Kovat on keskiarvorajat

Ei mikään hikari kirjoitti:

Menin maalaislukioon kutosen keskiarvolla Ja kirjoitin ällän paperit. Rento meininki kun ei tarvinnut jatkuvasti tuntea olevansa surkimus hikareiden joukossa. Nykyään kuitenkin suuri osa opinnoista on itsenäistä opiskelua.

Juuri niin, rennolla meiningillä (mikä ei siis ole sama asia kuin laiskottelu!!) tulee parhaat tulokset.

Itse olin hikari ja ajattelin että annan lasteni ottaa rennommin. No ei olis kannattanut. 7,9 ei riittänyt Tampereen seuduilla niihin lukioihin mihin haki. Viime vuonna olisi riittänyt niihin kaikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Jos 10% peruskoulunsa päättävistä ei osaa lukea eikä kirjoittaa välttävästi ja poikien sanavarasto käsittää 10000 sanaa, niin hyvähän tuo on, että karsitaan.

Juuri näin. Kirjoitinkin tästä jo tuossa toisessa ketjussa. Mitenkään ei voi olla niin, että jokainen pääsee lukioon, vaikka osaaminen ja motivaatio puuttuisivat.

Kyllä lukioihin pitää olla keskiarvorajat, jotta niihin hakeutuu ja pääsee motivoituneita ja opiskelemaan kykeneviä nuoria. Kun ensin peruskoulussa on edetty yhdeksän vuotta niiden tahtiin ja niiden ehdoilla, joita ei kiinnosta ja joille siksi kerrataan samoja asioita vuodesta toiseen, ei olisi oikein että se jatkuisi edelleen lukiossa. Ne jotka osaavat, tekevät tehtävänsä ja lukevat kokeisiin kärsivät jo ihan tarpeeksi peruskoulussa niistä, jotka jättävät hommansa hoitamatta, kun eivät vain viitsi nähdä vaivaa yhtään mihinkään.

Kymppiluokka on oikein hyvä vaihtoehto niille, joilla olisi halua ja potentiaalia lukioon, mutta peruskoulussa ei vain olla ryhdistäydytty tekemään mitään. Jos edes ysiluokka ei ole toiminut herätyksenä sille, että numeroita pitäisi nostaa ja jotain pitäisi ehkä tehdä niiden eteen, niin nuori ei välttämättä ole lukioon valmis tai sopiva. Kumppiluokalla voi sitten kypsyä ja siirtyä valmiimpana lukioon, jos se tuntuu itselle parhaalta vaihtoehdolta.

Meillä introvertti ja epävarma esiintyjä -lapsi sai mielestäni kohtuuttoman ison rangaistuksen pelkästään näiden luonteenpiirteiden takia. Kokeista tuli hyviä numeroita, kaikki ylimääräisetkin tehtävät teki kiitettävästi. Tuntiaktiivisuuden puuttuminen tiputti kaikkia numeroita 1-2. Vanhempainillassa hymisteltiin, että kyllä kaikki ylimääräiset kiitettävästi tehdyt tehtävät vaikuttavat nostavasti arvosanaan - no eivät vaikuttaneet.

Ehkä opettajat kokevat hiljaiset oppilaat hankalina, en tiedä. Meillä nuori pääsi rimaa hipoen lukioon, on nyt abi ja pärjää lukiossa loistavasti. Tämän kevään etäopiskelussa oikein loisti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.

Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo

Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.

Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta. 

http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…

"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."

"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."

"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."

Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.

Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat. 

Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa

Tuoltahan tuo koko tutkimus löytyy

https://docplayer.fi/52555989-Eliittilukioiden-vaikutukset-ylioppilaski… .

Kerro jos löysit, minä en löytänyt. Mielestäni tuo olisi tutkimuksessa oleellisin tekijä. Tarkastellaan kahta eliittilukioihin haluavaa opiskelijaa, joilla molemmilla samasta koulusta on keskiarvo 9,4 ja eliittilukioon vaaditaan 9,5. Opiskelija A laittaa kakkosvaihtoehdoksi lukion, jonka keskiarvoraja on 9,0 ja pääsee sinne. Opiskelija B laittaa kakkosvaihtoehdoksi vieressä olevan lukion, jonka keskiarvoraja on 7,5. Vertaillaan näitä opiskelijoita keskenään sekä lisäksi opiskelijaan C, joka pääsee nipinnapin eliittilukioon.

Tämä olisi se mitä pitäisi tutkia

Kyllä se ysin keskiarvon oppilas pysyisi ysin oppilaana myös siellä 7.5 keskiarvon lukiossa. Ei se lukio ole opetukseltaan 7.5 tasoa vaan sen oppilasaines on tuota luokkaa. Eliittilukiokaan ei opetukseltaan ole liki 10 koulu vaan sen oppilasaines on sitä. Koulun opetus ja oppilasaines on kaksi eri asiaa. Tätä ei monikaan tunnu käsittävän vaan kuvittelee, että koska johonkin kouluun haketuu paljon 10 oppilaita on koulun opetuksenkin oltava todella hyvää. Jopa parempaa kuin muualla. Ja kuvittelevat että jos pieneen "rupukouluun" hakeutuu 7-8 oppilaita niin sen opetuksenkin on oltava pakosti huonoa. Mutta näin ei oikeasti ole. Opettajat on Suomessa hyviä, työskentelivät he sitten eliittikoulussa tai rupukoulussa. Hyvä oppilas menestyy ns. huonossakin koulussa. Koska ne huonot koulut on opetukseltaan ihan yhtä hyviä kuin eliittikoulutkin. Oppilaiden hyvyys tai huonous ei vaikuta opettajien ammattitaitoon.

Mua kiinnostaisi tietää mitä merkitystä on hyvällä lukiolla? Jos perähikiän lukiosta kirjoittaa hyvin ja pääsee vaikka lääkikseen niin mitä väliä sillä lukiolla on?

No mä olin seiskan oppilas ala-asteella ja kasin yläasteella ja lukiossa ysin. Ja kirjoitin laudaturin paperit. Joten ne kasin oppilaat voivat olla oikeasti hyviä kun pääsee alalleen. Veljeni on surkea kielissä kun ei kiinnosta ja seiskan kasin oppilas paitsi tietyissä aineissa. Nyt hän on tekniikan tohtori.

Kyllä jos on kasin keskiarvo niin pitäisi taata halukkaille pääsy lähilukioon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.

Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo

Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.

Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta. 

http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…

"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."

"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."

"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."

Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.

Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat. 

Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa

Tuoltahan tuo koko tutkimus löytyy

https://docplayer.fi/52555989-Eliittilukioiden-vaikutukset-ylioppilaski… .

Kerro jos löysit, minä en löytänyt. Mielestäni tuo olisi tutkimuksessa oleellisin tekijä. Tarkastellaan kahta eliittilukioihin haluavaa opiskelijaa, joilla molemmilla samasta koulusta on keskiarvo 9,4 ja eliittilukioon vaaditaan 9,5. Opiskelija A laittaa kakkosvaihtoehdoksi lukion, jonka keskiarvoraja on 9,0 ja pääsee sinne. Opiskelija B laittaa kakkosvaihtoehdoksi vieressä olevan lukion, jonka keskiarvoraja on 7,5. Vertaillaan näitä opiskelijoita keskenään sekä lisäksi opiskelijaan C, joka pääsee nipinnapin eliittilukioon.

Tämä olisi se mitä pitäisi tutkia

Kyllä se ysin keskiarvon oppilas pysyisi ysin oppilaana myös siellä 7.5 keskiarvon lukiossa. Ei se lukio ole opetukseltaan 7.5 tasoa vaan sen oppilasaines on tuota luokkaa. Eliittilukiokaan ei opetukseltaan ole liki 10 koulu vaan sen oppilasaines on sitä. Koulun opetus ja oppilasaines on kaksi eri asiaa. Tätä ei monikaan tunnu käsittävän vaan kuvittelee, että koska johonkin kouluun haketuu paljon 10 oppilaita on koulun opetuksenkin oltava todella hyvää. Jopa parempaa kuin muualla. Ja kuvittelevat että jos pieneen "rupukouluun" hakeutuu 7-8 oppilaita niin sen opetuksenkin on oltava pakosti huonoa. Mutta näin ei oikeasti ole. Opettajat on Suomessa hyviä, työskentelivät he sitten eliittikoulussa tai rupukoulussa. Hyvä oppilas menestyy ns. huonossakin koulussa. Koska ne huonot koulut on opetukseltaan ihan yhtä hyviä kuin eliittikoulutkin. Oppilaiden hyvyys tai huonous ei vaikuta opettajien ammattitaitoon.

Ei kai tässä opettajien ammattitaitoa epäillä vaan sitä kuinka paljon kiitettävä opiskelija saa irti rupulukion tunneista, joissa isompi osa ajasta menee työrauha-asioihin ja perusjuttujen läpi käymiseen kuin eliittilukioissa. Opettajan aika menee heikompien opiskelijoiden opastukseen, jotta pääsevät ylipäänsä läpi ja voivat jatkaa seuraavalle kurssille. Vaikea uskoa, että kiitettävä opiskelija saa tämmöisestä ympäristöstä samalla tavalla irti kuin eliittilukiosta

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaisi tietää mitä merkitystä on hyvällä lukiolla? Jos perähikiän lukiosta kirjoittaa hyvin ja pääsee vaikka lääkikseen niin mitä väliä sillä lukiolla on?

Lukiolla on erittäin paljon väliä.

Kun lapseni oli menossa lukioon, kävin niiden tutustumisilloissa. Juttelin myös rehtorien kanssa.

Hyvän keskiarvon lukiossa opettajien oletus on nuorten itseohjautuvuus. Huonon keskiarvon lukioissa on panostettu enemmän oppilaiden tukemiseen ja tsemppaamiseen.

Itse päättelin, että jos pääsee hyvään lukioon niukin naukin, saattaa olla vaikeaa selviytyä tai löytää kavereitakaan.

Itse olin hikipinko hyvässä lukiossa. (en luonnostani hyvä, vaan työn kautta) Hain kavereita vain toisista ahkrtista ja hyvistä.

Lapseni on huonon keskiarvon lukiossa. Siellä on paljon löysempää ja hänen kaverinsa eivät vedä ylöspäin vaan alaspäin. Ovat niin laiskoja, kuten lapsenikin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä introvertti ja epävarma esiintyjä -lapsi sai mielestäni kohtuuttoman ison rangaistuksen pelkästään näiden luonteenpiirteiden takia. Kokeista tuli hyviä numeroita, kaikki ylimääräisetkin tehtävät teki kiitettävästi. Tuntiaktiivisuuden puuttuminen tiputti kaikkia numeroita 1-2. Vanhempainillassa hymisteltiin, että kyllä kaikki ylimääräiset kiitettävästi tehdyt tehtävät vaikuttavat nostavasti arvosanaan - no eivät vaikuttaneet.

Ehkä opettajat kokevat hiljaiset oppilaat hankalina, en tiedä. Meillä nuori pääsi rimaa hipoen lukioon, on nyt abi ja pärjää lukiossa loistavasti. Tämän kevään etäopiskelussa oikein loisti.

No kun se itseilmaisu kuuluu siihen osaamiseen. Joudumme me muutkin erilaisten vikojemme takia kompensoimaan puutteitamme extraduunilla. Minulla kielten opiskelu vaati koulussa noin kolmenkertaisen määrän duunia kuin bestikselläni, jonka aivot ovat kuin sieni uusien kielten kanssa (niin kadehdin tuota). Kummallakin oli kymppi. Ei sitä silti olisi kuulunut huomioida mitenkään, että kielet olivat minulle työläitä, vaan samat vaatimukset. Sitten taas matematiikka kävi minulta helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uutisissahan oli vuosi sitten juttua siitä, kun yläasteiden arvostelukäytännöt eivät ole yhdenmukaisia, kun ei ole kansallisia loppukokeita. Huomasin tämän lukiossa: parhaan kaverini keskiarvo yläasteelta oli 9.7, ja hän kirjoitti M:n paperit, kun itselläni tiukista opettajista johtuen 8:n paperit ja kirjoitin kaksi laudaturia ja loput eximiaa. Älä siis sure, jos tytär ei pääse Ressuun. Kirjoituksista tulevaisuus nykyisin kiinni.

Niin, kaverisi ilmeisesti löysäsi opiskelujaan lukiossa, sinä taas petrasit. Tossa on kuitenkin n. 3 vuotta väliä, en siis tekis hirveitä johtopäätöksiä. Nuorten ihmisten elämä voi muuttua aika paljonkin 3:ssa vuodessa.

Tästä ei ollut kyse. Pienellä yläasteellani ei jaettu kymppejä. Ysejä sai vain muutaman opettajan suosikit. Lukiossa sain löysäillä.

Pakko kommentoida, että minullakin on ollut yksi opettaja, joka ei koskaan antanut kenellekään kymppejä. Hänen selityksensä oli se, että kymppi on täydellinen ja ikinä ei voi olla täydellinen, koska aina voi oppia lisää. Hänen opissaan olisi voinut tuoda opettajalle vaikka kuun taivaalta ja hän olisi vain todennut, että vielä on varaa yrittää tuoda tänne mars tai saturnus.

Yläasteella sain kemiasta kokeissa hyviä numeroita, mutta koska en uskaltanut kiusattuna viitata tunnilla, koska vastasitpa oikein tai väärin, kuulit siitä joko tunnilla heti tai välitunnilla viimeistään ja pahimmillaan seuraavat 2-3 kuukautta, niin opettaja tiputti numeroani yhdellä alaspäin.

Kyllä opettajan oma  näkemys ja asenne vaikuttaa siihen, miten niitä numeroita tipahtelee.

Mull oli samanlainen opettaja. Opetti matikkaa, fysiikkaa ja kemiaa Turussa.

Minusta huono asenne, ettei voi antaa kenellekään kymppiä.

Olen pienemmältä paikkakunnalta läheltä pk-seutua. Kuulun näihin liki kympin oppilaisiin, joka kävi sitten omalta osaltaan nostamassa erään eliittilukion sisäänpääsykeskiarvoa. Syy?

Lukion kurssivalikoima. Olin lukenut pitkää ruotsia ja saksaa. Tämän lisäksi halusin aloittaa lukiossa yhden vähän harvinaisemman kielen. Potentiaalisia vaihtoehtoja oli noin kolme näillä ehdoilla. Lisäksi vaakakupissa painoi suosikkiaineeni yhteiskuntaopin opetuksen taso. Oman paikkakunnan lukiossa kun opettaja oli legendaarisen huono, yhteiskuntaoppia ei kirjoitettu tästä syystä oikein yhtään ja kun ei ollut lukijoita, eipä sitten ollut mitään syventäviä kurssejakaan.

Käytin sitten päivässä noin kolme tuntia koulumatkoihin, mutta siihen oli intoa ja motivaatiota, kun sain oppia asioita, joita rakastin. Oman paikkakunnan noin 7,5 keskiarvon lukiossa en olisi oppinut yhtä hyvin enkä olisi saanut haluamaani kieltä ja motivaatio olisi tippunut.

Jonkun äipän mielestä ehkä en ansainnut paikkaani lukiossa, vaan se olisi pitänyt antaa lähempänä asuvalle. Kuitenkin mielestäni olisi ollit kohtuutonta, jos minua olisi rankaistu siitä, että vanhempani ovat päättäneet asua pienemmällä paikkakunnalla tai Helsingin kämppiin ei ole varaa ja näin en olisi saanut lukea haluamiani ja minua työelämässä hyödyttäneitä kieliä ja saanut laadukasta opetusta minulle tärkeimmissä aineissa. Paikkakuntani lukio kun keskittyi enemmän luonnontieteisiin, jotka eivät kiinnostaneet. Tein valtavasti töitä sekä yläasteella että lukiossa saavuttaakseni haaveeni ja koen, etten ole tehnyt mitään väärää.

Vierailija kirjoitti:

Voi kamala, miten nuorena lasten elämästä tulee suorittamista, jos jo 15-16 -vuotiaana pitää alkaa kilpailla!

Lapseni on vasta 6-vuotias ja häntä en kyllä tule rohkaisemaan tällaiseen kilvoitteluun, vaan saa olla ihan lapsi ja rakentaa mutakakkuja, padota puroja yms niin kauan kuin huvittaa. Ihan kauhulla oon katsellut sitä miten jo päiväkoti-iässä joillain lapsilla on 5 eri tavoitteellista harrastusta.

Oma kokemukseni lapsuuden perheestä on, että meillä pärjäsi parhaiten nuorimmainen, jonka kohdalla vanhemmat osasi olla rentoja ja joka osasi ottaa koulun rennosti. Itse oon suorittanut koulua, opintoja, töitä ja elämää vuosikymmeniä, ja oon sen seurauksena nyt sairauslomalla työuupumuksen vuoksi.

Elämä pitäisi elää levosta käsin, ei suorittaen.

Huvittaa katsoa niitä lihavia vanhempia lastensa harrastuksia seuraamassa. Pitäisiköhän vähän katsoa peiliin ja miettiä kuka sitä liikuntaa tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mua kiinnostaisi tietää mitä merkitystä on hyvällä lukiolla? Jos perähikiän lukiosta kirjoittaa hyvin ja pääsee vaikka lääkikseen niin mitä väliä sillä lukiolla on?

Lukiolla on erittäin paljon väliä.

Kun lapseni oli menossa lukioon, kävin niiden tutustumisilloissa. Juttelin myös rehtorien kanssa.

Hyvän keskiarvon lukiossa opettajien oletus on nuorten itseohjautuvuus. Huonon keskiarvon lukioissa on panostettu enemmän oppilaiden tukemiseen ja tsemppaamiseen.

Itse päättelin, että jos pääsee hyvään lukioon niukin naukin, saattaa olla vaikeaa selviytyä tai löytää kavereitakaan.

Itse olin hikipinko hyvässä lukiossa. (en luonnostani hyvä, vaan työn kautta) Hain kavereita vain toisista ahkrtista ja hyvistä.

Lapseni on huonon keskiarvon lukiossa. Siellä on paljon löysempää ja hänen kaverinsa eivät vedä ylöspäin vaan alaspäin. Ovat niin laiskoja, kuten lapsenikin.

Ei herranduudeli. Äiti valitsi lukion kai saatat sen sinne joka aamu.

Vierailija kirjoitti:

Noin korkeat rajat saavat aikaan vain enemmän eriarvoisuutta, kun kaikki heikommat pakkaantuvat samaan kouluun. Ja siellä ns. eliittikoulussa monilla hirveä stressi☹️

Jännä kyllä oli jo omana aikana huomata erot kun itse olin lähiölukiossa lähinnä keskinkertainen oppilas, ja kaveri maalaislukiossa kympin tyttö. Luettiin molemmat samaa vierasta kieltä ja kaveri kirjoitti siitä L:n. Voi hyvänen aika kun ekan kerran kuulin hänen puhuvan 😯 Oikeasta ääntämyksestä ei mitään tietoa. Joo, se ei ole kaikki kaikessa, mutta natiivi puhuja ei häntä ymmärtänyt.

Turha uhriutua. Itse menin 8,5 keskiarvolla lukioon jonka ka raja oli 7.5 tietämillä. Lukion päättötodistuksessakaan keskiarvo ei ollut 9 mutta laudatureja kirjoitin viisi. Kaikki johtui siitä etta alkoi opiskelu vihdoin kiinnostaa. Nyt oma lapseni menee Ressuun koska hän on kiinnostunut opiskelusta ajoissa. Hyväksykää ihmiset että menestys on itsestä kiinni. Kateus ei vie eteenpäin.

Ei meillä ole mitään ”lähilukiota”, ei ole ollut lähialakoulua eikä lähiyläkouluakaan. Lapset hakeutuneet kuka minnekin milloinkin. Naapuruston lapsia ainakin kymmenessä eri peruskoulussa. Lukioon joutuu joka tapauksessa kulkemaan, joten sama se oli sitten mennä Ressuun, kun kerran keskiarvo riitti.

T. Helsinkiläinen

Ollaan tyytyväisiä jokaisesta lapsesta, ihan niistä tavallisista koulussa seiskan ja kasin oppilaistakin. Kaikki he ovat yhtä arvokkaita ja voivat aikaansaada paljon hyvää elämässään.

Luin juuri, että Satakunnassa kuollut nuori urheilija. Tuntuu tyhmältä kiistellä täällä lasten kouluarvosanoista.

Vierailija kirjoitti:

Olen pienemmältä paikkakunnalta läheltä pk-seutua. Kuulun näihin liki kympin oppilaisiin, joka kävi sitten omalta osaltaan nostamassa erään eliittilukion sisäänpääsykeskiarvoa. Syy?

Lukion kurssivalikoima. Olin lukenut pitkää ruotsia ja saksaa. Tämän lisäksi halusin aloittaa lukiossa yhden vähän harvinaisemman kielen. Potentiaalisia vaihtoehtoja oli noin kolme näillä ehdoilla. Lisäksi vaakakupissa painoi suosikkiaineeni yhteiskuntaopin opetuksen taso. Oman paikkakunnan lukiossa kun opettaja oli legendaarisen huono, yhteiskuntaoppia ei kirjoitettu tästä syystä oikein yhtään ja kun ei ollut lukijoita, eipä sitten ollut mitään syventäviä kurssejakaan.

Käytin sitten päivässä noin kolme tuntia koulumatkoihin, mutta siihen oli intoa ja motivaatiota, kun sain oppia asioita, joita rakastin. Oman paikkakunnan noin 7,5 keskiarvon lukiossa en olisi oppinut yhtä hyvin enkä olisi saanut haluamaani kieltä ja motivaatio olisi tippunut.

Jonkun äipän mielestä ehkä en ansainnut paikkaani lukiossa, vaan se olisi pitänyt antaa lähempänä asuvalle. Kuitenkin mielestäni olisi ollit kohtuutonta, jos minua olisi rankaistu siitä, että vanhempani ovat päättäneet asua pienemmällä paikkakunnalla tai Helsingin kämppiin ei ole varaa ja näin en olisi saanut lukea haluamiani ja minua työelämässä hyödyttäneitä kieliä ja saanut laadukasta opetusta minulle tärkeimmissä aineissa. Paikkakuntani lukio kun keskittyi enemmän luonnontieteisiin, jotka eivät kiinnostaneet. Tein valtavasti töitä sekä yläasteella että lukiossa saavuttaakseni haaveeni ja koen, etten ole tehnyt mitään väärää.

Senkun perustetaan Helsinkiin jättilukioita ja kerätään Suomesta kaikki kympin oppilaat niihin hikaroimaan keskenään. Ei ole multa pois. Mutta paikkoja pitää olla niin paljon, että MYÖS helsinkiläiset 8+ tasoiset nuoret saavat lukiopaikan ilman, että pitää matkustaa pitkiä matkoja. Se tässä on ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen pienemmältä paikkakunnalta läheltä pk-seutua. Kuulun näihin liki kympin oppilaisiin, joka kävi sitten omalta osaltaan nostamassa erään eliittilukion sisäänpääsykeskiarvoa. Syy?

Lukion kurssivalikoima. Olin lukenut pitkää ruotsia ja saksaa. Tämän lisäksi halusin aloittaa lukiossa yhden vähän harvinaisemman kielen. Potentiaalisia vaihtoehtoja oli noin kolme näillä ehdoilla. Lisäksi vaakakupissa painoi suosikkiaineeni yhteiskuntaopin opetuksen taso. Oman paikkakunnan lukiossa kun opettaja oli legendaarisen huono, yhteiskuntaoppia ei kirjoitettu tästä syystä oikein yhtään ja kun ei ollut lukijoita, eipä sitten ollut mitään syventäviä kurssejakaan.

Käytin sitten päivässä noin kolme tuntia koulumatkoihin, mutta siihen oli intoa ja motivaatiota, kun sain oppia asioita, joita rakastin. Oman paikkakunnan noin 7,5 keskiarvon lukiossa en olisi oppinut yhtä hyvin enkä olisi saanut haluamaani kieltä ja motivaatio olisi tippunut.

Jonkun äipän mielestä ehkä en ansainnut paikkaani lukiossa, vaan se olisi pitänyt antaa lähempänä asuvalle. Kuitenkin mielestäni olisi ollit kohtuutonta, jos minua olisi rankaistu siitä, että vanhempani ovat päättäneet asua pienemmällä paikkakunnalla tai Helsingin kämppiin ei ole varaa ja näin en olisi saanut lukea haluamiani ja minua työelämässä hyödyttäneitä kieliä ja saanut laadukasta opetusta minulle tärkeimmissä aineissa. Paikkakuntani lukio kun keskittyi enemmän luonnontieteisiin, jotka eivät kiinnostaneet. Tein valtavasti töitä sekä yläasteella että lukiossa saavuttaakseni haaveeni ja koen, etten ole tehnyt mitään väärää.

Senkun perustetaan Helsinkiin jättilukioita ja kerätään Suomesta kaikki kympin oppilaat niihin hikaroimaan keskenään. Ei ole multa pois. Mutta paikkoja pitää olla niin paljon, että MYÖS helsinkiläiset 8+ tasoiset nuoret saavat lukiopaikan ilman, että pitää matkustaa pitkiä matkoja. Se tässä on ongelma. 

Helsingissä on edelleen useampi lukio alle kasin keskiarvorajalla ja Espoo ja Vantaa on monella lähempänä. En esim näe mitenkään kohtuuttomana että Kannelmäestä hakeutuu Martinlaaksoon jne.