Lue keskustelun säännöt.
Kovat on keskiarvorajat
Ressuun tänä keväänä 9,69 ja Norssiin (Ratakadun) 9,5 ja Viikin hieman matalampi. Nousi tuo Ressun raja keväästä-17 (9,42) jolloin omalla lapsellani asia oli ajankohtainen.
Kommentit (1531)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.
Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.
Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.
Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.
Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.
Mäkelänrinteessä urheilulinja on nimenomaan se kova linja, ei niinkään se tavallinen linja.
Painava kriteeri että urheilee
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Samaa mieltä. Lukion aloittavat ovat kuitenkin alaikäisiä nuoria, joiden ei kuuluisi joutua käyttämään aamuisin ja iltapäivisin tunti/suunta koulumatkoihin, esim. helsinkiläinen 8-tason oppilas joka saa lukiopaikan vain Vantaalta. Ja vain sen takia, että jonkun kehyskunnassa asuvan 10-tytön pitää pakkomielteisesti päästä Helsingin keskustan lukioon.
Miten se kehyskunnissa kotoisin oleva alaikäinen kympin tyttö on riittävän kypsä asumaan omillaan, mutta sinun pentusi ei ole tarpeeksi kypsä matkustamaan bussilla? Rikasta helsinkiläistä lellitty liikaa? Rikkailta ei saa odottaa minkäänlaista itsenäisyyttä?
Kysymys ei ole kypsyydestä tai itsenäisyydestä vaan kestävyydestä. Mikä himskatin järki on lähteä keskiverto (n. 8,0 keskiarvo) oppilaalla seikkailemaan 1h per suunta jonnekin mörön takapuoleen, jos lähilukio olisi kulman takana? Sekä koska "rikkaus" on mainittu kahdesti niin kuka tämän älyttömyyden maksaa? Todennäköisesti KELA (todennäköisesti se maksaa myös kympin tytön itsenäisen asumisen)..
Kustannuskysymys on yksi oleellinen osa, mutta enempi se kohtuutonta ja epäinhimillistä vaatia sellasita matkustelua oppivelvollisuuden piirissä olevalta koululaiselta. Eli jos ulkopaikkakuntalaisille jää paikkoja paikallisten jälkeen niin silloin, mutta ei toisinpäin.
Mun lahjakas nuori päätti mennä lähilukioon, vaikka olisi päässyt vaikka minne. Hän mieluummin vietti harrastuksissa ja kavereiden kanssa sen säästyneen 2h päivässä ja otti rennommin. Silti pääsi juuri sinne mihin tähtäsi opiskelemaan. Lisäksi hänellä on nyt paljon hyviä ystäviä ja harrastuksia, jotka on kulkeneet mukana alaluokilta saakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tuo jotenkin hullua. Minulla keskiarvo oli 8,00 ja täällä maalla pääsi helposti lukioon, keskiarvoraja oli silloin 7 ja monena vuonna rajaa ei ollut ollenkaan.
Tuntuu jotenkin tosi väärältä, että pääkaupunkiseudulla jo yläastelaisilla on hirveä paine siitä pääseekö edes mihinkään lukioon. Kuitenkin monilla voi yläaste mennä vähän heikommin ja opiskelumotivaatio löytyy vasta lukiossa. Ja kun nuo keskiarvorajat ovat noin korkeita, niin opettajien antamilla numeroilla on tosi paljon merkitystä ja opettajien arvostelukriteerit kun ei aina ole täysin yhteneviä.
Miksi lusmuilusta pitäisi palkita lukiopaikalla ja olla toivotaan, toivotaan -asenteella, että ehkä se opiskelumotivaatio sieltä joskus tulee?
Siksi koska yläasteikäisenä aivot ovat vielä varsin kehittymättömät, eikä lapsi vielä ymmärrä omaa parastaan. Minusta on väärin, että pitäisi jo teini-iässä olla kaikki sävelet selvillä siitä mitä haluaa tehdä ja olla todella tavoitteellisesti "opiskelemassa". Sitten on lopputulemana näitä lukioikäisenä loppuunpalaneita nuoria.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joillekin se ns. eliittilukioon pääsy on jotain ihmeellistä ja suurta. Vaikkei siitä loppupeleissä olis varsinaisesti mitään hyötyä. Saman opetuksen sais siitä lähilukiosta ilman jatkuvaa bussimatkailua ympäri pääkaupunkiseutua. Itse asiassa kuvittelis jopa, että nimenomaan nuoret haluais lähilukioon. Onhan se nyt paljon ekologisempi vaihtoehto kuin suhata autolla joka päivä edestakaisin. Lähilukioon vois kävellä tai mennä pyörällä.
Minua huvittaa yliopistossa nimeltämainitsemattomalla koulutussuuntauksella se, kun nämä eliittilukioista valmistuneet jaksavat hehkuttaa valmistuneensa siitä ja siitä lukiosta. Asettavat sillä itsensä ylemmälle luokan kuvitteellisessa hierarkiassa. Olisin päässyt omalla yläasteen todistukellani Ressuun, mutta valitsin mieluummin lähellä olevan lukion.
Heh, olihan omassa opinsuuntauksessanikin näitä. Jaksoivat ensimmäisenä vuonna asiasta hehkuttaa. Minä siihen sanoin vain, että vau, mä taas valmistuin "Heinähattulan landelukiosta", ja täällä sitä ollaan! Hiljaisiksi menivät.
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kävivät akateemiselle uralle valmentavan ns. eliittikoulun. Kertovat koulunkäynnin olleen yhtä kilpailua paremmuudesta ja sellainen asenne huokui myös vanhemmista, kun kuunteli heitä vanhempain illoissa. Sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista, jos nuoren mielen tasapaino on tärkeää.
Toisaalta on niin, että innostavimmat ja parhaat opettajat ovat juuri noissa kouluissa ja heikompi opettaja-aines valikoituu periferiaan.
Riippuu varmaan paljon lapsesta miten tuon kokee. Oma lapseni on käynyt Helsinkiläisen "eliittilukion" vaikka on ihan tavallisen perheen lapsi Vantaalta. Eikä hän kyllä kokenut ilmapiiriä mitenkään liian kilpailulliseksi. Ihan tavallisia kavereita siellä sai eikä stressannut sen kummemmin. Toki siellä oli itsestäänselvää että kaikki panostavat edes kohtuullisesti opiskeluun ja saavat pääosin hyviä arvosanoja ja että tavoitteena kirjoituksissa oli aina L. Mutta ei se siihen jokapäiväiseen opiskeluun juuri meillä ainakaan heijastunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun oma poika pääsi amiksen kautta yliopistoon valintakokeen perusteella. Hakijoita oli yli 800, joista pääsi sisään 10%. Poikani oli 5% joukossa eli meni heittämällä sisään vaikka ei saanut yhtäkään aloituspistettä, koska lukio puuttuu. Amiksen opinnoista ei saanut pistettäkään, mutta kun pääsykoe meni hyvin, niin se riitti. Valmistui juuri maisteriksi.
En tiedä miten silloin valinta tehtiin mutta ainakin välillä on ollut systeemi jossa ei-ylioppilaat valitaan omasta valintakiintiöstään joten he eivät suoraan kilpaile lukiosta tulleiden kanssa vaan muiden ei-ylioppilaiden kanssa. Se ei toki tarkoita että sisään pääsy olisi silloin sen helpompaa mutta vertailutaso ei silloin ole lukion käyneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni kävivät akateemiselle uralle valmentavan ns. eliittikoulun. Kertovat koulunkäynnin olleen yhtä kilpailua paremmuudesta ja sellainen asenne huokui myös vanhemmista, kun kuunteli heitä vanhempain illoissa. Sellaisessa ei ole mitään tavoittelemisen arvoista, jos nuoren mielen tasapaino on tärkeää.
Toisaalta on niin, että innostavimmat ja parhaat opettajat ovat juuri noissa kouluissa ja heikompi opettaja-aines valikoituu periferiaan.
No sellaistahan se on, jos yhtään olet opiskelijavalintoja seurannut. Halutuimmat opiskelupaikat ovat vain parhaimmille ja heikompi opiskelija-aines valikoituu periferiaan sanojasi mukaillen.
Yliopistossa tämä vasta näkyykin, idän ja pohjoisen yliopistoissa on erittäin merkittävästi matalammat sisäänpääsyrajat kuin etelässä.
Se vaan että töissä riittää että on tutkinto, ei sillä ole väliä mistä yliopistosta se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
19 826 kevään ylioppilasta ei kirjoittanut yhtäkään ällää.
40 heistä oli Ressusta.
He ovat olleet ällän oppilaita jo sinne mennessään. Ei se koulu ole heistä sellaisia tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapseni pääsi juuri Kulosaaren Yhteiskoulun (suomi-englanti -luokka) yläkoulusta pois. Keskiarvo riittänee siihen, että pääsee jatkamaan saman koulun lukiossa. Olen toki iloinen hänen puolestaan. Ja kiitokset koko henkilökunnalle viihtyisän oppimisympäristön luomisesta yläkoulussa. Mutta ihan keskivertolukiokin olisi riittävä. Tärkeää on tehdä töitä riittävästi lukiossa saavuttaakseen sen mihin oma potentiaali riittää.
Itse olen käynyt maalaiskunnan ainoan, sinänsä ihan hyvän lukion hyvillä arvosanoilla. Lukiossa oli hyviä opettajia ja reiluja opiskelijatovereita. Tämä on riittänyt korkeakoulupaikkaan, tutkintoon ja asiallisiin töihin. Elämä on hyvää ja tavallista. Ei tarvitse kilpailla muiden kanssa. Ei tarvitse näyttää muille. Perusasiat ovat kunnossa, mitään ns. luksusta en tarvitse. Minun luksukseni on tasapainoista tavallista elämää. Hyvin nukuttu yö, harmoninen parisuhde, vapaus juoda aamukahvi rauhassa jne.
Ihmisten ongelmat johtuvat mm. siitä, että verrataan itseä turhaan muihin ja halutaan tietoisesti tai tiedostamatta näyttää muille jotain. Kannattaa elää rehellisesti ns. omaa elämää ja omista lähtökohdista.
Kävin ton yläasteen ja lukion ja komppaan, et suurin osa opettajista on mukavia. Vaikka osa on tosi vaativia, sillä hehän opettaa mm. Yliopistotason kursseja ulkomaille tähtääville (A ja AS-levels/Cambridge University tason juttuja). Muistan edelleen bilsan tunnit, jotka oli täysin englanniksi englantilaisen opettajan kanssa, hrrr. Ja oli muutama aika huonokin opettaja, sillä aika moni ope oli ulkomailta. He ei ehkä ollu pedagogista parhaimmistoa. Mut joka tapauksessa tossa koulussa minä, ylempää keskiluokkaa edustava teini ja sinänsä normaali pulliainen, tajusin ekaa kertaa että mitä eliitti Suomessa on. Nimittäin varakkaiden sukujen lapset Suomea ja ulkomaita myöten kävivät tota koulua. Olin alinta kastia, koska mun vanhemmat eivät omistaneet jotain miljoonayritystä enkä ollut suurlähettilään lapsi. Jäin vähän ulkopuolelle sosiaalisissa ympyröissä.
Hyvät ja huonot puolensa tuolla kokemuksella. Koulusta ei jäänyt yhtään ystävää loppuelämäksi.
Tuo koulu on ilmeisesti muuttunut aika paljon. Silloin kun itse siellä olin, se ei ollut samalla tavalla eliittikoulu, vaan oppilaissa oli suuri osa ihan tavallisista perheistä, pienempi osa oli tätä eliittiä. Diplomaattien lapsia siellä oli ja näitä rahasukujen lapsia silloinkin, mutta tavallisia oli kuitenkin enemmän. Tuohon aikaan ei opetusta englanniksi ollut yhtä monessa paikassa tarjolla kuin nykyään on, joten kouluun hakeuduttiin kielen perässä useammin kuin eliittimaineen vuoksi. Se, että opetus oli englanniksi, oli minullekin se syy miksi Kulosaareen halusin.
Silloin eivät kaikki opettajatkaan olleet kovin hyviä, osa oli todella hyviä, mutta joidenkin kohdalla ainoa syy palkkaamiseen taisi olla se, että pystyivät opettamaan englanniksi.
IB tarkoitat? Sinne voi mennä kuka vaan jos todistus tai pisteet riittää ilm kokeet IB.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.
Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.
Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.
Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.
Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.
Mäkelänrinteessä urheilulinja on nimenomaan se kova linja, ei niinkään se tavallinen linja.
Märskyssä on ollut ysin pintaan ka yleiselle. Urheilulinjalle pääsee kun on urheilija jollain tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.
No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.
Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla
Tapiola-Otaniemi ainakin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo halutut koulut myös vaihtuvat.
Tapiolan lukio oli joskus tosi tavoiteltu. Nykyään se on keskikastia.
Mäkelänrinteeseen oli kova keskiarvo, nykyään alle 8.
Espoonlahti on noussut tavallisesta lähiölukiosta sellaiseksi, ettei sinne enää kaikki nurkan takana asuvat pääse.
Esimerkkejä molempiin suuntiin on muitakin.
Mäkelänrinteessä urheilulinja on nimenomaan se kova linja, ei niinkään se tavallinen linja.
Märskyssä on ollut ysin pintaan ka yleiselle. Urheilulinjalle pääsee kun on urheilija jollain tasolla.
Viime vuonna meni alle kasiin ja jäi paikkoja täyttämättäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun oma poika pääsi amiksen kautta yliopistoon valintakokeen perusteella. Hakijoita oli yli 800, joista pääsi sisään 10%. Poikani oli 5% joukossa eli meni heittämällä sisään vaikka ei saanut yhtäkään aloituspistettä, koska lukio puuttuu. Amiksen opinnoista ei saanut pistettäkään, mutta kun pääsykoe meni hyvin, niin se riitti. Valmistui juuri maisteriksi.
En tiedä miten silloin valinta tehtiin mutta ainakin välillä on ollut systeemi jossa ei-ylioppilaat valitaan omasta valintakiintiöstään joten he eivät suoraan kilpaile lukiosta tulleiden kanssa vaan muiden ei-ylioppilaiden kanssa. Se ei toki tarkoita että sisään pääsy olisi silloin sen helpompaa mutta vertailutaso ei silloin ole lukion käyneet.
Poikani kun sai tulokset, listalla oli kaikkien hakeneiden pisteet eriteltynä parhaimmasta alaspäin. Poikani oli listan 39. paras ilman aloituspisteitä, seuraava 40:s oli lukion käynyt jolla 15pistettä lukion johdosta, silti kokonaispistemäärä yksi vähemmän kuin pojallani. Yo-kokeiden tulosten mukaan näytti menevän pistemäärät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.
No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.
Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla
Tapiola-Otaniemi ainakin
Tapiolasta pääsee puolessa tunnissa julkisilla Espoon Yhteislyseon Lukioon.
ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni lukioissa saisi myös olla koulupiiri, ja siihen oman piirin lukioon hakiessa saisi esim 0.5 lisää omaan keskiarvoon tms. Muuallekin voisi toki hakea, mutta oman alueen nuoria suosittaisiin.
Ihan älytöntä vaikka pk-seudulla matkustella ristiin rastiin, kun kaikki lukiot kuitenkin ovat oikein hyviä.
Älyttömyyden taakan kantaa hakija eikä kukaan pakota hakemaan kauempana olevaan eliittilukioon. Ei asuinpaikasta voi antaa lisäpisteitä. Se asettaa eriarvoiseen asemaan varallisuuden mukaan.
No onko se järkevää, että jos sattuu asumaan alueella, missä lähistöllä on lähinnä näitä korkean keskiarvon paikkoja, että ne ei-täysin-huiput joutuvat lähtemään sohaamaan tunnin julkisilla joka päivä suuntaansa? Lukiossa ei ole mitään niin erityistä, että siellä pitäisi jakaa nuoria johonkin eliittiin ja rupusakkiin. Opetussuunnitelma on kaikissa lukioissa sama ja erot tasoittuvat, kun kaikkiin hakee ja pääsee omalta alueelta kaiken tasoisia nuoria.
Huonon keskiarvon hankkiminen on ihan omaa syytä, olisi kannattanut opiskella ahkerammin. Missä tuollainen alue edes on? Ei ainakaan pk-seudulla
Tapiola-Otaniemi ainakin
Viikissä myös valtaisa edestakainen trafiikki lukiolaisten keskuudessa.
Kunhan uusi kielilukio ja uusi luonnontiedelukio valmistuvat, yhdellä bussilinjalla (506) pääseekin kolmeen lukioon suoraan oven eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällainen nuorten jakaminen eliittiin ja rupuihin se lukion perusteella, jonka hän käy, on jokseenkin vastenmielistä ja kuvaa hyvin aikamme arvoja; kovuus ja narsismi. Mitä tulee myös mieleen on eläinlauma, joka taistelee selviytyäkseen. Hyvin kaukana minkäänlaisesta sivistyksestä, jota yliopistot ovat kautta historian edistäneet.
Kysynkin teiltä itseltänne, mistä kumpuaa kova tarve määritellä tietyt lukiot ja niistä valmistuvat eliittiin ja voittajiin, toisista lukioista valmistuneet heikompitasoiseen ainekseen? Olette kuitenkin aikuisia ihmisiä, teiltä luulisi löytyvän hyvät ja perustellut selvitykset syistä.
Nuorten kasvu ja kehitys on kuitenkin kesken ja tuossa iässä esim. poikien ja tyttöjen edistyminen itseohjautuvuudessa ja opinnoissa vaihtelee suuresti. Lisäksi vertaillaan nuoria, joilla saattaa olla jopa vuoden ikäero toisiinsa nähden. Tältä pohjalta kun asiaa tutkii ja ymmärtää tutkimaansa, huomaa, että peruskoulunsa päättävien niputtaminen elittiin ja rupuun ei ole osoitus pelkästään puutteesta empatiakyvyssä, mutta myös jonkinlaisesta kyvyttömyydestä tarkastella tilastoja laaja-alaisesti sekä tietämättömyydestä ihmisen kehityspsykologiasta.
Ei nuoren lukiovalinta tee nuorta rupuksi vaan rupunuoret tekevät lukion rupulukioiksi. Vähän kuten köyhyys ei aiheuta slummeja vaan slummit johtuvat slummiuttavista ihmisistä, joiden elämisen yhtenä seurauksena on köyhyys. Eriytyminen on täysin luonnollinen tila ja systeemi hakeutuu siihen ellei sitä ulkoa päin estetä. Fiksut nuoret haluavat olla toisten fiksujen nuorten kanssa ja suurissa kaupungeissa (etenkin pks) suurin osa valitsee lopulta lukion, jonka keskiarvoraja on lähellä omaa keskiarvoa.
Itse sanoisin, että fiksu nuori ei halua olla pelkkien hikareiden joukossa. Tyypillisesti asiat menee elämässä niin, että keskiluokkaiset ja keskimääräiset ihmiset ovat onnellisimpia. Siinä ei ole mitään pahaa, jos keskiarvo on 9,9 ja lahjakkuutta riittää, mutta on se elämä vaan monipuolisempaa ja hauskempaa, kun se ei perustu pelkälle "fiksuudelle".
Mikä sitten selittää sen, että lukiot ovat niin eriytyneet? Eliittilukioiden tilat ja laitteet eivät erotu millään tavalla ja opetus on kaikkialla tasaista ja hyvää. Jokin saa sen itähelsinkiläisen nuoren valitsemaan Viikin norssin, keskustan norssin tai Ressun ihan vieressä olevan kielilukion/Vuosaaren lukion sijaan.
Se on se elitistinen mielikuva ja suorittamisen tarve. On kyllä ok suoriutua hyvin ja olla motivoitunut, mutta tämä menee jatkuvasti ahdistavampaan ja suorituskeskeisempään suuntaan tämä meidän kilpailuyhteiskuntamme. Ehkä moni opiskelija voisi olla tyytyväisempi lyhyemmän matkan päässä olevassa lukiossa, jossa keskiarvo ei lähentelisi kymppiä, mutta jossa olisi silti monipuolista ja fiksua porukkaa. Ehkä jopa hauskaakin porukkaa.
Onpa todella ahdas ja rajoittunut näkemys ns. eliittilukioista. Minun kaikki kolme nuortani ovat korkean keskiarvon eliittilukioissa ja niissä on monipuolista, fiksua ja hauskaa porukkaa. Kaikki panostavat koulunkäyntiin, mutta jokaisella on silti myös koulun ulkopuolista normaalin nuoren elämää. Yhdessäkään näistä eliittilukioista ei ole ahdistava ilmapiiri vaan muita arvostava. Toisin oli lähiökoulussa, jossa hyvin menestyviä kiusattiin ja syrjittiin.
On myös hyvä huomata, että Helsingin "rupulukioissa" porukka on aivan yhtä valikoitunutta kuin "eliittilukioissakin", mutta vain toiseen suuntaan. Kuvaavaa on, että Vuosaaren lukiosta ei tänä keväänä kirjoitettu yhtä ainoaa L:ää. Tämä kuvaa hyvin sitä, että kyseisestä koulusta puuttuu kokonaan terävin kärki ja 9-8 oppilaitakin on selvästi normaalijakaumaa vähemmän.
Juurihan täällä eilen listattiin miten melkein puolet eliittilukioidenkaan oppilaista ei kirjoittanut yhtään ällää.
Vierailija kirjoitti:
Juurihan täällä eilen listattiin miten melkein puolet eliittilukioidenkaan oppilaista ei kirjoittanut yhtään ällää.
Eli kääntäen: Meillä on lukioita, joissa yli puolet saa vähintään yhden laudaturin ja lukioita, joissa kukaan ei saa yhtään laudaturia. Melkoinen ero.
Vierailija kirjoitti:
Teknologiasäätiön 1000 euron stipendi 2022
194 kpl. Pisteet 110-120
Siis pitkästä matematiikasta
Eniten sai Tampereen klassillinen lukio 12 kpl
Otaniemen lukio 9. Etelä-Tapiola 8
Helsingin luonnontiedelukio 4. SYK ja Ressun lukio vaan 2
Maunulan matikkalukio 3
Oulunkylän yk 4 Viikki 5
Turun suomalaiben yk 6
Kuni kaantien lukio 4 jne
Tässä vertailussa kannattaa huomata, että osa kouluista on matikka/luma painotteisia ja niihin on valikoitu nimenomaan matemaattisesti lahjakkaita. Sitten on esim. SYK joka on kielilukio ja jossa opinnot painottuvat voimakkaasti kieliin.
Tuo koulu on ilmeisesti muuttunut aika paljon. Silloin kun itse siellä olin, se ei ollut samalla tavalla eliittikoulu, vaan oppilaissa oli suuri osa ihan tavallisista perheistä, pienempi osa oli tätä eliittiä. Diplomaattien lapsia siellä oli ja näitä rahasukujen lapsia silloinkin, mutta tavallisia oli kuitenkin enemmän. Tuohon aikaan ei opetusta englanniksi ollut yhtä monessa paikassa tarjolla kuin nykyään on, joten kouluun hakeuduttiin kielen perässä useammin kuin eliittimaineen vuoksi. Se, että opetus oli englanniksi, oli minullekin se syy miksi Kulosaareen halusin.
Silloin eivät kaikki opettajatkaan olleet kovin hyviä, osa oli todella hyviä, mutta joidenkin kohdalla ainoa syy palkkaamiseen taisi olla se, että pystyivät opettamaan englanniksi.