Lue keskustelun säännöt.
Haaveena arkkitehdin ura, mutta matikkapää on superhuono
11.06.2020 |
Oon 28-vuotias ja mulla on jo yksi yliopistokoulutus. Oon aina silloin tällöin miettinyt arkkitehdiksi hakemista, mutta se on aina matematiikan takia jäänyt.
Lukiossa lyhyen matikan numero oli 5.(pääsykokeissa tulisi olemaan matikkaosio, ellei ole kirjoittanut lyhyestä E tai pitkästä C.)
Onko täällä arkkitehtejä? Onko opiskelu ja työ mahdotonta huonolla matikkapäällä?
Vastapainona oon todella hyvä piirtämään ja lapsesta lähtien oon piirtänyt huvin ja mielenkiinnon vuoksi asuntojen pohjapiirroksia.
Eniten siis kiinnostaa juuri asuntojen/talojen pohjan suunnittelu.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt arkkitehdin hommia jo yli 20 vuotta ja voin kyllä sanoa että näissä hommissa pärjää yläasteen matikalla. En muista että kertaakaan olisi tullut eteen laskuja jossa olisi vaadittu edes lukion matikan taitoja.
Olenkin aina ihmetellyt että miksi pääsykokeessa on tuo senkin verran vaativa matikan osuus. No ehkä sen on tarkoitus toimia jonain esikarsintana mutta itse työn kanssa sillä on aika vähän tekemistä.
Sama juttu piirtämisen kanssa. Ei arkkitehdit piirrä mitään käsin. Sen piirustuskokeen vois jättää myös kokonaan pois. Oikeastaan siis pelkkä todistusvalinta olis paras.
Se "piirtäminen" on oikeasti mallinrakentelua, massoittelua, maalaamista tms. ja sen tarkoituksena on varmistaa, että hakijalla on kunnollinen kolmiulotteisen havainnoinin kyky, koska arkketehtien työhön kuuluu oleellisena osana avaruudellisten kappaleiden suunnittelu. Tämä ei suinkaan välttämättä korreloi esimerkiksi kehittyneiden matemaattisten taitojen kanssa, eikä nyt paljon muunkaan koulussa opiskellun aineen kanssa. Sitä voidaan toki kehittää, mutta jos ihminen ei pysty näkemään tiloja mielessään, teknisissä piirustuksissa ja havainnekuvissa, siitä ei tule kovin kummoista arkkitehtia.
Erinäisillä insinöörialoillakin pitäisi olla vastaava piirustuskoe, koska kummasti olen kuullut vlituksia siitä, että jotkut alan opiskelijat eivät osaa hahmottaa suunnittelemiaan kolmiulotteisia kappaleita.
On niitä aiemmin ollut insinööreillekin. Lahden ammattikorkeakoulussa miljöösuunnittelun ja mediatekniikan opiskelijoille on ollut aikanaan tavallisen valintakokeen lisäksi soveltuvuuskoe. Siitä on pitänyt saada jokin vähimmäispistemäärä, jotta on voinut tulla valituksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?
Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.
Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.Tuosta syystä arkkitehdit eivät suunnittele yksittäisiä kerrostaloasuntoja vaan koko kerrostalon kerralla.
Kiinteistönvälittäjille maksetaan turhasta, arkkitehdeille ei.
Niin, sehän olisikin liian helppoa suunnitella vain yksittäisiä asuntoja. Paljon vakeampaa on saada saman järkevän rakennusrungon sisään ja porrashuoneen ympärille oikea määrä oikean kokoisia ja kohtuullien toimivia asuntoja. Joten siitä ponnistuksesta luulisi tulevan enemmän rahaa kuin yksittäisten asuntojen kauppaamisesta.
Pointti oli että kiinteistönvälittäjät puuhastelevat yksittäisten kohteiden parissa. Arkkitehdeillä on useamman vuoden jatkuva ja tasainen tulovirta yhdestä kerrostalosta.
No ei ole. Se suunnitteluprosessei tehdään yhteen kertaan ja se on sitten siinä. Ei niitä suunnitelmia vuosikausia väännetä. Eli ei siinä mitään erityisiä tulovirtoja ole.
Normi kerrostalon suunnitteluprosessi kestää 4-5kk asiakkaasta riippuen. Rakennesuunnittelu on menossa samaan aikaan, kun arkkitehti tekee mahdollisia muutoksia. Rakentaminen ei voi alkaa, ennenkuin on suunnitelmat lyöty lukkoon ja elementtikuvat valmiina. Sinänsä totta, että monimutkaisen kohteen suunnittelu vie vuosia, mutta niitä on vain muutamia vuosikymmenessä. Kampin keskus oli yksi tälläinen viime vuosikymmenen mestariteos. Konnarin silmään pistää aina Espoon bussiterminaalin betonipilarit, jotka on melkein metrin halkaisijaltaan, eli todella jykeviä. Iso omena ennen Kamppia. Musiikkitalon suunnittelu taisi olla Kampin jälkeen.
Korkeat kerrostalot teettää enemmän töitä insinööreille, kuin arkeille, mm turvallisuusasioissa.
Konstruktööri
Usein arkkitehtitoimisto ostaa rakennesuunnittelun eli rakennesuunnittelijat ovat työsuhteessa heihin eikä rakennuttajaan kuten arkkitehti. Rakennesuunnittelija ei ole koko prosessia mukana. Suunnitteluun kuuluu mm. hankesuunnittelu eikä siinä tarvita rakennesuunnittelijaa.
Näinhän siinä käy. Omalla työnantajalla menossa useita kilpailutuksia juuri tällä mallilla, että arkki hoitaa koko suunnitteluprosessin sekä valtakirjalla rakennusluvan haun. Arkkitehtitoimisto tilaa rakennesuunnittelun sitten muilta isoilta toimijoilta kuten Sitowise, Sweco yms. Monesti samaan pakettiin kuuluu myös suunnittelunohjaus. Toiset asiakkaat antaa vapaat kädet, toiset haluaa ohjata suunnittelua hyvinkin tarkasti, toki kustannukset siinä on mielessä ensisijaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?
Olen töissä isossa toimistossa jonka suunnittelu painottuu julkiseen tilaan ja muihin isoihin projekteihin. Omina projekteina on ollut mm. sairaaloita, hoitoyksiköitä, toimistorakennuksia, asuinkaavoitusta ja eri tasojen oppilaitoksia. Teen nykyisellään aika paljon kilpailuja.
Työtehtäviä voi olla mitä vaan massamallien teosta pohjapiirustusten koostamiseen, referenssikuvien valitsemisesta materiaalien valintaan, julkisivujen piirtämisestä koerenderöintiin. Itse tykkään paljon elämyspohjaisesta suunnittelusta, käytän paljon aikaa malleissani kävelyyn (=zoomailen mallin läpi tietokoneella) ja katson miten massa, materiaalit, tila, valo, keskinäiset suhteet jne. käyttäytyy. Tykkään eniten aulatilojen suunnittelusta ja pohjapiirustusten työstämisestä, on ihanaa kun palapelit palaset loksahtavat paikoilleen.
Ylitöitä on säännöllisesti ja meidän toimisto antaa niistä vastaavasti vapaata. Itse olen usein töissä 9-17:30 ja jos menee 19 jälkeen niin alan laittaa ylitunnit systeemiin. Ehkä kerran, pari kuukaudessa tai harvemmin on tuommoinen deadlineviikko. Elämään ei mahdu oikein muuta kuin arkkitehtuuri, sen voin myöntää :)
-aikaisempi vastaaja
Onko ap fiksu? Ehkä arkkitehdin ammatti ei sitten ole sinua varten. Ainoastaan hölmö tekee jatkuvasti ylitöitä ilman niiden kirjaamista ylös.
Ei kannata päteä jos ei ymmärrä systeemiä. Työaika on liukuva ja varsin vapaa. Ylitöiden kirjaamattomuus tarkoittaa että pitää ne vapaina, silloin kun on aikaa. Totta, että jos ei kykene pyörittämään edes omia työtuntejaan ja vapaitaan päässään niin ehkäpä jokin toinen ala on parempi. Arkkitehdit ilmeisesti tähän pystyvät kun ei kukaan valita siitä. Onko sitten matematiikan kokeen ansiota :)
Arkkitehdit oikein ylpeilevät sillä, että koululla vietetään opiskelijoina öitäkin tehtäviä tehdessä ja nukutaan pieniä pätkiä pöydän alla salassa vahtimestareilta. Sori, tämä ei minusta kuulosta fiksujen ihmisten touhulta.
Se on se akateeminen vapaus. On sitten oltu päivällä terassilla, tai töissä.
Arkkitehti ei edes ehtisi laskea kaikkea itse. Hän koordinoi mm. Sisustussuunnittelua, rakennesuunnittelua, lupaprosessia, tilaajan kanssa neuvottelua, kunnan kanssa neuvottelua, LVI-suunnittelua, pihasuunnittelua, esittelykuvien renderöijää ja nuorempaa arkkitehtia tai paria. On ihan hyvä ja oikein että kullekin näistä tehtävistä on oma osaajansa, ja arkkitehti ymmärtää näistä riittävästi voidakseen tehdä oikeita kysymyksiä ja valita vastauksista sen joka vie kokonaisuutta eteenpäin.
On olemassa lukihäiriöön eli dyslexiaan verrattava dyskalkulia, ettei hahmota numeroita ja laskuja. Selittäisi jos ihan muuten fiksu ihminen ei selviä perusmatematiikasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisin halunnut lentäjäksi, mutta ei riittänyt pituus.
Kaikki eivät pysty kaikkeen.
Isommissa toimistossa renderöijät on ihan oma osaamisalansa, jotka ovat erikoistuneet ja tekevät kaikkien projektien havainne- ja myyntikuvat, eivät niinkään suunnittele niitä. Kysyttyjä kavereita tietysti, mutta vain osa ammattikuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isommissa toimistossa renderöijät on ihan oma osaamisalansa, jotka ovat erikoistuneet ja tekevät kaikkien projektien havainne- ja myyntikuvat, eivät niinkään suunnittele niitä. Kysyttyjä kavereita tietysti, mutta vain osa ammattikuntaa.
Havainnekuvien tekijät eivät ole välttämättä edes arkkitehteja vaan mallinnukseen erikoistuneita piirtäjiä.
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isommissa toimistossa renderöijät on ihan oma osaamisalansa, jotka ovat erikoistuneet ja tekevät kaikkien projektien havainne- ja myyntikuvat, eivät niinkään suunnittele niitä. Kysyttyjä kavereita tietysti, mutta vain osa ammattikuntaa.
Olen suunnittelija eri alalla kuin talonrakennuksessa. Konseptoin, piirrän, teen tutkimusta käyttötilanteista, haastattelen sidosryhmiä, 3d mallinnan, teen mekaniikkasuunnittelua, joskus ohjelmoin tiettyjä prototyyppejä joko 3d:hen liittyen pythonilla tai käyttöliittymiin html/css/js. Tähän päälle neuvottelen eri osastojen tarpeista. Ja saan palkkaa myös hyvin, koska olen helvetin hyvä. Ei ole mitään tekosyitä jäädä vain käsiä heiluttelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Lujuuslaskelmat ovat kyllä rakennesuunnittelijan tehtäviä. Ei normi arkkitehdillä ole hajuakaan lujuusopista tai rakenteiden mekaniikasta, niistä väännetään rakennesuunnittelijan kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun kaverilla oli/on huono matikkapää ja kolmannella haku kerralla pääsi opiskelemaan arkkitehdiksi. Pääsykokeet tyssäsi aina matikkaan ja ekan pääsykokeen jälkeen alkoi ottaa yksityistunteja.
Miten eon mahdollista että ihminen joka ei osaa edes lyhyttä matikkaa on nnin harhoissa että haaveilee arkkitehdin ammatista. Jestas näitä taivaanrannanmaalareita ei mitään itsekritiikkiä vaikka on jo 29
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Lujuuslaskelmat ovat kyllä rakennesuunnittelijan tehtäviä. Ei normi arkkitehdillä ole hajuakaan lujuusopista tai rakenteiden mekaniikasta, niistä väännetään rakennesuunnittelijan kanssa
Arkkitehdin opintoihin kuuluu sen verran mekaniikkaa että haju on muttei se ole tehtävä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Tuo on hyvä pointti. Työselostus on arkkitehdin kirjoittama monikymmensivuinen selostus joka vaatii tarkkuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Lujuuslaskelmat ovat kyllä rakennesuunnittelijan tehtäviä. Ei normi arkkitehdillä ole hajuakaan lujuusopista tai rakenteiden mekaniikasta, niistä väännetään rakennesuunnittelijan kanssa
Arkkitehdin opintoihin kuuluu sen verran mekaniikkaa että haju on muttei se ole tehtävä.
Varmaan tässäkin on se, että joku tietää enemmän ja joku vähemmän. Meidän proggiksissa on aina vakioarkki, joka tietää tosi paljon kyllä taiteellisesta puolesta ja osaa katsoa "arkkitehtilasien" läpi, mutta rakenteellisesta toiminnasta ei ole hajuakaan, siksi kysyy meiltä. Toki konnarin pitää osata perustella, mutta jos arkilla ei ole juuri käryä perustelun teoriasta, niin ainahan ne läpi menee. Asiakkaalta tulee enemmän kritiikkia konnarin perusteluista. Toki loppupeleissä vastuu on sillä konnarilla, jonka nimi tulee suunnitelmien nimiöön. Asiassa voi konnarikin päätyä leivättömän pöydän ääreen, jos torppa romahtaa kuin korttitalo.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä arkkitehdin työ on suurimmaksi osaksi laskemista ja eri materiaalien tutustumista. Ja suurin osa laskemista on kestävyys- ja lujuuslaskelmua esim. kattoristikot, kuinka paljon ne kestävät painoa. Ja se piirtäminen on todella pieni työvaihe ja sekin nykyään hoidetaan tietotekniikalla.
Matikan lisäksi pitää olla hyvä äidinkieli, jota tarvitaan esim. työselostuksussa, joka on kaiken rakentamisen perusta ja juridisesti on hyvin merkittävä.
Tämän kirjoittanut henkilö ei kyllä tiedä nykyarkkitehdin työstä mitään. Tai no tuon työselostuksen tiesi, mutta ei siinäkään mikään ihmeellinen sanaseppo tarvitse olla. Kunhan asia tulee selkeästi kerrotuksi. Ja perus asuntokertsien suunnittelussa voi suurimman osan teksteistä kopioida ed. projektista.
Laskemista ei juurikaan tehdä, ainakaan kestävyys ja lujuuslaskelmia.
Ja joku aiemmin sanoi, että pitää osata laskea pinta-aloja ja tilavuuksia. No ei tarvitse, kunhan piirtelet vyöhykkeet pohjiin, annat huonekorkeudet, niin voit prujata taulukot aloista ja tilavuuksista, tiloittain tai tilaryhmittäin, miten haluat.
Pitää nyt arkkitehdinkin osata laskea, miten suuri väestönsuoja taloon pitää suunnitella: 2% toteutuneesta kerrosalasta. Ei kaavallisesta kerrosalasta. Varasto- ja teollisten käyttötarkoituksen mukaisista kerrosaloista lasketaan 1%.
Sitten pitää laskea, montako suojahuonetta tarvitaan. Ja montako kuivavessaa ja vesisäiliötä kyseiselle henkilömäärälle, ja montako ilmastointikonetta.
Ei tarvitse! Tein tästäkin operaatiosta muutaman rivin excel-scriptin, johon syötetään ikkunoihin rakennuksen kerrosalat, käyttötarkoituksineen.
Ja Vot! scripti ilmoittaa VSS-tilan koon suojahuoneiden määrän pinta-alaltaan, ilmastointilaitteiden määrän, ja suojatelttojen koot, ja määrän. Kuivavessojen ja vesiastioiden koon.
Yhdistettynä rakennuksen tietomalliin, rakennussuunittelijalle ei jää paljonkaan pohtimista tai laskemista.
Vanha pääsuunnittelija, arkkitehti EVP kirjoitti:
Pitää nyt arkkitehdinkin osata laskea, miten suuri väestönsuoja taloon pitää suunnitella: 2% toteutuneesta kerrosalasta. Ei kaavallisesta kerrosalasta. Varasto- ja teollisten käyttötarkoituksen mukaisista kerrosaloista lasketaan 1%.
Sitten pitää laskea, montako suojahuonetta tarvitaan. Ja montako kuivavessaa ja vesisäiliötä kyseiselle henkilömäärälle, ja montako ilmastointikonetta.Ei tarvitse! Tein tästäkin operaatiosta muutaman rivin excel-scriptin, johon syötetään ikkunoihin rakennuksen kerrosalat, käyttötarkoituksineen.
Ja Vot! scripti ilmoittaa VSS-tilan koon suojahuoneiden määrän pinta-alaltaan, ilmastointilaitteiden määrän, ja suojatelttojen koot, ja määrän. Kuivavessojen ja vesiastioiden koon.
Yhdistettynä rakennuksen tietomalliin, rakennussuunittelijalle ei jää paljonkaan pohtimista tai laskemista.
Mutta konnarille nuo vss:t aiheuttaakin sitten päänvaivaa, erityisesti jos tekee vielä elkut samalla. :D
Usein arkkitehtitoimisto ostaa rakennesuunnittelun eli rakennesuunnittelijat ovat työsuhteessa heihin eikä rakennuttajaan kuten arkkitehti. Rakennesuunnittelija ei ole koko prosessia mukana. Suunnitteluun kuuluu mm. hankesuunnittelu eikä siinä tarvita rakennesuunnittelijaa.