Haaveena arkkitehdin ura, mutta matikkapää on superhuono

Usein jos on matikka noin vaikeaa, on myös jotain hahmotushäiriöitä, eikä arkkitehtuuri ehkä silloin ole se juttu. On paljon humanistisia aloja, joihin ei matikkaa liity, sinne vaan. Unohda arkkitehtuuri, se ei ilmiselvästi ole sinun juttusi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Matikka on helpoin osa pääsykoetta, se oli mielestäni yläastematikan tasoa, soveltavia sanallisia tehtäviä. Omissa opinnoissa oli paljon matikkaa (calculus, statiikka 1+2, fysiikan kurssi, betoni/puu/metallirakennelaskuja, ilmastointiröörien laskemista, kondenssipisteitä/lämpötiloja rakenteiden sisällä, kosteusprosentteja, päivänvaloa, auringon paistokulmia eri vuodenaikoina) mutta nuo kurssit ei ollut Suomessa. Itseäni kiinnosti tuo nörttipuoli kovasti ja pääsin kaikista teknillisemmistäkin kursseista ekalla läpi, toisaalta kurssikaveri kyrpiintyi noihin laskukursseihin niin pahasti että kerran kotitehtäviä tehdessään löi nyrkin pöytään ja mursi kämmenluunsa.

Työelämässä laskut on useimmiten tyyliin nettoneliöt vs. bruttoneliöt, paljon on käyttöalaa, paljon on julkisivuneliöitä, montako asuntoa kompleksissa, monta parkkipaikkaa mahtuu, kantavien rakenteiden etäisyyksiä, monta ja miten isoa tilaa mahtuu minnekin jne. Mulla on aina laskin pöydällä ja lasken joskus ajattelematta ihan idiootteja summia tyyliin "mikähän on 49 neliöjuuri?". Työ itsessään on enemmän ongelmanratkaisua, ison tietomäärän syntetisointia, tietotaidon käyttämistä ('mitä lattiapinnoitetta on sallittu käyttää labratilassa ja mikä näistä sopii asiakkaan toiveisiin?'). Itse tykkään myös ohjelmistopuolesta, olen ihan heikkona kahteen suunnitteluohjelmistoon joita opettelen myös vapaa-ajalla. Meidän toimistolla BIM-insinöörit tekee vaativimmat mallinnustehtävät ja piirtää kaiken puhtaaksi, ja tykkään kysellä niiltä aina uusia taikatemppuja opeteltavaksi.

Vanhemmalla iällä aloittaminen voi olla hankalampaa, kun opinnot on pitkät ja vastavalmistuneena on oikeasti tosi uuno ainakin pari ekaa vuotta. Itse opiskelin 18-24v ja tuosta meni vielä pari vuotta että alkoi olla hommat hanskassa. Jos riittää sitkeyttä niin alalle vain!

-nuori arkkitehti itsekin

Hän on rakennusarkkitehti ei arkkitehti. DIA.n kokeessa ei yläasteen matikalla pärjää toisin kuin AMK.n

Olen arkkitehti (MSc) ihan teknillisestä yliopistosta, ja kävin läpi DIA-valinnan vuonna 2012. Oletko sinä tehnyt kyseisen kokeen arkkitehtilinjalle? Arkkitehtimatikan koe oli oikeasti helppo, en ymmärrä miksi haluat pelotella potentiaalisia hakijoita. Ainakin tuolloin muinoin kun itse petrasin kokeeseen lukiossa, DIA-valinnan harjoittelukokeita löytyi netistä ja ne eivät olleet mitään rakettitiedettä.

Läpi pääsee kun on lukenut pitkän matikan ja on vähän matikkapäätä. Se sen tarkoitus on. Karsia heikoimmat ja alalle sopimattomat pois. Valheellista silti väittää että yliopiston matematiikan kokeessa pärjäisi yläastematikalla. Juu ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin pitää osata laskea pinta-aloja, tilavuuksia ja oma palkkansa.

Ei muuta.

Esimerkiksi lujuuslaskenta olisi hyvä handlata myös, ettei tule tehtyä ruumiita.

Ei tule ruumiita, vaan rakennuttajapuolelta tulee paluupostissa uusi malli jossa on iso ruma pylväs tai palkki JUST sinne minne itse halusit ison kivan tilan/oven/näkymän/aksentin/ohuen reunan. Tai seinät paksunee eli tilat pienenee käyttöalaltaan just alle normin, jolloin saat piirtää ja vatuloida koko roskan uudestaan.

Joo. Oot vastuussa kerrostalon suunnittelemisesta mikä maksaa 5 miljoonaa... matikan numerolla 5. Ehkä ei oo hyvä ala jos numerot hankalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin pitää osata laskea pinta-aloja, tilavuuksia ja oma palkkansa.

Ei muuta.

Esimerkiksi lujuuslaskenta olisi hyvä handlata myös, ettei tule tehtyä ruumiita.

Ei tule ruumiita, vaan rakennuttajapuolelta tulee paluupostissa uusi malli jossa on iso ruma pylväs tai palkki JUST sinne minne itse halusit ison kivan tilan/oven/näkymän/aksentin/ohuen reunan. Tai seinät paksunee eli tilat pienenee käyttöalaltaan just alle normin, jolloin saat piirtää ja vatuloida koko roskan uudestaan.

Tuosta syystä arkkitehtien on osattava tarpeeksi inssien aloista.

Vierailija kirjoitti:

Joo. Oot vastuussa kerrostalon suunnittelemisesta mikä maksaa 5 miljoonaa... matikan numerolla 5. Ehkä ei oo hyvä ala jos numerot hankalia.

Ei onneksi vastavalmistunut arkkitehti saa suunnitella kerrostaloja. Täytynee olla vähän kokemusta..

Olen tehnyt arkkitehdin hommia jo yli 20 vuotta ja voin kyllä sanoa että näissä hommissa pärjää yläasteen matikalla. En muista että kertaakaan olisi tullut eteen laskuja jossa olisi vaadittu edes lukion matikan taitoja.

Olenkin aina ihmetellyt että miksi pääsykokeessa on tuo senkin verran vaativa matikan osuus. No ehkä sen on tarkoitus toimia jonain esikarsintana mutta itse työn kanssa sillä on aika vähän tekemistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin pitää osata laskea pinta-aloja, tilavuuksia ja oma palkkansa.

Ei muuta.

Esimerkiksi lujuuslaskenta olisi hyvä handlata myös, ettei tule tehtyä ruumiita.

Ei tule ruumiita, vaan rakennuttajapuolelta tulee paluupostissa uusi malli jossa on iso ruma pylväs tai palkki JUST sinne minne itse halusit ison kivan tilan/oven/näkymän/aksentin/ohuen reunan. Tai seinät paksunee eli tilat pienenee käyttöalaltaan just alle normin, jolloin saat piirtää ja vatuloida koko roskan uudestaan.

Ei noita kantavuuksia arkkitehti laske mitenkään vaan kokemuksen myötä tietää aika hyvin että minkälainen palkki tai pilari kantaa mitäkin ja kuinka isoja aukkoja voi tehdä millaisellakin rakenteella. Eli mennään sillä arvioinnilla, ei laskemisella. Insinöörit sitten laskevat ne lopulliset rakenteet ja jos ei toimi arkkitehdin suunnittelemalla tavalla niin sitten neuvotellaan rakennesuunnittelijan kanssa että miten saadaan toimimaan. Mutta matikkaa ei siis tarvita arkkitehdilta missään vaihessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi

Jotkut arkkitehdit ovat kyllä järkyttävän teorettisia. Olen ulkomaalaisessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa töissä (insinööri itse) ja olemme muut kuin arkkitehdit välillä olleet täysin ihmeissämme siitä, että arkkitehdit eivät tajua havainnekuvista miltä projekti tulee näyttämään todellisuudessa. Meillä on ollut useita projekteja, joista arkkitehdit ovat olleet aidosti järkytyksissän, kun tulos onkin ruma, ja me muut ollaan silleen, että "Niin?", sehän nähtiin jo havainnekuvista, että tuo projekti on ruma, mutta sitähän ei saa siinä vaiheessa sanoa, koska silloinhan menee toisen tehtäväkentälle ja loukkaa arkkitehdin. Kuitenkin ilmiö ihmetyttää, tullaanko sokeiksi omalle työlle?

Vaikka tuolla joku väitti, että työkaluilla ei ole väliä, niin itse näin mestarirenderöijänä, joka renderöi jokaisen tästä ketjusta suohon, sanoisin että suuri osa näistä caseista tyyliin "vaalea Kalasataman Majakka josta ei tullutkaan vaalea" johtuu siitä, että suurin osa arkkitehdeistä ei osaa renderöidä kunnolla. Siis sillä tavalla, että oikeasti renderöidään esimerkiksi erilaisilla säillä ja eri vuodenaikoina sitä ympäristöä ja tutustutaan valokuvaamiseen riittävästi, jotta ymmäretään esimerkiksi linssisäätöjen vaikutus renderöintiin. Niin ja photoshopatessa ei heitetä bilettäviä terassi-ihmisiä viittäkymmentä johonkin kauppakeskuksen viereen, jos siinä on todellisuudessa autotie vieressä ja varjoisa paikka muutenkin. 

Työkalujen osaaminen on tie siihen että pysyy ymmärrys lopputuloksesta silloinkin, kun teoreettiset pohdinnat lähtee korkealentoisiksi.

Siihen rumuuteen toteamiseen ei tarvittu kyllä minkääntyylistä työkalua. Jos maantasalla oleva kerros on 50 m pitkä tasainen muuri, jossa ei ole ikkunoita (jota pitkin ihmiset joutuvat kävelemään), niin jokainen pitäisi tajuta että siitä tulee ruma ilman mitään hienostuneita työkaluja. Kaupungin puolelta vastuussa oleva arkkitehti selitti, että hän oli niin keskittynyt siihen talon toisella puolella olevaan alasajoramppiin, että hän ei nähnyt tuota seinää. Kyseinen arkkitehti on tänään johtaja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hanki Marimekon Joka-Poika-kaulusraitapaita, musta vakosamettibleizeri, sarvisankaiset pyöreät rillit ja ala puhumaan käsiäsi heilutellen "massojen kohtaamisesta" ja "kestävästä kehityksestä", pärjäät arkkitehtina missä tahansa palaverissa. Kukaan ei kysy koulutustasi

Jotkut arkkitehdit ovat kyllä järkyttävän teorettisia. Olen ulkomaalaisessa kaupunkisuunnittelukeskuksessa töissä (insinööri itse) ja olemme muut kuin arkkitehdit välillä olleet täysin ihmeissämme siitä, että arkkitehdit eivät tajua havainnekuvista miltä projekti tulee näyttämään todellisuudessa. Meillä on ollut useita projekteja, joista arkkitehdit ovat olleet aidosti järkytyksissän, kun tulos onkin ruma, ja me muut ollaan silleen, että "Niin?", sehän nähtiin jo havainnekuvista, että tuo projekti on ruma, mutta sitähän ei saa siinä vaiheessa sanoa, koska silloinhan menee toisen tehtäväkentälle ja loukkaa arkkitehdin. Kuitenkin ilmiö ihmetyttää, tullaanko sokeiksi omalle työlle?

Vaikka tuolla joku väitti, että työkaluilla ei ole väliä, niin itse näin mestarirenderöijänä, joka renderöi jokaisen tästä ketjusta suohon, sanoisin että suuri osa näistä caseista tyyliin "vaalea Kalasataman Majakka josta ei tullutkaan vaalea" johtuu siitä, että suurin osa arkkitehdeistä ei osaa renderöidä kunnolla. Siis sillä tavalla, että oikeasti renderöidään esimerkiksi erilaisilla säillä ja eri vuodenaikoina sitä ympäristöä ja tutustutaan valokuvaamiseen riittävästi, jotta ymmäretään esimerkiksi linssisäätöjen vaikutus renderöintiin. Niin ja photoshopatessa ei heitetä bilettäviä terassi-ihmisiä viittäkymmentä johonkin kauppakeskuksen viereen, jos siinä on todellisuudessa autotie vieressä ja varjoisa paikka muutenkin. 

Työkalujen osaaminen on tie siihen että pysyy ymmärrys lopputuloksesta silloinkin, kun teoreettiset pohdinnat lähtee korkealentoisiksi.

Olet nyt aika lailla metsässä. Ne renderöidyt havainnekuvat tehdään ensisijassa myymään sitä projektia ja ne väännetään juuri sellaisiksi että ne sen myös asiakkaalle myyvät. 

Se, millainen siitä rakennuksesta sitten lopulta tulee, onkin todella monen eri valinnan summa. Todella usein sitä lopullista rakennusta ei rakenneta niistä materiaaleista joita on suunnittelun alussa kaavailtu vaan jollain paljon halvemmalla (tai kustannustehokkaammalla kuten konsultit asian esittävät). On aivan saman että miten hyvin joku materiaali on renderöity joskus edellisenä vuonna jos se materiaali vaihdetaan kahteen kertaan projektin kuluessa aina sitten halvempaan ja eri näköiseen. 

Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?

Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.

Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?

Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.

Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.

Tuosta syystä arkkitehdit eivät suunnittele yksittäisiä kerrostaloasuntoja vaan koko kerrostalon kerralla.

Kiinteistönvälittäjille maksetaan turhasta, arkkitehdeille ei.

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?

Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.

Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.

Mitä arvoa kiinteistönvälittäjä tuo? Vai onko kyseessä oikeasti pyramidihuijaus? Siltä kuulostaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?

Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.

Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.

Tuosta syystä arkkitehdit eivät suunnittele yksittäisiä kerrostaloasuntoja vaan koko kerrostalon kerralla.

Kiinteistönvälittäjille maksetaan turhasta, arkkitehdeille ei.

Niin, sehän olisikin liian helppoa suunnitella vain yksittäisiä asuntoja. Paljon vakeampaa on saada saman järkevän rakennusrungon sisään ja porrashuoneen ympärille oikea määrä oikean kokoisia ja kohtuullien toimivia asuntoja. Joten siitä ponnistuksesta luulisi tulevan enemmän rahaa kuin yksittäisten asuntojen kauppaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesittekö, että arkkitehdin suunnittelupalkkio asuntokohteissa on pienempi kuin kiinteistövälittäjän palkkio samasta kohteesta?

Lisäksi arkkitehdille maksetaan suunnittelusta kertakorvaus, mutta kiinteistövälittäjä saa välityspalkkion joka kerran, kun kämppä vaihtaa omistajaa.

Arkkitehdin tutkinnon suorittaminen kestää useita vuosia. LKV-pätevyyden voi suorittaa etänä puolessa vuodessa tradenomipohjalta.

Tuosta syystä arkkitehdit eivät suunnittele yksittäisiä kerrostaloasuntoja vaan koko kerrostalon kerralla.

Kiinteistönvälittäjille maksetaan turhasta, arkkitehdeille ei.

Niin, sehän olisikin liian helppoa suunnitella vain yksittäisiä asuntoja. Paljon vakeampaa on saada saman järkevän rakennusrungon sisään ja porrashuoneen ympärille oikea määrä oikean kokoisia ja kohtuullien toimivia asuntoja. Joten siitä ponnistuksesta luulisi tulevan enemmän rahaa kuin yksittäisten asuntojen kauppaamisesta.

Pointti oli että kiinteistönvälittäjät puuhastelevat yksittäisten kohteiden parissa. Arkkitehdeillä on useamman vuoden jatkuva ja tasainen tulovirta yhdestä kerrostalosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?

Olen töissä isossa toimistossa jonka suunnittelu painottuu julkiseen tilaan ja muihin isoihin projekteihin. Omina projekteina on ollut mm. sairaaloita, hoitoyksiköitä, toimistorakennuksia, asuinkaavoitusta ja eri tasojen oppilaitoksia. Teen nykyisellään aika paljon kilpailuja.

Työtehtäviä voi olla mitä vaan massamallien teosta pohjapiirustusten koostamiseen, referenssikuvien valitsemisesta materiaalien valintaan, julkisivujen piirtämisestä koerenderöintiin. Itse tykkään paljon elämyspohjaisesta suunnittelusta, käytän paljon aikaa malleissani kävelyyn (=zoomailen mallin läpi tietokoneella) ja katson miten massa, materiaalit, tila, valo, keskinäiset suhteet jne. käyttäytyy. Tykkään eniten aulatilojen suunnittelusta ja pohjapiirustusten työstämisestä, on ihanaa kun palapelit palaset loksahtavat paikoilleen.

Ylitöitä on säännöllisesti ja meidän toimisto antaa niistä vastaavasti vapaata. Itse olen usein töissä 9-17:30 ja jos menee 19 jälkeen niin alan laittaa ylitunnit systeemiin. Ehkä kerran, pari kuukaudessa tai harvemmin on tuommoinen deadlineviikko. Elämään ei mahdu oikein muuta kuin arkkitehtuuri, sen voin myöntää :)

-aikaisempi vastaaja

Onko ap fiksu? Ehkä arkkitehdin ammatti ei sitten ole sinua varten. Ainoastaan hölmö tekee jatkuvasti ylitöitä ilman niiden kirjaamista ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?

Olen töissä isossa toimistossa jonka suunnittelu painottuu julkiseen tilaan ja muihin isoihin projekteihin. Omina projekteina on ollut mm. sairaaloita, hoitoyksiköitä, toimistorakennuksia, asuinkaavoitusta ja eri tasojen oppilaitoksia. Teen nykyisellään aika paljon kilpailuja.

Työtehtäviä voi olla mitä vaan massamallien teosta pohjapiirustusten koostamiseen, referenssikuvien valitsemisesta materiaalien valintaan, julkisivujen piirtämisestä koerenderöintiin. Itse tykkään paljon elämyspohjaisesta suunnittelusta, käytän paljon aikaa malleissani kävelyyn (=zoomailen mallin läpi tietokoneella) ja katson miten massa, materiaalit, tila, valo, keskinäiset suhteet jne. käyttäytyy. Tykkään eniten aulatilojen suunnittelusta ja pohjapiirustusten työstämisestä, on ihanaa kun palapelit palaset loksahtavat paikoilleen.

Ylitöitä on säännöllisesti ja meidän toimisto antaa niistä vastaavasti vapaata. Itse olen usein töissä 9-17:30 ja jos menee 19 jälkeen niin alan laittaa ylitunnit systeemiin. Ehkä kerran, pari kuukaudessa tai harvemmin on tuommoinen deadlineviikko. Elämään ei mahdu oikein muuta kuin arkkitehtuuri, sen voin myöntää :)

-aikaisempi vastaaja

Onko ap fiksu? Ehkä arkkitehdin ammatti ei sitten ole sinua varten. Ainoastaan hölmö tekee jatkuvasti ylitöitä ilman niiden kirjaamista ylös.

Ei kannata päteä jos ei ymmärrä systeemiä. Työaika on liukuva ja varsin vapaa. Ylitöiden kirjaamattomuus tarkoittaa että pitää ne vapaina, silloin kun on aikaa. Totta, että jos ei kykene pyörittämään edes omia työtuntejaan ja vapaitaan päässään niin ehkäpä jokin toinen ala on parempi. Arkkitehdit ilmeisesti tähän pystyvät kun ei kukaan valita siitä. Onko sitten matematiikan kokeen ansiota :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arkkitehdin toimenkuva on kiinnostava, vaikken alalle hakeutumassa olekaan. Voisiko joku arkkitehti ihan mielenkiinnon vuoksi kertoa toimenkuvastaan - millaisia töitä teette, millaisia kohteita suunnittelette? Kiinnostaa myös tuo elämäntapa-aspeksti, ovatko palkattomat ylityö arkipäivää ja vapaallakin tutustutaan alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin?

Olen töissä isossa toimistossa jonka suunnittelu painottuu julkiseen tilaan ja muihin isoihin projekteihin. Omina projekteina on ollut mm. sairaaloita, hoitoyksiköitä, toimistorakennuksia, asuinkaavoitusta ja eri tasojen oppilaitoksia. Teen nykyisellään aika paljon kilpailuja.

Työtehtäviä voi olla mitä vaan massamallien teosta pohjapiirustusten koostamiseen, referenssikuvien valitsemisesta materiaalien valintaan, julkisivujen piirtämisestä koerenderöintiin. Itse tykkään paljon elämyspohjaisesta suunnittelusta, käytän paljon aikaa malleissani kävelyyn (=zoomailen mallin läpi tietokoneella) ja katson miten massa, materiaalit, tila, valo, keskinäiset suhteet jne. käyttäytyy. Tykkään eniten aulatilojen suunnittelusta ja pohjapiirustusten työstämisestä, on ihanaa kun palapelit palaset loksahtavat paikoilleen.

Ylitöitä on säännöllisesti ja meidän toimisto antaa niistä vastaavasti vapaata. Itse olen usein töissä 9-17:30 ja jos menee 19 jälkeen niin alan laittaa ylitunnit systeemiin. Ehkä kerran, pari kuukaudessa tai harvemmin on tuommoinen deadlineviikko. Elämään ei mahdu oikein muuta kuin arkkitehtuuri, sen voin myöntää :)

-aikaisempi vastaaja

Onko ap fiksu? Ehkä arkkitehdin ammatti ei sitten ole sinua varten. Ainoastaan hölmö tekee jatkuvasti ylitöitä ilman niiden kirjaamista ylös.

Ei kannata päteä jos ei ymmärrä systeemiä. Työaika on liukuva ja varsin vapaa. Ylitöiden kirjaamattomuus tarkoittaa että pitää ne vapaina, silloin kun on aikaa. Totta, että jos ei kykene pyörittämään edes omia työtuntejaan ja vapaitaan päässään niin ehkäpä jokin toinen ala on parempi. Arkkitehdit ilmeisesti tähän pystyvät kun ei kukaan valita siitä. Onko sitten matematiikan kokeen ansiota :)

Arkkitehdit oikein ylpeilevät sillä, että koululla vietetään opiskelijoina öitäkin tehtäviä tehdessä ja nukutaan pieniä pätkiä pöydän alla salassa vahtimestareilta. Sori, tämä ei minusta kuulosta fiksujen ihmisten touhulta.

Vierailija kirjoitti:

Olen tehnyt arkkitehdin hommia jo yli 20 vuotta ja voin kyllä sanoa että näissä hommissa pärjää yläasteen matikalla. En muista että kertaakaan olisi tullut eteen laskuja jossa olisi vaadittu edes lukion matikan taitoja.

Olenkin aina ihmetellyt että miksi pääsykokeessa on tuo senkin verran vaativa matikan osuus. No ehkä sen on tarkoitus toimia jonain esikarsintana mutta itse työn kanssa sillä on aika vähän tekemistä.

Pääsykokeen matematiikan koe on älykkyyskarsinta. Matematiikkaa ei työssä tarvitse mutta hyvästä prosessointikyvystä on suurta hyötyä.

Näin konnarina (konstruktööri) välillä ei tiedä pitäisikö itkeä vai mitä arkkitehtien tuotoksille. Juuri suunnittelussa isohko kohde, jossa on jatkuvasti arkkitehtien tuotoksissa vakavia turvallisuuspuutteita. Jatkuvasti on laitettava arkille viestiä, miksi tota ei voi tehdä noin, totakaan ei voi laittaa noin jne ja oma ehdotus perään. Todettakoon, että vaikka arkilla on monesti rutkasti parempi taiteellinen silmä kuin konnarilla, niin konnarilla on rutkasti parempi matikkapää amk-tasollakin, kuin arkilla. Varsinkin jos konnari laskee jatkuvasti työssä esim. betonirakenteiden kestävyyttä.