Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Tampereella lukiopaikkoja alle kasin oppilaille ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä moni teini kiroaa vanhempiensa asuinpaikkavalintaa ihan muistakin syistä. Mikä pakko se on muuttaa alueelle, jossa lasten koulunkäynti ei onnistu?
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä Helsingissäkin lukioon pääsee helposti, jos on sattunut syntymään ruotsinkieliseksi.
Suomenkieliset pääsevät noihin ihan yhtä helposti. Katsos kun keskiarvo ei riipu kielestä.
Kannattanee OPISKELLA siellä peruskoulussa eikä laiskotella.
Ruotsinkielisessä koulussa oppii sen toisen kotimaisen natiivitasoisesti, ellei pää ole puuta tai vanhemmat persuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen pienemmältä paikkakunnalta läheltä pk-seutua. Kuulun näihin liki kympin oppilaisiin, joka kävi sitten omalta osaltaan nostamassa erään eliittilukion sisäänpääsykeskiarvoa. Syy?
Lukion kurssivalikoima. Olin lukenut pitkää ruotsia ja saksaa. Tämän lisäksi halusin aloittaa lukiossa yhden vähän harvinaisemman kielen. Potentiaalisia vaihtoehtoja oli noin kolme näillä ehdoilla. Lisäksi vaakakupissa painoi suosikkiaineeni yhteiskuntaopin opetuksen taso. Oman paikkakunnan lukiossa kun opettaja oli legendaarisen huono, yhteiskuntaoppia ei kirjoitettu tästä syystä oikein yhtään ja kun ei ollut lukijoita, eipä sitten ollut mitään syventäviä kurssejakaan.
Käytin sitten päivässä noin kolme tuntia koulumatkoihin, mutta siihen oli intoa ja motivaatiota, kun sain oppia asioita, joita rakastin. Oman paikkakunnan noin 7,5 keskiarvon lukiossa en olisi oppinut yhtä hyvin enkä olisi saanut haluamaani kieltä ja motivaatio olisi tippunut.
Jonkun äipän mielestä ehkä en ansainnut paikkaani lukiossa, vaan se olisi pitänyt antaa lähempänä asuvalle. Kuitenkin mielestäni olisi ollit kohtuutonta, jos minua olisi rankaistu siitä, että vanhempani ovat päättäneet asua pienemmällä paikkakunnalla tai Helsingin kämppiin ei ole varaa ja näin en olisi saanut lukea haluamiani ja minua työelämässä hyödyttäneitä kieliä ja saanut laadukasta opetusta minulle tärkeimmissä aineissa. Paikkakuntani lukio kun keskittyi enemmän luonnontieteisiin, jotka eivät kiinnostaneet. Tein valtavasti töitä sekä yläasteella että lukiossa saavuttaakseni haaveeni ja koen, etten ole tehnyt mitään väärää.
Senkun perustetaan Helsinkiin jättilukioita ja kerätään Suomesta kaikki kympin oppilaat niihin hikaroimaan keskenään. Ei ole multa pois. Mutta paikkoja pitää olla niin paljon, että MYÖS helsinkiläiset 8+ tasoiset nuoret saavat lukiopaikan ilman, että pitää matkustaa pitkiä matkoja. Se tässä on ongelma.
Aha. Eli muutto toiselle paikkakunnalle on ihan liikaa vaadittu helsinkiläiseltä, mutta ok esim. sonkajärveläiselle. Eikö stadin mammat osaa katkaista sitä napanuoraa?
Voisko joku kertoa mikä käytännön hyöty siitä on että pääsee "eliittilukioon"?
Itse kävin lukion johon raja oli jotain kasin pintaan. Nyt ollaan yliopistossa eikä täällä ketään kiinnosta kävitkö Ressun vai jonkun oululaisen kyläkoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyviä numeroita saa siis yhä helpommin kun noin monella hyvä keskiarvo. Lisäksi lukioon yrittävät ihan väärät ihmiset nykyään, ei huonolla lukiomenestyksellä tee mitään, se on kun en muutakaan keksi näille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Maalla tuo aivan normaalia. Joukkotartuntaliikenne sitä paitsi toimii pk-seudulla.
On turha verrata alueita, joissa kellään ei mahdollista päästä ns lähelle lukioon sellaiseen alueeseen, missä 10km säteellä on useita lukioita. Kyllä olisi aivan kohtuullista tällaisessa paikassa päästä suhteellisen lähelle eikä matkustaa toiseen kuntaan tai kaupungin laidalta toiselle heikolla poikittaisliikenteellä.
Olet naurettava. Maaseudulla ei välttämättä ole minkäänlaista joukkoliikennettä, vaan 15-vuotias joutuu MUUTTAMAAN opoilaitoksen lähelle.
Kermapersemammalle on kauhistus, jos Meidän Pekka joutuu kulkemaan KAHDELLA BUSSILLA.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko noissa kouluissa yhtään poikaa? Pojille ei ole moinen npc käytös normaalia.
Tyttöjä on lievä enemmistö, mutta absoluuttisesti parhaissa on enemmän poikia
Sanopa yksi esimerkkki.
Tytöt on enemmän koukussa someen kuin pojat. (Tutkittu juttu ja ymmärrettävää koska naiset ovat juoruilijoita luonnostaan)
Tämä johtaa siihen että pojat pärjäävät koulussa paremmin tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntuu hassulta teidän ongelmat, kun itse asuin aikoinaan paikkakunnalla, jolla ei ollut lukiota lähimaillakaan. Ainoa vaihtoehto mennä lukioon oli muuttaa pois kotoa. Siis asua täysin itsenäisesti 16-vuotiaana, laittaa ruoat, pestä pyykit, huolehtia itse kaikesta jne. Siinä mielessä teidän tunnin koulumatkoista stressaaminen tuntuu oudolta. Sen tunnin koulumatkan voi käyttää hyödyksi esim. läksyjen lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä käytännön hyöty siitä on että pääsee "eliittilukioon"?
Itse kävin lukion johon raja oli jotain kasin pintaan. Nyt ollaan yliopistossa eikä täällä ketään kiinnosta kävitkö Ressun vai jonkun oululaisen kyläkoulun.
Oululaisessa kyläkoulussa on vaikeaa olla opiskeluun panostava outolintu, kun ympäristöä kiinnostaa kalja ja mopot enemmän kuin yliopisto. Eliittikoulussa vastaavaa ongelmaa ei ole
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hassulta teidän ongelmat, kun itse asuin aikoinaan paikkakunnalla, jolla ei ollut lukiota lähimaillakaan. Ainoa vaihtoehto mennä lukioon oli muuttaa pois kotoa. Siis asua täysin itsenäisesti 16-vuotiaana, laittaa ruoat, pestä pyykit, huolehtia itse kaikesta jne. Siinä mielessä teidän tunnin koulumatkoista stressaaminen tuntuu oudolta. Sen tunnin koulumatkan voi käyttää hyödyksi esim. läksyjen lukemiseen.
Ei sitä kuule pk-seudun ruuhkabusseissa paljon opiskella.
Ja ymmärrän tuon ärtymyksen helsinkiläisenä, koska mehän maksetaan nuo lukiot, eikä silti saada kaikkia halukkaita helsinkiläisiä niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko noissa kouluissa yhtään poikaa? Pojille ei ole moinen npc käytös normaalia.
Tyttöjä on lievä enemmistö, mutta absoluuttisesti parhaissa on enemmän poikia
Sanopa yksi esimerkkki.
Käy tsekkaamassa Teknologiateollisuuden myöntämät 1000 euron stipendien saajat. Nimien perusteella melkoinen poikaenemmistö, vaikka lukioissa on enemmistö tyttöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tytöt on enemmän koukussa someen kuin pojat. (Tutkittu juttu ja ymmärrettävää koska naiset ovat juoruilijoita luonnostaan)
Tämä johtaa siihen että pojat pärjäävät koulussa paremmin tulevaisuudessa.
No ny puhuu tiädemiäs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä käytännön hyöty siitä on että pääsee "eliittilukioon"?
Itse kävin lukion johon raja oli jotain kasin pintaan. Nyt ollaan yliopistossa eikä täällä ketään kiinnosta kävitkö Ressun vai jonkun oululaisen kyläkoulun.Oululaisessa kyläkoulussa on vaikeaa olla opiskeluun panostava outolintu, kun ympäristöä kiinnostaa kalja ja mopot enemmän kuin yliopisto. Eliittikoulussa vastaavaa ongelmaa ei ole
Joo itseäkin ärsyttää rahvas jota kiinnostaa NHL, kalja ja seurustelu enemmän kuin derivointi.
Mutta eipä se haitannut lopulta yhtään että lukiossani oli kalja-keijoja.
Suurin osa opiskelutyöstä tehdään kuitenkin kotona, eikä lukio-opinnot ole lopulta kovin vaikeita. Tämän tajusin vasta yliopistossa. Lukiossa pitkä matikka ja fyssa tuntuivat haastavilta, mutta nyt teoreettisen fysiikan opiskelijana tajuan miten helppoja asioita lukiossa pitää oikeasti osata. Mielestäni ei tarvitse Ressua oppiakseen pitkän matikan ja fysiikan kympin tasoisesti. Ja onko kellään oikeasti mitään todistetta että Ressussa saadaan opetettua nuo asiat paremmin kuin muissa kouluissa? Meillä yliopistollakin on proffia jotka selittää asiat huonosti ja opettaisin itse paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu hassulta teidän ongelmat, kun itse asuin aikoinaan paikkakunnalla, jolla ei ollut lukiota lähimaillakaan. Ainoa vaihtoehto mennä lukioon oli muuttaa pois kotoa. Siis asua täysin itsenäisesti 16-vuotiaana, laittaa ruoat, pestä pyykit, huolehtia itse kaikesta jne. Siinä mielessä teidän tunnin koulumatkoista stressaaminen tuntuu oudolta. Sen tunnin koulumatkan voi käyttää hyödyksi esim. läksyjen lukemiseen.
Ei sitä kuule pk-seudun ruuhkabusseissa paljon opiskella.
Ja ymmärrän tuon ärtymyksen helsinkiläisenä, koska mehän maksetaan nuo lukiot, eikä silti saada kaikkia halukkaita helsinkiläisiä niihin.
Miksei voisi opiskella? Ei siihen tarvitse kuin luurin ja kuulokkeet eli nuoren vakiovarusteet
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä käytännön hyöty siitä on että pääsee "eliittilukioon"?
Itse kävin lukion johon raja oli jotain kasin pintaan. Nyt ollaan yliopistossa eikä täällä ketään kiinnosta kävitkö Ressun vai jonkun oululaisen kyläkoulun.Oululaisessa kyläkoulussa on vaikeaa olla opiskeluun panostava outolintu, kun ympäristöä kiinnostaa kalja ja mopot enemmän kuin yliopisto. Eliittikoulussa vastaavaa ongelmaa ei ole
Joo itseäkin ärsyttää rahvas jota kiinnostaa NHL, kalja ja seurustelu enemmän kuin derivointi.
Mutta eipä se haitannut lopulta yhtään että lukiossani oli kalja-keijoja.
Suurin osa opiskelutyöstä tehdään kuitenkin kotona, eikä lukio-opinnot ole lopulta kovin vaikeita. Tämän tajusin vasta yliopistossa. Lukiossa pitkä matikka ja fyssa tuntuivat haastavilta, mutta nyt teoreettisen fysiikan opiskelijana tajuan miten helppoja asioita lukiossa pitää oikeasti osata. Mielestäni ei tarvitse Ressua oppiakseen pitkän matikan ja fysiikan kympin tasoisesti. Ja onko kellään oikeasti mitään todistetta että Ressussa saadaan opetettua nuo asiat paremmin kuin muissa kouluissa? Meillä yliopistollakin on proffia jotka selittää asiat huonosti ja opettaisin itse paremmin.
Yliopisto-opiskelijana varmasti ymmärrät, että joistakin lukioista saadaan parempia tuloksia kuin toisista? Ja että se ei poista yksittäisten huippujen mahdollisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisko joku kertoa mikä käytännön hyöty siitä on että pääsee "eliittilukioon"?
Itse kävin lukion johon raja oli jotain kasin pintaan. Nyt ollaan yliopistossa eikä täällä ketään kiinnosta kävitkö Ressun vai jonkun oululaisen kyläkoulun.Oululaisessa kyläkoulussa on vaikeaa olla opiskeluun panostava outolintu, kun ympäristöä kiinnostaa kalja ja mopot enemmän kuin yliopisto. Eliittikoulussa vastaavaa ongelmaa ei ole
Joo itseäkin ärsyttää rahvas jota kiinnostaa NHL, kalja ja seurustelu enemmän kuin derivointi.
Mutta eipä se haitannut lopulta yhtään että lukiossani oli kalja-keijoja.
Suurin osa opiskelutyöstä tehdään kuitenkin kotona, eikä lukio-opinnot ole lopulta kovin vaikeita. Tämän tajusin vasta yliopistossa. Lukiossa pitkä matikka ja fyssa tuntuivat haastavilta, mutta nyt teoreettisen fysiikan opiskelijana tajuan miten helppoja asioita lukiossa pitää oikeasti osata. Mielestäni ei tarvitse Ressua oppiakseen pitkän matikan ja fysiikan kympin tasoisesti. Ja onko kellään oikeasti mitään todistetta että Ressussa saadaan opetettua nuo asiat paremmin kuin muissa kouluissa? Meillä yliopistollakin on proffia jotka selittää asiat huonosti ja opettaisin itse paremmin.
Niin sinua ei ehkä haitannut, mutta monille ympäristöllä on suurempi vaikutus. Kaveriporukalla on suuri vaikutus keskimääräisen nuoren elämään, sitä tuskin kukaan voi kiistää. Kyse ei ole opettajien tasoeroista vaan siitä, että ympäristöllä on vaikutusta ihmisiin - joihinkin enemmän ja joihinkin vähemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Ei saa samaa opetusta, jos lähilukion keskiarvoraja on matala. Jostain syystä kuitenkin nuoret haluavat kaueampana olevaan eliittilukioon ja pysyvät valinnassaan, vaikka voisivat vaihtaa lähilukioon. Jotain se kertoo
Kyllä muuten saa. Erot Suomen lukioiden opetuksen välillä on hyvin pienet. Ihan tutkitusti. On nimittäin useammassa tutkimuksessa todettu, että oppilaat eivät saa eliittilukiosta käytännössä mitään etua ylioppilaskirjoituksiin. On pelkkää kuvitelmaa, että oppilas saa elittiilukiossa parempaa opetusta. Eliittilukioihin ehkä hakeudutaan tämän harhaluulon takia ja myös sen takia että kyseessä on eliittilukio. Loppupeleissä siitä lukiosta ei kuitenkaan ole hyötyä ylioppilaskirjoituksissa.
Kertonee vaan sen, että eliittilukioon hakeutuva nuori ja vanhempansa uskovat tämän eliittilukiohömpän. Ja sen takia kulkee päivittäin pari tuntia eliittilukioon opiskelemaan vaikka ihan saman opetuksen ja menestyksen saisi siitä lähilukiosta.
http://ajatuspajalinja.fi/huippulukiossa-opiskelu-ei-takaa-menestysta-y…
"Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan niin sanotussa eliitti- tai huippulukiossa opiskelu ei paranna ylioppilaskoemenestystä."
"Kortelaisen mukaan tulos voi selittyä sillä, että Suomessa on erittäin hyviä opettajia, eikä opetuksen tasossa ei ole merkittäviä eroja."
"Hän pitää tuloksia rohkaisevina opiskelijavalintojen uudistamisen näkökulmasta erityisesti siksi, että eri lukioista tulevilla opiskelijoilla näyttäisi olevan pitkälti yhtäläiset mahdollisuudet menestyä ylioppilaskirjoituksissa. Se osaltaan hälventää ajoittain esitettyä huolta, jonka mukaan ylioppilastutkinnon merkityksen korostaminen opiskelijavalinnoissa asettaisi alemman keskiarvorajan lukioista tulevat hakijat huonompaan asemaan ja loisi näin eriarvoisuutta."
Tuossa tutkimuksessa ei vertailtu sitä meneekö 7 keskiarvon lähilukioon vai 9,5 keskiarvon eliittilukioon. Jokainen osaa laittaa lappuun lukiot keskiarvorajan mukaan suurin piirtein oikeassa järjestyksessä eli jos Ressun rajasta jää pari sadasosaa niin tie ei vie Vuosaareen vaan Märskyyn tai johonkin muuhun hyvään lukioon.
Tuossa tutkimuksessa vertailtiin niitä juuri ja juuri eliittilukioon päässeitä ja niitä jotka jäivät ihan siihen rajalle, eivätkä päässeet eliittilukioon vaan kävivät lukionsa ns. huonommassa lukiossa. Siis käytännössä samantasoisia oppilaita. Erot keskiarvoissa kun ovat muutaman kymmenesosan luokkaa. Näiden samantasoisten oppilaiden kohdalla ei huomattu mitään eroa eliittilukion ja huonomman lukion kohdalla. Eli eliittilukion oppilas ei hyötynyt eliittilukiosta eikä taas toisen lukion oppilasta haitannut se että opiskeli ei-eliittilukiossa. Ylioppilaskirjoituksissa tasot olivat keskimäärin samat.
Oliko tutkimuksessa mainittu kuinka suuri keskiarvoraja oli halutun eliittilukion ja toteutuneen lukiovaihtoehdon välillä? Sehän tässä olisi kiinnostavaa
Tuoltahan tuo koko tutkimus löytyy
https://docplayer.fi/52555989-Eliittilukioiden-vaikutukset-ylioppilaski… .
Kerro jos löysit, minä en löytänyt. Mielestäni tuo olisi tutkimuksessa oleellisin tekijä. Tarkastellaan kahta eliittilukioihin haluavaa opiskelijaa, joilla molemmilla samasta koulusta on keskiarvo 9,4 ja eliittilukioon vaaditaan 9,5. Opiskelija A laittaa kakkosvaihtoehdoksi lukion, jonka keskiarvoraja on 9,0 ja pääsee sinne. Opiskelija B laittaa kakkosvaihtoehdoksi vieressä olevan lukion, jonka keskiarvoraja on 7,5. Vertaillaan näitä opiskelijoita keskenään sekä lisäksi opiskelijaan C, joka pääsee nipinnapin eliittilukioon.
Tämä olisi se mitä pitäisi tutkia
Kyllä se ysin keskiarvon oppilas pysyisi ysin oppilaana myös siellä 7.5 keskiarvon lukiossa. Ei se lukio ole opetukseltaan 7.5 tasoa vaan sen oppilasaines on tuota luokkaa. Eliittilukiokaan ei opetukseltaan ole liki 10 koulu vaan sen oppilasaines on sitä. Koulun opetus ja oppilasaines on kaksi eri asiaa. Tätä ei monikaan tunnu käsittävän vaan kuvittelee, että koska johonkin kouluun haketuu paljon 10 oppilaita on koulun opetuksenkin oltava todella hyvää. Jopa parempaa kuin muualla. Ja kuvittelevat että jos pieneen "rupukouluun" hakeutuu 7-8 oppilaita niin sen opetuksenkin on oltava pakosti huonoa. Mutta näin ei oikeasti ole. Opettajat on Suomessa hyviä, työskentelivät he sitten eliittikoulussa tai rupukoulussa. Hyvä oppilas menestyy ns. huonossakin koulussa. Koska ne huonot koulut on opetukseltaan ihan yhtä hyviä kuin eliittikoulutkin. Oppilaiden hyvyys tai huonous ei vaikuta opettajien ammattitaitoon.
Ei kai tässä opettajien ammattitaitoa epäillä vaan sitä kuinka paljon kiitettävä opiskelija saa irti rupulukion tunneista, joissa isompi osa ajasta menee työrauha-asioihin ja perusjuttujen läpi käymiseen kuin eliittilukioissa. Opettajan aika menee heikompien opiskelijoiden opastukseen, jotta pääsevät ylipäänsä läpi ja voivat jatkaa seuraavalle kurssille. Vaikea uskoa, että kiitettävä opiskelija saa tämmöisestä ympäristöstä samalla tavalla irti kuin eliittilukiosta
Lukiossa ei työrauhan kanssa yleensä ole suuria ongelmia. Lukioon hakeutuu, jopa niihin ns. huonoihin, porukka joka on suht motivoitunutta opiskelemaan. Heikoimmat lopettaa jo jouluun mennessä. Tämä on taas näitä mielikuvia. Lukiossa jossa oppilaat on 7-8 tasoa on pakko olla häirikköjä ja huono työrauha. Ja opettajien aika menee "heikkojen" opettamiseen. Olen itse käynyt lukion, jossa pääsyraja oli sinä kasin kieppeillä. Joinain vuosina alempikin. Ei ollut ongelmia työrauhan kanssa. Eikä heikot estelleen hyviä oppimasta. Älliä kirjoitettiin ja opiskelut sujui oikein hyvin.
Eliittilukio ei tuo mitään lisäarvoa opiskelijalle. Voit toki brassailla opiskelevasi sellaisessa ja saada siitä mielihyvää. Ehkä se on sitten se lisäarvo jonka saat.
Huoh, yhä edelleen kasin tasoisille helsinkiläisille nuorille on lukiopaikkoja ilman pitkiä koulumatkoja. Kerro ihmeessä kaupunginosa, jossa tämä ei toteudu.
eri