Kovat on keskiarvorajat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.

Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.

Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.

Niin, ja tämän lukion oppilaista suurin osa oli niitä, jotka eivät päässeet tämän yhteiskoulun lukioon, jossa kävin yläasteen. Nämä kaksi koulua sijaitsevat aika lähellä toisiaan, ovat siis toisilleen lähimmät vastaavat koulut ja lähelle niitä pääsee samoilla bussseilla, vain muutama pysäkki väliä. Helsingissä siis on näin. Itsekin olisin halunnut lukioon samaan yhteiskouluun, jossa kävin yläasteen.

Lopuksi vielä fysiikanopettaja H.T, en tiedä, missä olet nyt, mutta jos et ole vaihtanut alaa, toivottavasti osaamistasosta ja opetustaitosi ovat parantuneet ja muukin kiinnostaa kuin se, milloin voit taas polttaa tupakkaa.

No, kyllä Helsingissäkin lukioon pääsee helposti, jos on sattunut syntymään ruotsinkieliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Mutta huolestuneille tiedoksi: opsin arviointilukuun on tehty muutoksia ja kaikille aineille laaditaan päättöarvosanan kriteerit arvosanoille 5-10. Ennen on siis ollut kriteerit hyvälle osaamiselle (+ paikalliset arvioinnin tukitaulukot).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Se eriytyminen hyviin ja huonoihin lukioihin loppuisi, kun lukiopaikat jaettaisiin ensisijaisesti lähikouluperiaatteella lukioon haluaville. Toki joku yleinen alaraja voi olla, esim kotikunnassani ei lukioon ole asiaa alle 7 keskiarvolla vaikka se muuten riittäisikin.

Toissijaisesti voisi sitten hakea muualle, ja oppilaaksi voitaisiin ottaa jos tilaa on. Ainoastaan tietyt painotukset pitäisi sitten varata lahjakkaille, tyyliin kuvataidelukioon kuviksessa lahjakkaat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

https://yle.fi/uutiset/3-9506874

https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005695041.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Valtakunnalliset kokeet pitäisi pitää kaikille ja sen pitäisi olla pääasiallinen arviointikriteeri päättöarvostelussa. Nythän ne on olemassa, ja koulu voi itse valita pidetäänkö ja missä aineessa eikä sitä tarvitse huomioida arvioinnissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Oho ompa outo käytäntö. Mielestäni jo oppilaiden oikeusturvan takia kokeet pitäisi saada kotiin. Lisäksi se olisi hyvää tietoa kotiin oppilaan osaamisesta. Toki ymmärrän, jos isoissa kouluissa on paljon oppilaita, joilla kokeet katoaa tai "katoaa". Opettajillahan on myös velvollisuus arkistoida ja säilyttää kokeet tietyn ajan ja se on tietty hankalaa, jos oppilaat eivät kokeitaan enää palauta.

En kyllä ymmärrä, miksi opettaja tekisi tahallaan liian helppoja kokeita. Itse myönnän kyllä arvioidessani koetta huomanneeni, että olen tehnyt "liian helpon" tai "liian vaikean" kokeen, mutta mukautan arviointia myös sen mukaan. Aika nopeasti kyllä syntyy käsitys siitä, minkälaisilla kokeilla/ projekteilla/ tehtävillä saa mitattua minkäkinlaista osaamista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Muutamassa aineessakin kun numero keikahtaa nippanappa sinne heikompaan, ja joku toinen opettaja taas katsoo samankaltaista tilannetta höllemmin, niin keskiarvossa on kyllä jo iso ero.

[

”Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.”

https://karvi.fi/esi-ja-perusopetus/oppimistulosten-arvioinnit/perusope…

En ole tämä kirjoittaja, mutta KARVI tutkii paraikaa osaamiseroja peruskoulussa. Pari vuotta sitten julkaistussa pitkittäisseurannassa kävi ilmi, etteivät lukion päättöarvosanat ole mitenkään vertailukelpoisia.

” Erilaiset arviointikäytänteet näkyvät eroina kouluarvosanoissa

Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytänteet herättävät kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa.

Oppilaiden mielestä matematiikka oli varsin hyödyllinen, mutta ei kovin pidetty oppiaine. Oma osaaminen koettiin keskimäärin lievästi myönteisenä, ja poikien käsitys omasta osaamisesta oli parempi kuin tyttöjen. Positiiviset näkemykset omasta osaamisesta ja matematiikan opiskelusta sekä tunnollinen läksyjen teko olivat yhteydessä parempiin tuloksiin. Matematiikkaan kohdistuva ahdistus oli lievempää pojilla, lukion pitkään matematiikkaan tähtäävillä ja korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla.” https://karvi.fi/2016/04/25/matematiikan-oppimistulokset-perusopetuksen…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Valtakunnalliset kokeet pitäisi pitää kaikille ja sen pitäisi olla pääasiallinen arviointikriteeri päättöarvostelussa. Nythän ne on olemassa, ja koulu voi itse valita pidetäänkö ja missä aineessa eikä sitä tarvitse huomioida arvioinnissa.

Jos on valtakunnalliset kokeet, niin pitäisi laatia myös valtakunnalliset sisällöt opettamiselle. OPS antaa aika vapaat kädet paikallisiin painotuksiin, opettajan pedagogiseen vapauteen. Uskon, että siitä seuraa opetuksen tason lasku, kun opettajista tulee ulkoa ohjattuja virkamiehiä, joiden oma innostus, ammatillisen osaamisen painotukset ja profesionaalinen näkemys eivät pääse esille.

Vierailija kirjoitti:

Näin lukion matikanopettajana täytyy sanoa, että kyllä sen vuosien saatossa on aika hyvin oppinut, että yläkoulun päättöarvosana Ei korreloi lähtötason kanssa kovinkaan hyvin. Sen sijaan tietyistä kouluista tulee parempaa porukkaa kuin toisista, ihan arvosanoista riippumatta.

Meidän lasten lähikoulu on Suomen top 10:ssä ollut kymmeniä vuosia. Sieltä arvosanan 8 saaneet kirjoitti ylioppilaskirjoituksissa paremmin kuin kympin maalaisserkut.

Vierailija kirjoitti:

[

”Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.”

https://karvi.fi/esi-ja-perusopetus/oppimistulosten-arvioinnit/perusope…

En ole tämä kirjoittaja, mutta KARVI tutkii paraikaa osaamiseroja peruskoulussa. Pari vuotta sitten julkaistussa pitkittäisseurannassa kävi ilmi, etteivät lukion päättöarvosanat ole mitenkään vertailukelpoisia.

” Erilaiset arviointikäytänteet näkyvät eroina kouluarvosanoissa

Matematiikan kouluarvosanojen keskiarvo oli tytöillä 7,9 ja pojilla 7,5. Arviointi koulujen sisällä vaikuttaa johdonmukaiselta, mutta koulujen välillä on eroja: eri kouluissa keskimäärin yhtä hyvin osanneiden oppilaiden arvosanoissa saattoi olla jopa kahden numeron ero. Erilaiset arviointikäytänteet herättävät kysymyksen oppilaiden tasa-arvoisuudesta jatko-opintoihin valikoitumisessa.

Oppilaiden mielestä matematiikka oli varsin hyödyllinen, mutta ei kovin pidetty oppiaine. Oma osaaminen koettiin keskimäärin lievästi myönteisenä, ja poikien käsitys omasta osaamisesta oli parempi kuin tyttöjen. Positiiviset näkemykset omasta osaamisesta ja matematiikan opiskelusta sekä tunnollinen läksyjen teko olivat yhteydessä parempiin tuloksiin. Matematiikkaan kohdistuva ahdistus oli lievempää pojilla, lukion pitkään matematiikkaan tähtäävillä ja korkeamman koulutuksen saaneiden vanhempien lapsilla.” https://karvi.fi/2016/04/25/matematiikan-oppimistulokset-perusopetuksen…

En oo toi, jolle vastasit, mutta onhan toi nyt eri asia, kun alkuperänen väite, että samalla osaamisella voi saada 6 tai 9 eli neljän numeron heitto...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Valtakunnalliset kokeet pitäisi pitää kaikille ja sen pitäisi olla pääasiallinen arviointikriteeri päättöarvostelussa. Nythän ne on olemassa, ja koulu voi itse valita pidetäänkö ja missä aineessa eikä sitä tarvitse huomioida arvioinnissa.

Jos on valtakunnalliset kokeet, niin pitäisi laatia myös valtakunnalliset sisällöt opettamiselle. OPS antaa aika vapaat kädet paikallisiin painotuksiin, opettajan pedagogiseen vapauteen. Uskon, että siitä seuraa opetuksen tason lasku, kun opettajista tulee ulkoa ohjattuja virkamiehiä, joiden oma innostus, ammatillisen osaamisen painotukset ja profesionaalinen näkemys eivät pääse esille.

Tietyt asiat siellä peruskoulun ops:ssa nyt vaan on, ja ne pitäisi valtakunnallisesti arvioida, jos lukiopaikat (ja amis) halutaan jakaa keskiarvoon perustuen. Toki kouluilla voi edelleen olla painotuksia ja erilaisia pedagogisia linjauksia, mutta tietty sisältö nyt vaan pitäisi kaikilla peruskoulun päättävillä olla opetettuna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.

Aijaa, miksi?

On ikävää olla huono parhaiden joukossa. Helpompi olisi olla keskinkertainen tolvanoiden seassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Itseäni ei epäilyttänyt hetkeäkään kokeiden arviointi vaan pidettyjen kokeiden vaativuustaso. Meillä ei saanut kokeita koskaan kotiin, niitä näki kerran vuodessa vanhempainvartissa tai erikseen sopimalla käynti kouluun.

On iso karhunpalvelus pitää helppoja kokeita, joista osa saa helposti 10, kun todellinen osaaminen ei sitä vastaa.

Oho ompa outo käytäntö. Mielestäni jo oppilaiden oikeusturvan takia kokeet pitäisi saada kotiin. Lisäksi se olisi hyvää tietoa kotiin oppilaan osaamisesta. Toki ymmärrän, jos isoissa kouluissa on paljon oppilaita, joilla kokeet katoaa tai "katoaa". Opettajillahan on myös velvollisuus arkistoida ja säilyttää kokeet tietyn ajan ja se on tietty hankalaa, jos oppilaat eivät kokeitaan enää palauta.

En kyllä ymmärrä, miksi opettaja tekisi tahallaan liian helppoja kokeita. Itse myönnän kyllä arvioidessani koetta huomanneeni, että olen tehnyt "liian helpon" tai "liian vaikean" kokeen, mutta mukautan arviointia myös sen mukaan. Aika nopeasti kyllä syntyy käsitys siitä, minkälaisilla kokeilla/ projekteilla/ tehtävillä saa mitattua minkäkinlaista osaamista.

Lapsen luokassa oli 20 oppilasta. Muistaakseni poikia 12 ja tyttökä 8. Lukioon jatkoivat kaikki tytöt ja 2 poikaa. Loput lähtivät ammattikouun. Isolla osalla pojista oli vaikeuksia matematiikan kanssa, helposti kokeet ohjautuvat helppoon suuntaan, jotta kaikki pääsisivät läpi. Toisaalta voi kokeen rakentaa niinkin, että siinä on muutama helppo ja loput vaikeita tehtäviä.

Olen huolissani noiden uutisten takia, joiden mukaan toisen koulun 10 on toisen koulun 7-8.

Vierailija kirjoitti:

Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat. 

Ajatella, että kovalla työllä ja osaamisella on merkitystä enemmän kuin syntymäpaikalla! Tämäpä radikaalia.

Mikä estää sitä vähälahjaista helsinkiläistä pyrkimästä keravalaiseen lukioon, onko matka pitempi siihen suuntaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

esikouluikäisen isipappa kirjoitti:

Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.

Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.

Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.

OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.

Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.

En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta. 

eri

Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.

Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.

Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.

Muutamassa aineessakin kun numero keikahtaa nippanappa sinne heikompaan, ja joku toinen opettaja taas katsoo samankaltaista tilannetta höllemmin, niin keskiarvossa on kyllä jo iso ero.

En ole, kelle vastasit, mutta tottahan tuo on. Ei ole edes mahdollista laatia täysin vedenpitävää arviointia. Valtakunnalliset kokeet mittaisivat aika kapeaa osaamista eli sitä muistia ja kirjallista taitoa. Opsissa on aika paljon muitakin oppimistavoitteita.

Haluaisin nähdä ne valtakunnalliset kokeet, joissa ois kemiassa labrakokeita, suomen kielessä ja kirjallisuudessa ilmaisutaidollisia osioita tai liikunnassa jotain, mikä "mittaisi" oppilaan sosiaalisia ja psyykkisiä taitoja.

Laiskottelu kostautuu. Syntyperällä ja kikkelillä ei pädetä nykyään.