Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Itse kävin Luostarivuoren lukion aikoinaan, siellä oli tavallisesti aika korkea keskiarvoraja (joka oli kyllä selvästi alhaisempi sinä vuonna kun itse pääsin sisään :D) ja ylppäreissä Suomen kärkeä. Nyt kun se on yhdistynyt Lyseon lukion kanssa, niin keskiarvo ja ylppäripisteet on kuralla molemmat. Näin näppärästi Turku ratkaisi senkin "eliittiongelman".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.
Usein seura tekee kaltaisekseen ja seura on ahkeraa ja motivoitunutta. Työrauha on huipputasoa, koska sosiaalinen paine karsii perseilyä. Opetus on varmasti kaikkialla hyvää, mutta eliittilukiossa voidaan keskittyä enemmän vaikeampiin asioihin. Huonommassa lukiossa iso osa ajasta menee perusasioiden ja esitietojen jauhamiseen, jotta kaikki pysyvät likimain mukana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.
Usein seura tekee kaltaisekseen ja seura on ahkeraa ja motivoitunutta. Työrauha on huipputasoa, koska sosiaalinen paine karsii perseilyä. Opetus on varmasti kaikkialla hyvää, mutta eliittilukiossa voidaan keskittyä enemmän vaikeampiin asioihin. Huonommassa lukiossa iso osa ajasta menee perusasioiden ja esitietojen jauhamiseen, jotta kaikki pysyvät likimain mukana.
Todellisuudessa eroja ei juurikaan ole. Ihan tutkitusti. Ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi ns. rupulukiossakin. Suomen lukioiden erot ovat hyvin pieniä. Tuo eliittilukioiden paremmuus on pelkkä harhakuvitelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa salaisuuden: ei niiden lukioiden erot opetuksessa ole merkittäviä. Ihan sama mistä lähtee kirjoittamaan. Sen menestymisen tae on oma ahkeruus ja lukupää. Koulun "brändiä" paljon tärkeämpää on esimerkiksi se, että lukio sijaitsee mahdollisimman lähellä kotia. Sillä matka-aika-erolla kun käyttää sen lukemiseen, niin on paljon isommat tsäännsit menestyä kirjoituksissakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa
Tuoltahan tuo koko tutkimus löytyy
https://docplayer.fi/52555989-Eliittilukioiden-vaikutukset-ylioppilaski…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Tosiasia on, että jos eliittilukion opetus olis parempaa kuin muiden niin tuossa tutkimuksessa näkyisi selkeä ero eliittilukion hyväksi. Samantasoiset, hyvät oppilaat. Toiset saa parempaa opetusta kuin toiset. Eroa olisi. Ja koska sitä ei ole, voidaan todellakin sanoa, että eliittilukioiden parempi opetus on pelkkä mielikuva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Maalla tuo aivan normaalia. Joukkotartuntaliikenne sitä paitsi toimii pk-seudulla.
On turha verrata alueita, joissa kellään ei mahdollista päästä ns lähelle lukioon sellaiseen alueeseen, missä 10km säteellä on useita lukioita. Kyllä olisi aivan kohtuullista tällaisessa paikassa päästä suhteellisen lähelle eikä matkustaa toiseen kuntaan tai kaupungin laidalta toiselle heikolla poikittaisliikenteellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Tosiasia on, että jos eliittilukion opetus olis parempaa kuin muiden niin tuossa tutkimuksessa näkyisi selkeä ero eliittilukion hyväksi. Samantasoiset, hyvät oppilaat. Toiset saa parempaa opetusta kuin toiset. Eroa olisi. Ja koska sitä ei ole, voidaan todellakin sanoa, että eliittilukioiden parempi opetus on pelkkä mielikuva.
Ei kyse ole opetuksen tasosta vaan opetuksen erilaisuudesta ja opiskelukavereista. Ajatellaan niin, että haluat uimataitoisena aikuisena parantaa sun uintitekniikkaa. Onko sulle samantekevää menetkö uimataitoisten vai uimataidottomien aikuisten ryhmään, jos niissä on sama opettaja? Tässä on kyse hieman samasta asiasta, jos vertaillaan rupulukiota ja eliittilukiota
129
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tottakai 7 keskiarvon lukion oppilaat ovat huonompia kuin lähes 10 keskiarvon oppilaat. Tottakai. Jos ressun oppilaat siirrettäisiin vuosaareen ja vuosaarelaiset taas ressuun niin tulokset eivät muuttuisi. Ressun opettajat eivät taikoisi niistä 7 oppilaista älliä kirjoittavia 10 oppilaita. Eikä vuosaaren opettajat romahduttaisi 10 oppilaita 7 oppilaiksi. Tasot pysyisivät samoina. 10 oppilas on 10 oppilas niin ressussa kuin vuosaaressakin. Ressun menestys perustuu oppilasainekseen, ei parempaan opetukseen. Vuosaaren kehnous ei perustu huonoon opetukseen vaan siihen että oppilasaines on 7-8 luokkaa. Opetus niissä on tutkitusti ihan samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa
Tuoltahan tuo koko tutkimus löytyy
https://docplayer.fi/52555989-Eliittilukioiden-vaikutukset-ylioppilaski… .
Kerro jos löysit, minä en löytänyt. Mielestäni tuo olisi tutkimuksessa oleellisin tekijä. Tarkastellaan kahta eliittilukioihin haluavaa opiskelijaa, joilla molemmilla samasta koulusta on keskiarvo 9,4 ja eliittilukioon vaaditaan 9,5. Opiskelija A laittaa kakkosvaihtoehdoksi lukion, jonka keskiarvoraja on 9,0 ja pääsee sinne. Opiskelija B laittaa kakkosvaihtoehdoksi vieressä olevan lukion, jonka keskiarvoraja on 7,5. Vertaillaan näitä opiskelijoita keskenään sekä lisäksi opiskelijaan C, joka pääsee nipinnapin eliittilukioon.
Tämä olisi se mitä pitäisi tutkia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Tosiasia on, että jos eliittilukion opetus olis parempaa kuin muiden niin tuossa tutkimuksessa näkyisi selkeä ero eliittilukion hyväksi. Samantasoiset, hyvät oppilaat. Toiset saa parempaa opetusta kuin toiset. Eroa olisi. Ja koska sitä ei ole, voidaan todellakin sanoa, että eliittilukioiden parempi opetus on pelkkä mielikuva.
Ei kyse ole opetuksen tasosta vaan opetuksen erilaisuudesta ja opiskelukavereista. Ajatellaan niin, että haluat uimataitoisena aikuisena parantaa sun uintitekniikkaa. Onko sulle samantekevää menetkö uimataitoisten vai uimataidottomien aikuisten ryhmään, jos niissä on sama opettaja? Tässä on kyse hieman samasta asiasta, jos vertaillaan rupulukiota ja eliittilukiota
129
Onko pakko puhua noin asenteellisilla termeillä? Kaikki Suomen lukiot ovat hyviä, ja mikä tahansa niistä on motivoituneelle nuorelle hyvä paikka opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Tosiasia on, että jos eliittilukion opetus olis parempaa kuin muiden niin tuossa tutkimuksessa näkyisi selkeä ero eliittilukion hyväksi. Samantasoiset, hyvät oppilaat. Toiset saa parempaa opetusta kuin toiset. Eroa olisi. Ja koska sitä ei ole, voidaan todellakin sanoa, että eliittilukioiden parempi opetus on pelkkä mielikuva.
Ei kyse ole opetuksen tasosta vaan opetuksen erilaisuudesta ja opiskelukavereista. Ajatellaan niin, että haluat uimataitoisena aikuisena parantaa sun uintitekniikkaa. Onko sulle samantekevää menetkö uimataitoisten vai uimataidottomien aikuisten ryhmään, jos niissä on sama opettaja? Tässä on kyse hieman samasta asiasta, jos vertaillaan rupulukiota ja eliittilukiota
129
Jos kerran eliittikoulu on niin paljon parempi kaikilla mahdollisilla tavoilla, niin miksi eroa ei sitten havaita kun tutkitaan eliittikoulun ja tavallisen lukion oppilaiden ylioppilaskirjoituksia?
Miksi se on niin vaikea myöntää, että eliittilukio ei tuo opiskelijalleen mitään lisäarvoa? Onko se jotenkin noloa myöntää, että oma tai lapsen lukiovalinta perustui osin pelkkään harhaan? Että on kuvitellut käyneensä jotenkin parempaa lukiota vaikka oikeasti ei olekaan. Eliittilukiot on hyviä, koska niiden oppilasaines on hyvä. Opetus on ihan samantasoista kuin rupulukiossa.
Voi kamala, miten nuorena lasten elämästä tulee suorittamista, jos jo 15-16 -vuotiaana pitää alkaa kilpailla!
Lapseni on vasta 6-vuotias ja häntä en kyllä tule rohkaisemaan tällaiseen kilvoitteluun, vaan saa olla ihan lapsi ja rakentaa mutakakkuja, padota puroja yms niin kauan kuin huvittaa. Ihan kauhulla oon katsellut sitä miten jo päiväkoti-iässä joillain lapsilla on 5 eri tavoitteellista harrastusta.
Oma kokemukseni lapsuuden perheestä on, että meillä pärjäsi parhaiten nuorimmainen, jonka kohdalla vanhemmat osasi olla rentoja ja joka osasi ottaa koulun rennosti. Itse oon suorittanut koulua, opintoja, töitä ja elämää vuosikymmeniä, ja oon sen seurauksena nyt sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.
Elämä pitäisi elää levosta käsin, ei suorittaen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä mieltä ollaan Steiner-lukiosta ja sen tasosta ja opetuksesta? Kellään kokemusta?
Kirjoitukset ovat samat kuin "tavallsiessa" lukiossa. Mutta, mutta yksinkertaistettuna "Steinerlaisuudessa" on ni-in paljon omaa hyvässä ja pahassa, että ellei ole kärjistäen kovin "öö" sanoisinko luova ja ennakkoluuloton, niin luultavasti päässee vähemmällä (järkytyksellä ja ihmettelyllä) jos jatkaa "tavallisemmassa" lukiossa, jollei ole käynyt aiemmin Steineria...
.T. Steinerin käynyt, nyk yliopisto-opiskelija
Mitä hyvää ja huonoa? Millä tavalla vähemmällä järkytyksellä ja ihmettelyllä? Tuo saa koko paikan kuulostamaan salaseuralta. Mä uskon, että fiksu lukioikäinen osaa ottaa Steinerista irti samat asiat kuin missä muussakin koulussa ja valmistautua kirjoituksiin ja selviää niistä samoin. Puhun nyt lapsesta, joka ei ole käynyt peruskoulua Steinerissa.
Menin maalaislukioon kutosen keskiarvolla Ja kirjoitin ällän paperit. Rento meininki kun ei tarvinnut jatkuvasti tuntea olevansa surkimus hikareiden joukossa. Nykyään kuitenkin suuri osa opinnoista on itsenäistä opiskelua.
Arvostelu on epäreilua. Jossain yläasteella, jossa pääosaa ei opiskelu kiinnosta, saavat edes jonkin verran opiskeluun panostavat helposti hyviä numeroita. Taas koulussa jossa on hyvä taso on kovassa seurassa vaikea saada edes ysejä, kympeistä puhumattakaan.