Tampereella vaaditaan kasin keskiarvo lukioon
Tampereella pääsi alle kasin todistuksella lukioon vaan Steiner, teknilliseen tai ruotsinkieliseen lukioon. Yli 700 hakijaa tulee muualta niin tamperelaiset 7,5-8 oppilaat ei pääse lukioon. Ylöjärvellekin vaadittiin jo 7,92.
Kommentit (120)
Minä pääsin aikanaan lukioon keskiarvolla 7,6. Kirjoitin ylioppilaaksikin rimaa hipoen mutta kuitenkin. Mutta siis mä olin tosi laiska, en tyhmä. En panostanut nuorempana koulunkäyntiin juuri yhtään ja tuo meni ihan minimipanostuksella. Harrastukset kiinnosti enemmän. Ammattikorkeakoulussa keskiarvo oli sitten 4,5 kun oma ala kiinnosti.
En suosittele tätä tietä kenellekään, mutta ajattelin kommentoida kun joku sanoi että turha mennä lukioon alle 8 keskiarvolla.
Kyllä meitä kipuilevia tyttöjäkin peruskoulussa on, tosin vähemmän puhutaan.
Itselläni tippui kasin ja ysin välissä ka 9,4-> 8,3 ja peruskoulun jälkeen menin opistoon.
4 vuotta myöhässä ikäluokkaani kirjoitin yksityisesti ylioppilaaksi työn ohessa, itseopiskeluna, ( ei ollut iltalukiota) ka 9, 7 ja sain 5 L ja 1 E.
Ei sitä 15-vuotiaana ainakaan meikä ollut järin viisas miettiäkseen tulevaisuuttaan.
Vierailija kirjoitti:
Mistähän saisi tietää, moniko Tampereella lukioon halunnut jäi ilman paikkaa?
Ei vaikuta Tampere kovin koulutusmyönteiseltä paikalta.
Todella hölmö kommentti. Pitäisikö Tampereen rakentaa uusia lukioita, jotta kaikki vesilahtelaiset, mouhijärveläiset, ylöjärveläiset, pirkkalalaiset, nokialaiset, lempääläläiset, oriveteläiset ja kangasalalaiset piltit pääsevät suuren kaupungin lukioon, kun jostain kumman syystä sen oman paikkakunnan lukio ei näillä mopoautoileville herran/rouvantertuille kelpaa??
Tampere on todellakin koulutusmyönteinen paikka, se selviää ihan katsomalla kuinka laaja-alaista korkea-asteen koulutusta kaupungissa on tarjolla. Toki sama juttu monessa muussakin suuressa kaupungissa.
Itsellä oli aikanaan ka 7,7 ja pääsin aivan viimeisten joukossa Tampereella lukioon. Tämä oli 90-luvulla.
Vierailija kirjoitti:
Turussa keskiarvoraja oli nyt 7,92, jos ei lasketa Steineria ja ruotsinkielistä. Viime vuonna 7,67 (Norssilla tuo matalin).
On se tavallaan aika hurjaa jos 7,9:n keskiarvolla ei pääse lukioon. Veljelläni oli aikanaan tuo, hänestä tuli DI.
Matematiikka
Koulutusmyönteisyydestä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän saisi tietää, moniko Tampereella lukioon halunnut jäi ilman paikkaa?
Ei vaikuta Tampere kovin koulutusmyönteiseltä paikalta.
Todella hölmö kommentti. Pitäisikö Tampereen rakentaa uusia lukioita, jotta kaikki vesilahtelaiset, mouhijärveläiset, ylöjärveläiset, pirkkalalaiset, nokialaiset, lempääläläiset, oriveteläiset ja kangasalalaiset piltit pääsevät suuren kaupungin lukioon, kun jostain kumman syystä sen oman paikkakunnan lukio ei näillä mopoautoileville herran/rouvantertuille kelpaa??
Tampere on todellakin koulutusmyönteinen paikka, se selviää ihan katsomalla kuinka laaja-alaista korkea-asteen koulutusta kaupungissa on tarjolla. Toki sama juttu monessa muussakin suuressa kaupungissa.
Itsellä oli aikanaan ka 7,7 ja pääsin aivan viimeisten joukossa Tampereella lukioon. Tämä oli 90-luvulla.
Tampereella mahtavat korkeakoulumahdollisuudet, sitä ei varmaan kukaan kiistä. Mutta seurataanko sitä, missä omien kaupunkilaisten toinen aste menee. Ei tarvitse, koska hyviä 16-vuotiaita tulee paljon muualta. Et itsekään enää pääsisi täällä lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Koulutusmyönteisyydestä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän saisi tietää, moniko Tampereella lukioon halunnut jäi ilman paikkaa?
Ei vaikuta Tampere kovin koulutusmyönteiseltä paikalta.
Todella hölmö kommentti. Pitäisikö Tampereen rakentaa uusia lukioita, jotta kaikki vesilahtelaiset, mouhijärveläiset, ylöjärveläiset, pirkkalalaiset, nokialaiset, lempääläläiset, oriveteläiset ja kangasalalaiset piltit pääsevät suuren kaupungin lukioon, kun jostain kumman syystä sen oman paikkakunnan lukio ei näillä mopoautoileville herran/rouvantertuille kelpaa??
Tampere on todellakin koulutusmyönteinen paikka, se selviää ihan katsomalla kuinka laaja-alaista korkea-asteen koulutusta kaupungissa on tarjolla. Toki sama juttu monessa muussakin suuressa kaupungissa.
Itsellä oli aikanaan ka 7,7 ja pääsin aivan viimeisten joukossa Tampereella lukioon. Tämä oli 90-luvulla.
Tampereella mahtavat korkeakoulumahdollisuudet, sitä ei varmaan kukaan kiistä. Mutta seurataanko sitä, missä omien kaupunkilaisten toinen aste menee. Ei tarvitse, koska hyviä 16-vuotiaita tulee paljon muualta. Et itsekään enää pääsisi täällä lukioon.
Lukioverkkoa on myös karsittu reippaasti viime vuosina, esim. Messukylä lakkautettiin kokonaan, samoin muita lukioita yhdistettiin. Naapurikunnissa varmasti karsittu lukiopaikkoja myös kun omat oppilaat suuntaavat Tampereelle.
Olisi kiinnostava kuulla kuinka moni jäi tänä vuonna ilman lukiopaikkaa Tampereella ja mihin he sitten päätyvät? Joku kymppiluokka nyt on täysin turha välivuosi sellaisella jolla ei ole oppimisvaikeuksia ja ka lähempänä kasia.
Lukiopaikkoja taitaa olla kyllä sama määrä kuin ennenkin. Tällöin kyse ei ole siitä, että jätettäisiin 7.9 KA:n porukka kotiin pahuuttaan, vaan että alimmalle x %:lle ei paikkoja vain oikein riitä.
Vierailija kirjoitti:
Lukiopaikkoja taitaa olla kyllä sama määrä kuin ennenkin. Tällöin kyse ei ole siitä, että jätettäisiin 7.9 KA:n porukka kotiin pahuuttaan, vaan että alimmalle x %:lle ei paikkoja vain oikein riitä.
Aloituspaikkoja ehkä saman verran mutta onko huomioitu, että niistä yhä isompi määrä menee ulkopaikkakuntalaisille? Ja jos tavoitteena on nostaa korkeakoulutettujen määrää ikäluokittain, niin onko tiedossa että lukioon pääsyssä alkaa olla jo tulppaa? Tällä menolla keskiarvoraja karkaa koko ajan ylemmäksi ja yhä paremmat oppilaat jäävät lukion ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Lukiopaikkoja taitaa olla kyllä sama määrä kuin ennenkin. Tällöin kyse ei ole siitä, että jätettäisiin 7.9 KA:n porukka kotiin pahuuttaan, vaan että alimmalle x %:lle ei paikkoja vain oikein riitä.
No, 2004 syntyneet on ensimmäinen näistä suurista ikäluokista, mitä nyt on tulossa. Tätä ei ilmeisesti ole huomioitu lainkaan. Pitäisi nähdä nyt hakeneiden määrä.
Hupaisaa, että kaksi suurta painetta rasittaa lukio-opiskelua: Toisaalta jatkuvasti nousevat keskiarvorajat ja toisaalta pienten lukioiden jatkuva lakkautusuhka. Kilpailuyhteiskuntaa yritetään tuoda yhä alemmas ja aikaisemmin kaikkialle yhteiskunnan rakenteisiin. Kaipa vielä joku päivä eskariinkin on valintakokeet. Mistä tulikin mieleen, että lukioihin pitäisi olla valintakokeet, sillä päästötodistuksen numerot eivät ole vertailukelpoisia. Joku onnekas on saanut opettajikseen tyyppejä, joiden kantti kestää antaa kymppejä alle kympin osaamisella ja jonkun toisen opettajat eivät niitä uskalla antaa, kun tietävät ettei oppilas ole kympin tasoa.
Tämä on peliä, eikä reilua sellaista. Olisi aika puhaltaa peli poikki ja miettiä keinoja, jolla saataisiin kaikki lukioon haluavat nuoret mahtumaan lukioon. Näin siksi, että uusi lukiolaki edellyttää joka tapauksessa entistä vahvempaa yksilöllistä ohjausta ja oppimisen tukea. Keskiarvorajoja ei tarvita, kun lukio-opintojen aikana on joka tapauksessa oikeus saada tukiopetusta. Mikäli oppivelvollisuutta lisäksi jatketaan 18 ikävuoteen saakka kuten suunnitelma on, lukiosta tulee lisäperuskoulu. Kaikkien on halutessaan päästävä omaan lähilukioon.
Ja miten koronakevät vaikutti ysiluokkalaisiin? Korkeakoulupaikkoja lisätään, miksi ei lisätty myös lukiopaikkoja? Varsinkin jos ikäluokka on aiempaa isompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiopaikkoja taitaa olla kyllä sama määrä kuin ennenkin. Tällöin kyse ei ole siitä, että jätettäisiin 7.9 KA:n porukka kotiin pahuuttaan, vaan että alimmalle x %:lle ei paikkoja vain oikein riitä.
No, 2004 syntyneet on ensimmäinen näistä suurista ikäluokista, mitä nyt on tulossa. Tätä ei ilmeisesti ole huomioitu lainkaan. Pitäisi nähdä nyt hakeneiden määrä.
Tuolta näet kaiken
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/A…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin nuo rajat on liian korkeita. Olen yläkoulun opettaja ja kohtaan jatkuvasti nokkelia, mutta kovin murkkuilevia poikia, joiden paikka olisi oikeasti lukiossa. Täysin tekemättä mitään, siis makaamalla ja lähinnä keskittymällä häseltämään, nyppivät vaikeista aineista kuten enkku ja matikka kasia tai ysiä, mutta joku uskonto tai terveystieto on 5-6. Heillä on venymiskykyä ja ovat vaan kehityksessä jäljessä tyttöjä. Lukio olisi oikea paikka, mutta keskiarvo ei välttämättä riitä. Onneksi menevät monet kaksoistutkinnolle.
Tampereen seudulla TYK:iin oli raja 7.75. Mutta korkeat oli. Ympäristökunnista esim. Pirkkalassa oli vielä pari vuotta sitten jotain hiukan päälle 7, kun kaikki koulutettujen perheiden lapset kirmasi Tampereelle lukioon. Nyt sielläkin on jo tasan 8. Ylöjärvellä melkein ja Nokiallakin meni jo jonnekin 7.7.
Tuo TYK:n keskiarvorajan mainiseminen on turhaa, koska keskiarvosta ei saanut kuin pienen osan pisteistä. Valtaosa pisteistä tuli muutamasta aineesta (li, ku, mu, ai) ja harrastuksista. Eli harva alle kasin oppilas sinne kuitenkaan olisi päässyt, vaikka olisi tajunnut hakea.
Onko TYKin valintaprosessi muuttunut? Kun olin siellä itse, keskiarvolla haettiin ja sen päälle lisättiin "harrastuneisuuspisteet", joten puhtaasti keskiarvolla sisäänpääsyn raja oli jotain 9.2 luokkaa, parhaat mahdolliset lisäpisteet taisi olla n.2.
On täysin muuttunut. Lukuaineiden keskiarvosta sai max 10 p ja mulla ansioilla 10 p. Yht. 20 p maksimi. Eli kympin keskiarvollakaan ei olisi automaattisesti päässyt sisään.
Siis onko tuolla joku ilmaisutaitokoe? Näyttelyä, niinkuin teatterikorkeassa? Miten arvostellaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On väärin jos esim. 7,5 keskiarvolla ei pääse lukioon. Esim. nykyinen pääministerimme oli 7,5 oppilas. Miksi yläkoulun pitäisi määrittää koko tulevaisuus?
Meillä kyllä opettaja sanoi yläasteella että lukio vaatii nykyisin paljon enemmän kuin yläaste. Jos et selviä edes 8 keskiarvolla peruskoulusta, et pärjää lukion tahdissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Meillä oli 7,5 keskiarvo vaatimus, mutta sait mahdollisuuden yrittää jos paikkoja jäi yli ja keskiarvo hipoi tuota 7,5. Yksikään näistä yrittäjistä ei selvinnyt lukiosta puolta vuotta pidempään kun eivät päässeet kursseista läpi.
Peruskoulun keskiarvo ei välttämättä kerro yhtään mitään oppilaan kyvyistä. Joku voi saada keskiarvon 8,5 ahkeralla lukemisella ja olemalla opettajien suosiossa. Joku toinen taas voi saada keskiarvon 7,5 lukematta mitään yms. Kumpi näistä nyt on oikeasti kyvykkäämpi lukioon?
Moni opettaja painottaa kovasti viittaamista, jos koeosaaminen on 8 luokkaa niin innokas viittaaja saa todistukseen 9 ja hiljainen oppilas 7. Valtava ero vaikka osaamistaso on aivan sama.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukiopaikkoja taitaa olla kyllä sama määrä kuin ennenkin. Tällöin kyse ei ole siitä, että jätettäisiin 7.9 KA:n porukka kotiin pahuuttaan, vaan että alimmalle x %:lle ei paikkoja vain oikein riitä.
No, 2004 syntyneet on ensimmäinen näistä suurista ikäluokista, mitä nyt on tulossa. Tätä ei ilmeisesti ole huomioitu lainkaan. Pitäisi nähdä nyt hakeneiden määrä.
Tuolta näet kaiken
https://vipunen.fi/fi-fi/_layouts/15/xlviewer.aspx?id=/fi-fi/Raportit/A…
Kiitos vinkistä! Siellä voi hakea tietoja hyvin monin eri tavoin. Jos nyt oikein katsoin, niin tamperelaisista lukioon on hakenut 1346 ja paikan jostain lukiosta on saanut 677. Lukiopaikkoja taitoi olla 1680 eli aika monet paikan saaneista tulevat Treen ulkopuolella. Ehkä katsoin väärin, yleensä kai noin 40% tulee muualta.
Onko joku saanut Tampereella varasijalta lukiopaikkaa?
Tamperelaisista nuorista ilmeisesti vain noin kolmasosa pääsi lukioon, koska niin monet hakijat tulevat muualta. Yleensä noin puolet ikäluokasta menee lukioon.
asdf kirjoitti:
Turha sinne lukioon kovin huonolla keskiarvolla on edes mennä. Ei pärjää.
Itse menin 7,8 keskiarvolla ja kirjoitin keskiarvoltaan E:n paperit. Ihan hyvin pärjäsin siis sillä "huonolla" keskiarvolla, jolla en olisi Tampereella päässyt nyt lukioon ollenkaan. Murrosikäisenä ei vaan se koulu ollut samalla tavalla panostuksen alla kuin lukiossa.
Ei kannata asua isoissa kaupungeissa, joissa kilpailu on kovaa. Pienessä kunnassa saa hyvää opetusta ja pääsee isona kaupunkiin lukioon.
Viime ja tänä vuonna pääsi Etikseen alle 9 ka:lla. Etishän komeili tuloksillaan tänäkin vuonna ykkösenä. Otaniemen lukion pojat sai Teknologiasäätiöltä 1000 euron stipendit pitkästä matematiikasta siis 9 poikaa ja 1 tyttö.
Suomen korkein saalis. Etis sai 5 oliko 4 poikaa ja 1 tyttö .