siinä on noiden lukujen mukaan jo 41 oppilasta enemmän kuin lukiossa oli yhteensä (117) kirjoittanut.
Tuossa tilastossa on kaikki ko. lukiossa kirjoitetut arvosanat. Yksi ylioppilas kirjoittaa vähintään 4 ainetta ja koulusta riippuen keskimäärin jotain 4 ja 6 väliltä. Hurjimmat voi kirjoittaa yli 10 ainetta.
Yli 10 ainetta?
Ilmeisesti nykyään ei ole enää olemassa ns reaalikoetta, koska omana aikanani tuo 10 ainetta olisi tarkoittanut äidinkielen, reaalin ja matematiikan lisäksi 7 vierasta kieltä.
Se oli ennenvanhaan.
Sori, mutta mun opiskelututtu meni suoraan Norssiin töihin ilman mitään kokemusta opettamisesta ja tutkimisesta. Ja muuten Norssiin ei monikaan halua töihin opettajista ja hekin jotka siellä työskentelevät eivät tee tutkimustyötä.