Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.
Aijaa, miksi?
Siksi että tärkeily ja pyrkimys hyvältä näyttämiseen toisten silmissä sen kustannuksella että olisi aito yhteys toisiin ihmisiin ja opittavaan asiaan ei ole minun juttuni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä eliittikouluajattelu on kyllä aivan hassua. Lukioissa on sama opetussuunnitelma. Painotuseroja on, mutta lopulta kyse on hyvin pienestä määrästä valinnaisia kursseja. Lukiot on päästetty eriytymään oppilaiden lähtötason (sisäänpääsy keskiarvo) suhteen, mikä istuu jotenkin huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan ajatuksena. Kyllä omassa nuoruudessanikin joissain lukioissa oli vähän kovempi keskiarvo, mutta pääosin nuoret menivät johonkin niistä lähellä olevista (90-luvulla tämä).
Itse kävin Etelä-Tapiolan lukion, joka jo silloin oli yksi Suomen parhaita kirjoitusten tuloksilla mitattuna. Sisään pääsi muistaakseni 8.6 keskiarvolla. Mutta ihan tavallista porukkaa siellä oli, hyviä, keskivertoa jne, kaikki sulassa sovussa. Opiskelurauha ihan sitä, mitä 16-vuotiailta voi odottaa, selvä parannus yläasteeseen, mutta toki levotontakin välillä.
Ja ihan hyvä niin. Emme me tarvitse mitään eliitti vs rupulukiot ajattelua vaan tasaisia hyviä toisen asteen oppilaitoksia. Ne pahimmat tapaukset kuitenkin tässä kohdassa karsiutuvat pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko näillä eliittilukioilla jotain lisäarvoa tai sellaista antia, että niihin kannattaa pyrkiä. Tyttäreni olisi päässyt eliittilukioihin, mutta hakeutui lukioon, jossa ka 8,3. Koulumatkoilla ei tässä yhteydessä merkitystä, etäisyydet lukioihin kuta kuinkin samat. Moni on kyseenlaistanut tytön valintaa eli miksi ei hakenut kovimman ka:n lukioihin. Hän ei ole kiinnostunut eliittilukion statuksesta (joillekin tällä kai merkitystä?), mutta onko näissä kouluissa esim parempi opetus tai jotain muuta oikeasti parempaa tarjottavaa? Kiinnostaisi esim opettajien kommentit.
Minulla on kokemusta hyvän yhteiskoulun yläasteesta ja huonon yhteiskoulun lukiosta. Tuossa hyvässä koulussa oli muutama uskomattoman huono opettaja. Ihmetyttää vieläkin, miten ylipäätänsä olivat tuon työnsä saaneet. En tiedä noiden opettajien koulutuksesta, mutta vaikutti siltä kun eivät olisi päivääkään opettamansa ainetta opiskelleet ja olisi oikeastaan ollut ihan sama kun kuka tahansa ummikko olisi opettanut. Erityisen huonona on jäänyt mieleen yläasteen fysiikan opettaja. En vieläkään osaa yhtään fysiikkaa ja olisi tehnyt mieli huutaa tuolle opettajalle päin naamaa kun oli niin surkea. Tuolla opettajalla oli lisäksi aivan jäävä nikotiiniriippuvuus.
Toisaalta sitten huonossa lukiossa oli muutama aivan erinomainen opettaja. Noilla opettajilla oli hyvä yleissivistys ja tiesivät paljon muustakin kuin omassa aineesta. En myöskään kokenut, että olisivat pitäneet omaa ainettaan muita parempina. Erinomainen uskonnonopettaja ei tuputtanut uskontoa kenellekään, eikä olettanut uskonnon mitenkään suojelevan. Kertoi avoimesti keuhkosyöpäepäilyistään, mutta myönsi suoraan sen olevan omaa syytän kun oli polttanut tupakkaa niin paljon, eikä ollut päässyt siitä irti, vaikka olisi halunnutkin. Äidinkielenopettaja taas oli koulun pidetyin opettaja, joka toimi myös eräänlaisena terapeuttina. Kaikki olivat tämän opettajan seurassa hyvin rentoja ja opettaja järjesti suosittua iltapäivisin pidettyä valinnaista kurssia,jossa puhuttiin kirjallisuudesta ja kirjallisuuden kautta keskustelut ajautuivat kaikkeen mahdolliseen. Tämä opettaja oli erittäin sivistynyt ja ehkä paras opettaja, joka minulla on koskaan ollut.
Niin, ja tämän lukion oppilaista suurin osa oli niitä, jotka eivät päässeet tämän yhteiskoulun lukioon, jossa kävin yläasteen. Nämä kaksi koulua sijaitsevat aika lähellä toisiaan, ovat siis toisilleen lähimmät vastaavat koulut ja lähelle niitä pääsee samoilla bussseilla, vain muutama pysäkki väliä. Helsingissä siis on näin. Itsekin olisin halunnut lukioon samaan yhteiskouluun, jossa kävin yläasteen.
Lopuksi vielä fysiikanopettaja H.T, en tiedä, missä olet nyt, mutta jos et ole vaihtanut alaa, toivottavasti osaamistasosta ja opetustaitosi ovat parantuneet ja muukin kiinnostaa kuin se, milloin voit taas polttaa tupakkaa.
Tämä yläkoulun opettajien heikompi aineenhallinta tulee lisääntymään yhtenäistyvien peruskoulujen myötä, kun luokanopettajat saavat, varsinkin luokanopettajataustaisten rehtoreiden ansiosta enemmän tunteja yläasteella. Toisaalta yliopistossa moni hakeutuu aineenopettajan suuntautumisvaihtoehtoon vähäisten, mutta kateutta herättävien etujen vuoksi ja kun ei ole suhteita, ei voi muullekaan alalle hakeutua.
Joillakin paikkakunnilla samat epäpätevät opettavat vuodesta toiseen yläkouluissa, kun ovat rehtorin mielestä hyviä tyyppejä. Aineyhdistelmät ja palkkaamiskausi sorvataan sellaiseksi, ettei päteviä hakijoita joko ole tai sitten he eivät näihin tehtäviin hakeudu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
esikouluikäisen isipappa kirjoitti:
Tuossa on jo se riski että yksikin veemäinen maikka voi lopputokarin arvostelullaan vesittää lapsen loppuelämän. Melkoinen vastuu annettu opettajille, jotka kaikesta huolimatta ovat monet luonnehäiriöisiä, juonittelevia narsisteja.
Hohhoijaa. Ja sitten vielä ihmetellään, miksi opettajien pitää kohdata paljon törkeää käytöstä. Kotoa se lähtee. Varmasti olet jo aloittanut lapsesi aivopesemisen, että opettajat ovat syvältä eikä heitä tarvitse arvostaa.
Aineenopettajat antavat päättötodistuksen tiukkojen päättöarviointien kriteerien mukaan. Ei niitä kukaan hatusta voi vedellä. Ne pitää pystyä perustelemaan. Eikä hyviä arvosanoja voi antaa sen perusteella, että oppilas on kiva ja yritteliäs. Päättöarvosana annetaan OSAAMISEN perusteella. Opetussuunnitelma on kaikkien tarkistettavissa.
OPSISSA on määritelty vain 8 ja 5 arvosanojen kriteerit tarkasti. Kaikki muu on opettajan tulkintaa enemmän tai vähemmän, juurikin esim onko ysin vai kympin arvoinen.
Meinaatko, ettei opettaja ole kykenevä arvioimaan, onko oppilaan osaaminen kasin kriteerien pohjalta ysin vai kympin tasoa? Tai kenties kutosen tai seiskan? Sitä osaamisen näyttöä kerätään pitkin lukuvuotta eri tavoin. Jännä juttu, miten muut ovat pätevämpiä antamaan arvosanoja kuin opettajat itse. Niitä arvosanoja ei myöskään anneta sen mukaan, millaisia arvosanoja kukin oppilas haluaisi päästäkseen toiveidensa jatko-opiskelupaikkaan. Osaaminen ratkaisee.
En nyt jaksa etsiä oikeaa Karvin raporttia, mutta muistelisin, että samalla osaamisella saattoi saada arvosanan 6-9 riippuen koulusta.
eri
Okei kaivahan tuo raportti esille, koska en millään voi uskoa, että samalla osaamisella voi saada kohtalaisen tai kiitettävän arvosanan, väliin jää vielä kuitenkin tyydyttävä ja hyvä... Ja tässä on muistettava, että kokeiden numerot eivät ole sama asia kuin osaaminen ja todistusarvosana, vaan arvioinnissa otetaan huomioon myös erilaisia työskentelytaitoja yms.
Jos omat/lapsensa arvosanat epäillyttävät ja mietityttävät, voi opettajaan olla yhteydessä. Numerot eivät ole hatusta heitettyjä. Lisäksi opettajilla on velvollisuus dokumentoida arviointiaan, joten ope varmasti avaa arviointinsa perusteluita.
Uskon, että arvioinnissa yhden arvosanan heitto on mahdollista, sillä usein opettajatkin joutuvat aika tiukasti pohtimaan kahden arvosanan väliltä.
Muutamassa aineessakin kun numero keikahtaa nippanappa sinne heikompaan, ja joku toinen opettaja taas katsoo samankaltaista tilannetta höllemmin, niin keskiarvossa on kyllä jo iso ero.
En ole, kelle vastasit, mutta tottahan tuo on. Ei ole edes mahdollista laatia täysin vedenpitävää arviointia. Valtakunnalliset kokeet mittaisivat aika kapeaa osaamista eli sitä muistia ja kirjallista taitoa. Opsissa on aika paljon muitakin oppimistavoitteita.
Haluaisin nähdä ne valtakunnalliset kokeet, joissa ois kemiassa labrakokeita, suomen kielessä ja kirjallisuudessa ilmaisutaidollisia osioita tai liikunnassa jotain, mikä "mittaisi" oppilaan sosiaalisia ja psyykkisiä taitoja.
Ei kukaan sanonut, että se valtakunnallinen olisi ainoa arviointikriteeri. Mutta sillä tulisi olla iso painoarvo, jotta arviointi olisi valtakunnallisesti reilua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Ajatella, että kovalla työllä ja osaamisella on merkitystä enemmän kuin syntymäpaikalla! Tämäpä radikaalia.
Mikä estää sitä vähälahjaista helsinkiläistä pyrkimästä keravalaiseen lukioon, onko matka pitempi siihen suuntaan?
Miksi 16v helsinkiläisnuoren pitäisi lähteä kouluun Keravalle, tai vastaavasti keravalaisen Helsinkiin? Ketä palvelee, että nuoret joutuvat matkustamaan tunnin tai enemmänkin julkisilla suuntaansa, jotta pääsee lukioon? Eri asia, jos ei ole lähilukiota jossain pienemmissä paikoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yla-asteelle ja lukioon pitäisi saada tasokokeet. Pärstäkerroin ei saisi vaikuttaa arvosanoihin.
Olen todistanut englannin opettajan nuoleskellaan saa 7 korotettua kasiin tai matikasta 10 kokeesta saavan 8.
Lisää aloituspaikkoja niille seuduille, joissa käytännössä kaikkiin lukioihin vaaditaan yli 8 keskiarvo. Ja nimenomaan niihin ns parempiin lukioihin, jolloin niihin väkisinkin hakeutuu ja pääsee vähän heikommallakin keskiarvolla. Ongelma ratkaistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin se menee, kun keravalaiset kympin tytöt vievät helsinkiläisten nuorten lukiopaikat.
Ajatella, että kovalla työllä ja osaamisella on merkitystä enemmän kuin syntymäpaikalla! Tämäpä radikaalia.
Mikä estää sitä vähälahjaista helsinkiläistä pyrkimästä keravalaiseen lukioon, onko matka pitempi siihen suuntaan?
Miksi 16v helsinkiläisnuoren pitäisi lähteä kouluun Keravalle, tai vastaavasti keravalaisen Helsinkiin? Ketä palvelee, että nuoret joutuvat matkustamaan tunnin tai enemmänkin julkisilla suuntaansa, jotta pääsee lukioon? Eri asia, jos ei ole lähilukiota jossain pienemmissä paikoissa.
Hgin erikoislukioihin tulee eri puolilta Suomea oppilaita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni E2lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.
Suuren kaupungin nuori on pakotettu hakemaan muualle kuin omaan kaupunkiin, jos keskiarvo ei riitä oman kaupungin lukioihin.
Etusijalla pitäisi olla omassa kaupungissa asuvat tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä Helsingissäkin lukioon pääsee helposti, jos on sattunut syntymään ruotsinkieliseksi.
Hgissä alle 8 lukioita mm itiksen kielilinja. HYK. Vuokin lukio. Hgin uusi yk. Hgin Medialukio. Steiner lukiot ja tosiaan ruotsinkieliset lukiot.
Oisko Apollon yk. Alppilan lukio
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esim. nykyisistä päättäjistä suurin osa ei tänä päivänä pääsisi lukioon. Pitäisikö heidän herätä puolustamaan näitä tämän päivän seiskan kasin oppilaita??!
Kaikki 13-16-vuotiaat eivät vielä osaa arvostaa koulutusta. Osa herää siihen vasta myöhemmin, mutta sitten voi olla jo liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä eliittikouluajattelu on kyllä aivan hassua. Lukioissa on sama opetussuunnitelma. Painotuseroja on, mutta lopulta kyse on hyvin pienestä määrästä valinnaisia kursseja. Lukiot on päästetty eriytymään oppilaiden lähtötason (sisäänpääsy keskiarvo) suhteen, mikä istuu jotenkin huonosti suomalaiseen yhteiskuntaan ajatuksena. Kyllä omassa nuoruudessanikin joissain lukioissa oli vähän kovempi keskiarvo, mutta pääosin nuoret menivät johonkin niistä lähellä olevista (90-luvulla tämä).
Itse kävin Etelä-Tapiolan lukion, joka jo silloin oli yksi Suomen parhaita kirjoitusten tuloksilla mitattuna. Sisään pääsi muistaakseni 8.6 keskiarvolla. Mutta ihan tavallista porukkaa siellä oli, hyviä, keskivertoa jne, kaikki sulassa sovussa. Opiskelurauha ihan sitä, mitä 16-vuotiailta voi odottaa, selvä parannus yläasteeseen, mutta toki levotontakin välillä.
Ja ihan hyvä niin. Emme me tarvitse mitään eliitti vs rupulukiot ajattelua vaan tasaisia hyviä toisen asteen oppilaitoksia. Ne pahimmat tapaukset kuitenkin tässä kohdassa karsiutuvat pois.
En viihtynyt eliittikoulussa, mutta en toisaalta haluaisi olla koulun penkillä sekaisin kaikkien taitotasojen kanssa, koska siitä seuraa vain hankaluuksia jollekulle. Joko joku raahaa opetuksen tahtia hitaudellaan tai joku joutuu kärsimään siitä että mennään tosi nopeasti. Ei hyvä kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei ole lahjoja opiskella eliittilukiossa, sitten ei ole tarvetta päästä eliittilukioon. Ei ole kiusaamista ja syrjintää, ettei kaikille tarjota samalla kauhalla. Tavallineen taaplajaa menköön tavallisten kuolevaisten lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eliittikoulussa olleena näin jälkeenpäin toivoisin olleeni jossain muualla.
Aijaa, miksi?
Toinen jolla sama.
Oli turhan kapea erikoistuminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uutisissahan oli vuosi sitten juttua siitä, kun yläasteiden arvostelukäytännöt eivät ole yhdenmukaisia, kun ei ole kansallisia loppukokeita. Huomasin tämän lukiossa: parhaan kaverini keskiarvo yläasteelta oli 9.7, ja hän kirjoitti M:n paperit, kun itselläni tiukista opettajista johtuen 8:n paperit ja kirjoitin kaksi laudaturia ja loput eximiaa. Älä siis sure, jos tytär ei pääse Ressuun. Kirjoituksista tulevaisuus nykyisin kiinni.
Niin, kaverisi ilmeisesti löysäsi opiskelujaan lukiossa, sinä taas petrasit. Tossa on kuitenkin n. 3 vuotta väliä, en siis tekis hirveitä johtopäätöksiä. Nuorten ihmisten elämä voi muuttua aika paljonkin 3:ssa vuodessa.
Tästä ei ollut kyse. Pienellä yläasteellani ei jaettu kymppejä. Ysejä sai vain muutaman opettajan suosikit. Lukiossa sain löysäillä.
Pakko kommentoida, että minullakin on ollut yksi opettaja, joka ei koskaan antanut kenellekään kymppejä. Hänen selityksensä oli se, että kymppi on täydellinen ja ikinä ei voi olla täydellinen, koska aina voi oppia lisää. Hänen opissaan olisi voinut tuoda opettajalle vaikka kuun taivaalta ja hän olisi vain todennut, että vielä on varaa yrittää tuoda tänne mars tai saturnus.
Yläasteella sain kemiasta kokeissa hyviä numeroita, mutta koska en uskaltanut kiusattuna viitata tunnilla, koska vastasitpa oikein tai väärin, kuulit siitä joko tunnilla heti tai välitunnilla viimeistään ja pahimmillaan seuraavat 2-3 kuukautta, niin opettaja tiputti numeroani yhdellä alaspäin.
Kyllä opettajan oma näkemys ja asenne vaikuttaa siihen, miten niitä numeroita tipahtelee.
Vierailija kirjoitti:
No, kyllä Helsingissäkin lukioon pääsee helposti, jos on sattunut syntymään ruotsinkieliseksi.
Ei ole ihan totta, kyl sitä voi joutua sipooseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Maalla tuo aivan normaalia. Joukkotartuntaliikenne sitä paitsi toimii pk-seudulla.
No voi voi, kasin keskiarvolla pikku paikan lukiossa opiskellut, kaksi maisterintutkintoa taskussa ja hyvä paikka valtiolla. Ei elämässä tarvitse mitään "eliittilukiota" :D.
N38
Kouluissa annetaan liian hyviä numeroita, että oppilaat pääsisivät hyviin jatkopaikkoihin. Keskiarvorajahan on se, millä viimeinen ( ”huonoin”) valittu pääsee sisään. Pitää ehdottaa jatkossa tutuille opettajille, että antavat oppilaille ysejä ja kymppejä, että pääsisivät hyviin toisen asteen paikkoihin. Tuntuu muutenkin siltä, että entistä enemmän annetaan vähemmillä vaatimuksilla oppilaille hyviä numeroita.