Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Jämälukiolainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis kaikissa Helsingin lukioissa noin kovat rajat vai joissain arvostetuimmissa vain?
Parhaissa vain. Jämälukioissa on vieläkin ka reilusti alle 8.
Keskikokoisessa jämälukiossa muutama vuosi sitten eräs kirjoitti 8 ällää ja pari eximiaa.
Pienessä jämälukiossa keskiarvoraja alle 7, lukiovertailussa oli parhaimmillaan kymmenen parhaan joukossa.
Mihinköhän Helsingin lukioon mahdat nyt viitata? Ei todellakaan ollut tuollaisia tuloksia.
En mihinkään Helsingin lukioon. "Jämälukioita" on muuallakin. Nämä esimerkkikoulut ovat Pohjois-Pohjanmaalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettaja (koulumme keskiarvoraja alkaa yhdeksällä) kommentoi (ehkä ohi aiheen, saa toki lynkata):
-Korkeat keskiarvorajat koreloivat yo-tulosten kanssa, sillä opiskelijoilla on paremmat lähtötiedot sekä usein myös korkeampi motivaatio ja hyvät opiskelutaidot
-Korkeat keskiarvorajat eivät korreloi opetuksen laatuun. Lukioiden opettajat noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa. Eli kaikissa lukioissa opetetaan samat asiat. Toki toisissa kouluissa opiskelijat ovat vastaanottavaisempia opetukseen kuin toisissa.
Lopuksi:
-Maailma ei kaadu siihen, jos nuori ei pääse juuri siihen lukioon, johon hän haki. Kaikista lukioista on mahdollista kirjoittaa juuri niin hyvin kuin itse voi ja sitä kautta varmistaa itselleen mieluisa jatko-opiskelupaikka.
Tsemppiä kaikille lukio-opitonsa syksyllä aloittaville!
Miksi pitää jauhaa tällaista propagandaa? Opetuksen taso on suoraan verrannollinen oppilasainekseen ja koulun maineeseen.
Ei ole propagandaa - olen opettanut neljässä lukiossa pääkaupunkiseudulla (opiskelijat ovat tulleet keskiarvoissa 7,2-9,4 sisään). Eli olen nähnyt "huonoja" ja "hyviä" lukioita. Ja kuule ihan samalla tavalla olen kaikissa opettanut ja kurssit (nyk. opintojaksot) arvioinut.
En muuta opetustani koulun mukaan, noudatan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa.
Eli olet surkea opettaja. Haluat päästä mahdollisimman vähällä.
Itse asiassa olen melko hyvä opettaja.
Kaikki kirjoituksiin osallistuvat opiskelijani pääsevät heittämällä läpi.
Mutta opettajat ovat surkeita ihmisiä ylipäänsä, jos Vauva-palstaa on uskominen.
Asenteesi on perseestä ja kiertopalkintohan sinä olet jos kierrät aina vaan lukiosta toiseen.
Eikö Janne-Petterisi saanut 7 ällää eikä päässyt todistusvalinnassakaan lääkikseen, kun olet noin ärtynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion opettaja (koulumme keskiarvoraja alkaa yhdeksällä) kommentoi (ehkä ohi aiheen, saa toki lynkata):
-Korkeat keskiarvorajat koreloivat yo-tulosten kanssa, sillä opiskelijoilla on paremmat lähtötiedot sekä usein myös korkeampi motivaatio ja hyvät opiskelutaidot
-Korkeat keskiarvorajat eivät korreloi opetuksen laatuun. Lukioiden opettajat noudattavat kansallista opetussuunnitelmaa. Eli kaikissa lukioissa opetetaan samat asiat. Toki toisissa kouluissa opiskelijat ovat vastaanottavaisempia opetukseen kuin toisissa.
Lopuksi:
-Maailma ei kaadu siihen, jos nuori ei pääse juuri siihen lukioon, johon hän haki. Kaikista lukioista on mahdollista kirjoittaa juuri niin hyvin kuin itse voi ja sitä kautta varmistaa itselleen mieluisa jatko-opiskelupaikka.
Tsemppiä kaikille lukio-opitonsa syksyllä aloittaville!
Miksi pitää jauhaa tällaista propagandaa? Opetuksen taso on suoraan verrannollinen oppilasainekseen ja koulun maineeseen.
Ei ole propagandaa - olen opettanut neljässä lukiossa pääkaupunkiseudulla (opiskelijat ovat tulleet keskiarvoissa 7,2-9,4 sisään). Eli olen nähnyt "huonoja" ja "hyviä" lukioita. Ja kuule ihan samalla tavalla olen kaikissa opettanut ja kurssit (nyk. opintojaksot) arvioinut.
En muuta opetustani koulun mukaan, noudatan voimassa olevaa opetussuunnitelmaa.
Eli olet surkea opettaja. Haluat päästä mahdollisimman vähällä.
Itse asiassa olen melko hyvä opettaja.
Kaikki kirjoituksiin osallistuvat opiskelijani pääsevät heittämällä läpi.
Mutta opettajat ovat surkeita ihmisiä ylipäänsä, jos Vauva-palstaa on uskominen.
Asenteesi on perseestä ja kiertopalkintohan sinä olet jos kierrät aina vaan lukiosta toiseen.
Kuinka monessa työpaikassa sinä olet ollut? Veikkaampa, että aika monessa, ainakin neljässä. Oletko sinäkin kiertopalkinto?
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Ainakin on oppimäärät omaksuttu kiitettävästi eikä puolivillaisesti. Joko osaa tai ei, eikä siinä hesalaisuus auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jämälukiolainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis kaikissa Helsingin lukioissa noin kovat rajat vai joissain arvostetuimmissa vain?
Parhaissa vain. Jämälukioissa on vieläkin ka reilusti alle 8.
Keskikokoisessa jämälukiossa muutama vuosi sitten eräs kirjoitti 8 ällää ja pari eximiaa.
Pienessä jämälukiossa keskiarvoraja alle 7, lukiovertailussa oli parhaimmillaan kymmenen parhaan joukossa.
Mihinköhän Helsingin lukioon mahdat nyt viitata? Ei todellakaan ollut tuollaisia tuloksia.
En mihinkään Helsingin lukioon. "Jämälukioita" on muuallakin. Nämä esimerkkikoulut ovat Pohjois-Pohjanmaalla.
Eikö siellä ole lukioita todella vähän eli ei muodostu polarisoitunutta eliitti-jämä-asetelmaa? Hyvät ja huonot hakeutuvat samaan lukioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Norssiin ei päädy puolipakolla opettamaan. Kilpailu pitää siitä huolen, että sinne tulee aidosti motivoituneet opettajat. Jotka siis alkavat tehdä tutkimustyötä opettajantyönsä ohessa, kun oma ala kiinnostaa niin paljon.
Eli juuri päinvastainen mekanismi kuin niillä, jotka lukevat pedagogiset, kun eivät muuten työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vuonna 2022 Hesingissä:
Helsingin normaalilyseo 9,62
SYK 9,58
Viikin norssi 9,00
Kulosaari 9,69
Pohjois-Haaga 9,17
Ressu 9,67
Sibelius 9,23
Töölön yhteiskoulu 9,25
Hellu luonnontiedelinja 9,50
Kuninkaantien lukio ka 2022 alin. 9,08
Oppilaita tulee Kirkkonummi, Kauniainen, Hki, Lohja, Vihti, Siuntio, Vantaa
Media- ja tietotekniikkapainotus
Alin ka 2018. 8.85. 2019. 9.15. 2020. 9,15
2021. 9.00
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ressun lukio IB 9, 17 pist. SyK IB. 14,22
Oulunkylän yk 8.42. Luonnontiedelinja 11,29 pist
Munkkiniemen yk. Yleis. 8.5
Talouslinja 14.2 luonnontiedelinja 14.63. Koripallolinja. 12.08. Pistettä.
Pohjois-Haaga yk. Yleis. 9,17
Urheilulinja 15.32
Märsky 8.85. Urheilulinja 15.91 pist
Kulis 9.69. Talouslinja 11.18 pist
Tiede-ja teknologia 9.28
Englanni kielinen 11.98
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Oletpa tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Tutkija ei voi "päätyä" opettajaksi, koska opettajalta edellytetään opettajan maisteripapereita. Ja ne maisterin paperit pitää olla tehtynä ennen kuin voi tehdä väitöksen. Norssin opet ovat yliopiston työntekijöitä, ei kaupjngin työntekijöitä. Yliopisto edellyttää ja/tai kannustaa tutkimuksen tekemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Tutkija ei voi "päätyä" opettajaksi, koska opettajalta edellytetään opettajan maisteripapereita. Ja ne maisterin paperit pitää olla tehtynä ennen kuin voi tehdä väitöksen. Norssin opet ovat yliopiston työntekijöitä, ei kaupjngin työntekijöitä. Yliopisto edellyttää ja/tai kannustaa tutkimuksen tekemiseen.
Maisteri.lissu ja tri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lukioissa on maisterit ja tohtorit yliopistossa. Eikö tää Viikin norssi oo harjoittelupaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jämälukiolainen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko siis kaikissa Helsingin lukioissa noin kovat rajat vai joissain arvostetuimmissa vain?
Parhaissa vain. Jämälukioissa on vieläkin ka reilusti alle 8.
Keskikokoisessa jämälukiossa muutama vuosi sitten eräs kirjoitti 8 ällää ja pari eximiaa.
Pienessä jämälukiossa keskiarvoraja alle 7, lukiovertailussa oli parhaimmillaan kymmenen parhaan joukossa.
Mihinköhän Helsingin lukioon mahdat nyt viitata? Ei todellakaan ollut tuollaisia tuloksia.
En mihinkään Helsingin lukioon. "Jämälukioita" on muuallakin. Nämä esimerkkikoulut ovat Pohjois-Pohjanmaalla.
Yksi lukio ja muutama yli 9 oppilas.suurin osa kasin ja muutama alle 7.
Vierailija kirjoitti:
Lukioissa on maisterit ja tohtorit yliopistossa. Eikö tää Viikin norssi oo harjoittelupaikka.
Huoh. Ihan jokaisella luokalla ja aineella on tietenkin pätevä opettaja, joka on siis yliopiston työntekijä, sillä koulut ovat yliopiston kouluja. Nämä samat opettajat ohjaavat myös harjoittelijoiden tekemisiä. Harjoittelija ei ole koskaan itseksiään oppilaiden kanssa, luokan tai ryhmän oikea opettaja on aina mukana. Harjoittelijoita ei myöskään ole jatkuvasti paikalla.
Auskut on siellä pari kuukautta syksyllä ja pari kuukautta keväällä. Ja heitä valvoo ohjaajaopettajat jotka myös vastaa opetuksesta. Auskut eivät myöskään pidä mitään abikursseja tms ollenkaan. Enemmistö tunneista Viikissä yläkoululle, alakoululle ja lukion ekalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ressu ei ollut ykkönen!!!
Sinne oli vain 9,67 kun Kulikseen oli 9,69!
Lähiölukiot kunniaan!
Viikin normaaliin vain 9,00
Vain?
Vain. Ei ole koskaan ollut noin matala aiemmin.
Matala?
:DDDDDDDDDDD
Korreloiko opetuksen taso "matalaan" keskiarvorajaan?
Korreloi.
Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Kyllä kai siellä on maistereitakin
Parhaiten kirjoittaneet 3 lukiota
1. Resdun lukio. 2. Hgin norssi. 3. Kuninkaantien lukio Espoo
Yleensä Etis on komeillut Espoosta ykkösrnä tai kakkosena.Esimerkiksi tuolla Viikin Norsissa valtaosa opettajista on tohtoreita, loput lisensiaatteja.
Mitä merkitystä tällä on? Yliopistolla kaikki opettajat ovat tohtoreita ja opetuksen taso on huonompaa kuin missä tahansa lukiossa.
ohis
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.
Mikä on sitten se mekanismi, joka tekee tohtorista paremman opettajan? Nimittäin minun silmääni tuo näyttää tilanteelta, jossa tutkimisesta kiinnostunut henkilö ei ole pärjännyt kovassa akateemisessa kilpailussa ja on päätynyt puolipakolla opettamaan.
Norssiin ei päädy puolipakolla opettamaan. Kilpailu pitää siitä huolen, että sinne tulee aidosti motivoituneet opettajat. Jotka siis alkavat tehdä tutkimustyötä opettajantyönsä ohessa, kun oma ala kiinnostaa niin paljon.
Eli juuri päinvastainen mekanismi kuin niillä, jotka lukevat pedagogiset, kun eivät muuten työllisty.
Norsseissa on töissä paljon oppikirjan tekijöitä.
Jopa palstan mammat ymmärtää, mikä ero on opettajalla, joka on lisensiaatti tai tohtori, ja tehnyt sitä oppikirjaa, jota käytetään koulussa. Ja kaikissa/useimmissa Suomen kouluissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuninkaantien lukio ka 2022 alin. 9,08
Oppilaita tulee Kirkkonummi, Kauniainen, Hki, Lohja, Vihti, Siuntio, Vantaa
Media- ja tietotekniikkapainotus
Alin ka 2018. 8.85. 2019. 9.15. 2020. 9,15
2021. 9.00
Tietenkin Espoosta myös
Kas kun yliopistolla ei pedagogiset ole pakollisia. Lukiossa ja peruskoulussa on.
Yliopistolla myös moni joutuu muun työn ohessa opettamaan sen 5 %, vaikka ei yhtään kiinnostaisi. Opettajan työ on 100 % opettamista ja siihen liittyviä tehtäviä.