Mitä koodaaminen on?

Vierailija kirjoitti:

Kuten on moneen kertaan mainittu, ”koodaaminen” (engl. ”coding”) on siis vain trendikäs slangi- tai nuorisotermi sille, mitä suomeksi kutsutaan tietokoneohjelmoinniksi.

MItä tietokoneohjelmointi sitten pohjimmiltaan on? Tietokoneohjelman laatimista.

Mikä on tietokoneohjelma? Joukko järjestykseen asetettuja komentoja (toimintaohjeita), joita tietokone käy yksi kerrallaan läpi ja joita se tottelee.

Tietokoneen sisältä löytyy piirikortti, jolle tietokoneen osat on aseteltu. Piirikortilla on komponentti nimeltä ”suoritin” (prosessori), joka ”suorittaa” ohjelmia.

Ennen suoritusta tietokoneohjelma on ladattu (kopioitu) kiintolevyltä tai esimerkiksi USB-tikulta tietokoneen työmuistiin (RAM-muisti). Tietokoneen suoritin hakee työmuistista yksi kerrallaan uuden komennon suoritettavaksi ja suorittaa sen.

Minkälaisia tietokoneen suorittimen ymmärtämät komennot ovat? Hyvin yksinkertaisia. Matalan tason tietokoneohjelma voisi olla hieman mutkia oikoen esimerkiksi seuraavan kaltainen:

1. Aseta muistiosoitteeseen 1000 luku 50.

2. Aseta muistiosoitteeseen 1001 luku 25.

3. Laske muistiosoitteiden 1000 ja 1001 sisältämät luvut yhteen ja tallenna tulos muistiosoitteeseen 1002.

4. Jos muistiosoitteessa 1002 nyt oleva luku on yhtäsuuri tai suurempi kuin 70, sytytä kotelon etupaneelin merkkivalo. Muussa tapauksessa sammuta se.

5. Lopeta ohjelman suoritus.

Todellisuudessa tietokoneohjelmia ei kirjoiteta suomen kielellä, tai millään luonnollisella kielellä, vaan käytetään suorittimen suoraan ymmärtämää nk. konekieltä (matalin mahdollinen taso, jolla tietokonetta voi ohjelmoida) tai sen päälle rakennettuja helpompia ohjelmointikieliä.

Sekä konekielen että sitä korkeamman tason ohjelmointikielten komentosanat pohjautuvat yleensä englannin kieleen, mutta eivät oikeastaan juuri muistuta englantiakaan. Tai ehkä muistuttavat jonkinlaista typistettyä ja tyhmennettyä ”me Tarzan, you Jane” -apinamies-robottienglantia.

Tällaisten toimintaperiaatteiden päälle pohjimmiltaan kuitenkin kaikki nykyajan älyhärvelit ja nettipalvelut on rakennettu. Tietokoneohjelma saa syötettä (input) käyttäjältä, käsittelee sitä eri tavoin askel kerrallaan ja antaa lopulta jonkinlaisen tulokse ulos jossain muodossa (output).

Yksinkertaisimmissa tietokoneohjelmissa syöte annetaan suorituksen aluksi ja tulokset saadaan käsittelyn lopuksi ja ohjelman suoritus loppuu siihen. Monimutkaiseimmissa ohjelma on koko ajan päällä ja odottaa käyttäjältä lisää syötettä käsiteltäväksi (esimerkiksi hiirenklikkauksia tai näppäimenpainalluksia) tai esimerkiksi netistä uusia tapahtumia käsiteltäväksi ja käyttäjälle näytettäväksi.

Kukaan koodaa proseduraalisesti enää

Koodaaminen on ohjelmointikoodin kirjoittamista. Ohjelmistosuunnittelu on laajempi käsite, joka sisällyttää monenlaista mitä ohjelman tekemiseen liittyy. Esimerkiksi frontend developer voi tehdä myös käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua, usein pitää suunnitella asiakkaan edustajan / sisällön asiantuntijan kanssa ohjelman toimintaa ja miten se integroidaan asiaosaamiseen, monilla ohjelmointiin voi liittyä matikkaa ja erilaisten matemaattisten tai tilastotieteellisten ohjelmien käyttöä.

Ilmaisillakin koodaussovelluksilla ja kovalla kiinnostuksella nuoriso voi koodata itselleen omat pelit harrastusmielessä. Oma junnu ainakin meni itsestä jo ajat sitten ohi koodaustaidoissa, vaikka alalla olenkin töissä. Itsekin koodaan, vaikka titteli ei ole koodaaja, vaan suunnittelija, eli teen myös ideoinnin sekä ulkoasun sovellukseen asiakkaan kanssa yhteistyössä.

Koodaamista tarvitaan myös data siirrossa ja käsittelyssä vaikkapa pankki- tai terveysjärjestelmissä. Koodaus ei ole vain kännykkäpelien tekemistä.

Koodaus on puhekielinen sana ohjelmoinnille. Koodaus tosiasiassa tarkottaa vähän muuta.

Mikä on maailman homoin nimi?

- P ut1n 😄

Vierailija kirjoitti:

Kun olet asentanut tuon sovelluskehitysymoäristön, voit kirjoittaa siihen vaikka

/* This is a simple Java program.

FileName : "HelloWorld.java". */

class HelloWorld

{

// Your program begins with a call to main().

// Prints "Hello, World" to the terminal window.

public static void main(String args[])

{

System.out.println("Hello, World");

}

}

Kun käännät tämän, näytölle tulee kirjoitus Hello, World.

Miksi kirjoittaa ruudulle ensin neljä kertaa "Hello World", ja sitten "kääntää", jotta ruudulle saisi tulemaan tekstin Hello World?

– Kun se kuitenkaan ei pelkästään sillä siihen ruutuun tule!

Kannattaa tuon HW-esimerkin jälkeen heti seuraavaksi selvittää itselle askeleet, mitkä vaaditaan, jotta saa oikeassa elämässä tietokoneen sen siihen ruudulle kirjoittamaan. Tuollaisella nippeliohjelmanpätkien kirjoittelun opettelulla vain haaskaa aikaansa. Niiden vuoro tulee sen jälkeen, kun tietää, miten ja mihin niitä sovelletaan käytännössä.

Mä sanon yleensä olevani "koodari". Kuitenkin työssäni on valtavan paljon muuta kuin ohjelmointia. Ohjelmoinnin osalta sekä frontend (käyttöliittymäpuoli) että backend ohjelmointia. Tietokantasuunnittelua ja -toteutusta. Asennusautomaation toteuttamista. Kirjastojen ja komponenttien ylläpitoa. Sovellusten ajoympäristöihin liittyvää toteutusta ja ylläpitoa (palvelinympäristöt, pilviympäristöt). Lisäksi asiakkaiden kanssa suunnittelua, speksaamista, testaamista, suorituskyky- ja rasitustestausta, tietoturvahommia. Aika paljon tarvii osaamista enemmän kuin jollain kielellä varsinaisesti ohjelmointi. 

Toki jonnekin voi päästä ihan vaan koodaamaan ainakin aluksi, jos opettelee jonkun yhden kielen ja ehkä sen päällä yleisimmin käytettyjä frameworkkeja vähän. Esim. fronttipuolella Javascript/Typescript ja Angular ja React vaikka. Tai jos haluat opetella server sideä ja Javaa, niin joidenkin frameworkien (vaikka Spring) lisäksi tietokantaosaaminen on välttämätöntä, harvassa projektissa on jotain eri ihmistä tekemään tietokantahommat kuin joka tekee kantaa käyttävän koodin. Fronttipuolelle ehkä helpommin pääsee sisään ilman kokemusta.

Ikärasismi valitettavasti on alalla ihan järjetön, ja erityisesti naisia kohtaan. Itselläni on hyvin laaja osaaminen, ja CV:täni käytetään säännöllisesti kun halutaan voittaa työnantajalleni projekteja tarjouskilpailuissa. Vaan mihinkään muualle en pääse edes työhaastatteluun, koska ikää yli 40. Kokeiltu on. Ulkomailla vaihtoehtoja kyllä olisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?

Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä. 

Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?

Työllistymiseen lähinnä (suomessa) koska tuolle alalle alkaa olla vaikea työllistyä jos ikää on paljon yli 35 tai 40. 

Ei pidä paikkaansa. Alalla on työvoimapula, enkä ole 21 vuoteen alalla työskennellessä nähnyt yhdessäkään rekrytoinnissa iän olleen millään tavalla päätöksen teon tekijänä. Ikäsyrjintä on vastoin yhdenvertaisuuslakia josta joutuu rikosoikeudelliseen edesvastuuseen.

Mä olen. Aika usein alan firmoissa on sellainen käytäntö, että siihen rekrytointiin saa vaikuttaa myös tulevat työkaverit eli ne nykyiset työntekijät. Nämä on aika usein, monessa paikassa, aika lapsellisia nuoria miehiä. Olen nähnyt, miten oikein pätevä 40+ nainen tai 50+ mies on tullut haastatteluun, selviytynyt todella hyvin tehtävistä joita on kokeeksi teetetty, mutta niitä "tulevia kollegoita" on lähinnä naurattanut vanha kääpä joka olisi tulossa koodaamaan, eivätkä todella ole halunneet sitä tiimiin. He kun haluaa varsinkin pienissä firmoissa samanhenkisiä kavereita.

Näin räikeä ongelma on lähinnä pienemmissä konsulttifirmoissa ja pelifirmoissa, mutta on niitä isoillakin taloilla, esim. ohjelmistorobotiikkaa, joka automaattisesti heittää nettihakemuksista menemään hakemukset, joissa haetaan perus-devaajan paikkoja ikää on yli 40. Eräälle suurelle yritykselle hakija valitti siitä, että käsitteliköhän kukaan edes hakemustani, koska kielteinen vastaus tuli ihan heti hakemuksen perään. Mitä firma teki? Laittoi sinne ohjelmistorobotiikkaan säännön, että se vastaus lähetetään vasta 3 päivän kuluttua, vaikka ihan yhtä automaattinen olikin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitääkö olla matikkanero osatakseen koodata?

Riippuu mitä koodaa. Enimmäkseen ei tarvitse.

Loogista päättelykykyä sekä ongelmanratkaisutaitoja tarvitsee. Nämä kulkevat usein yhdessä matemaattisen lahjakkuuden kanssa. 

Meitä on alalla vaikka kuinka paljon, jotka ei tajuta matematiikasta mitään, mutta loogista päättelykykyä ja ongelmanratkaisukykyä kyllä löytyy. Ei haittaa ettei matematiikkaa osaa tai se ei kiinnosta, taatusti löytyy sellaisia töitä paljon joissa sitä ei ala-asteella opetettavaa enempää tarvitse. Itselläni on jopa tietojenkäsittleytieteen yliopistokoulutus, mutta lukiossa jo lyhyt matematiikka, enkä ole ko. aineesta koskaan ollut mitenkään kiinnostunut. Yli 20 vuotta koodannut jo kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on ohjelmointikoodin kirjoittamista. Ohjelmistosuunnittelu on laajempi käsite, joka sisällyttää monenlaista mitä ohjelman tekemiseen liittyy. Esimerkiksi frontend developer voi tehdä myös käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua, usein pitää suunnitella asiakkaan edustajan / sisällön asiantuntijan kanssa ohjelman toimintaa ja miten se integroidaan asiaosaamiseen, monilla ohjelmointiin voi liittyä matikkaa ja erilaisten matemaattisten tai tilastotieteellisten ohjelmien käyttöä.

Itse asiasta yhtään mitään tietävänä olen aina jotenkin mieltänyt koodarit "duunareiksi" jotka tuuttaa niitä "nollia ja ykkösiä" (huomaa lainausmerkit) peräkkäin ja ohjelmistosuunnittelijat sellaisiksi, jotka niitä ohjelmistoja suunnittelevat ja antavat ne sitten koodareille koodattavaksi.

Ja juu en siis ymmärrä ohjelmoinnista yhtään mitään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on ohjelmointikoodin kirjoittamista. Ohjelmistosuunnittelu on laajempi käsite, joka sisällyttää monenlaista mitä ohjelman tekemiseen liittyy. Esimerkiksi frontend developer voi tehdä myös käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua, usein pitää suunnitella asiakkaan edustajan / sisällön asiantuntijan kanssa ohjelman toimintaa ja miten se integroidaan asiaosaamiseen, monilla ohjelmointiin voi liittyä matikkaa ja erilaisten matemaattisten tai tilastotieteellisten ohjelmien käyttöä.

Itse asiasta yhtään mitään tietävänä olen aina jotenkin mieltänyt koodarit "duunareiksi" jotka tuuttaa niitä "nollia ja ykkösiä" (huomaa lainausmerkit) peräkkäin ja ohjelmistosuunnittelijat sellaisiksi, jotka niitä ohjelmistoja suunnittelevat ja antavat ne sitten koodareille koodattavaksi.

Ja juu en siis ymmärrä ohjelmoinnista yhtään mitään :)

Äärimmäisen harvassa paikassa on tällaisia eriytyneitä rooleja enää. Jossain homehtuneissa valtion tai kuntien projekteissa voi vielä ollakin jossain, niissä on muutenkin usein käytännöt alan historian alkuhämäristä. Varsinaisissa it-firmoissa ja konsulttitaloissa se "koodari" tekee yleensä aika lailla kaikkea mikä liityy ohjelmiston rakentamiseen, usein nimike onkin esim. "Software Engineer" tai "Software Developer", joka viittaa laajempaan kuvaan kuin pelkkä jonkun ennalta määrätyn asian koodaaminen.

Vierailija kirjoitti:

Koodaaminen on ohjelmointikoodin kirjoittamista. Ohjelmistosuunnittelu on laajempi käsite, joka sisällyttää monenlaista mitä ohjelman tekemiseen liittyy. Esimerkiksi frontend developer voi tehdä myös käyttöliittymä- ja käyttäjäkokemussuunnittelua, usein pitää suunnitella asiakkaan edustajan / sisällön asiantuntijan kanssa ohjelman toimintaa ja miten se integroidaan asiaosaamiseen, monilla ohjelmointiin voi liittyä matikkaa ja erilaisten matemaattisten tai tilastotieteellisten ohjelmien käyttöä.

Aika harvoin nykyään on roolit näin eriytyneitä. Meille ainakin palkataan vain lähinnä "Full Stack Developereita", jotka tekee ihan kaikkea.

En omasta kokemuksesta välttämättä suosittelisi tätä hommaa, jos ei ole sitten itse työ intohimo. Mä vaihdoin hoitoalalta, koska kevyt päivätyö, hyvät palkat houkutti. Itse tietokoneet ei kiinnostaneet yhtään, mutta ajattelin että työ mikä työ, ei sen tarvitse mikään intohimo ollakaan. 

Mutta. Tällä alalla, ainakin niillä 2 työnantajalla joilla mä olen ollut, edellytetään käytännössä ihan hurjaa raatamista. Uusia asioita tulee projekteissa jatkuvalla syötöllä, ja niiden opiskeluun ei todellakaan saa käyttää työaikaa. Illat ja viikonloput menee, kun pitää yrittää selvitä kun on taas heitetty ns. syvään päätyyn, eli myyty jollekin asiakkaalle tekemään jollain tekniikalla, jota ei vielä tunne. Lisäksi painostetaan suorittamaan erilaisia sertejä esim. pilviympäristöistä, omalla ajalla tämäkin. 

Itse työpäivät on myös yhtä kaaosta. Ylläpidettävistä järjestelmistä kilisee tikettejä sähköpostiin ja teamsiin, ja niihin on tarkkaan määrätyt reagointiajat, joissa ongelma on ratkaistava tai työnantaja saa sanktioita. Näiden lisäksi on kehitysprojekti, usein useampikin, joita pitäisi myös edistää. Niihin liittyy myös ns. scrum metodologiaan liittyen usein valtava määrä palavereja. Dailyt, backlog groomingit, demot, retrot, sprint planningit... Sitä aikaa tehdä se itse kehitystyö ei jää työajalla juuri yhtään, kun niitä ylläpitotiketttejä kilisee ja lopun ajan syö palavereissa istuminen. Illat ja joskus yötkin saat sitten vääntää niitä kehitystöitä kotona, että olisi taas sprintin demossa jotain näytettävää.

Nykyiset ohjelmointikielet on humpuukia, ja koodarit eivät osaa mitään. Vain assemblerkielellä koodaaminen on oikeaa KOODAUSTA. Nykyään kirjoitetaan jotain runoja.

Tässä on esimerkiksi Amiga-tietokoneille tehty Xenon 2-pelin bitmap-skaalausrutiini, jota käytetään pelin logon ja tekstien zoomauksessa:

SCREEN_SIZE_X:equ320

SCREEN_SIZE_Y:equ200

SCREEN_BITPLANES:equ4

ZOOM_MIN:equ1

ZOOM_MAX: equ16

X2ZOOM:muls.wMAGNIFY,d0

asr.w#4,d0

addi.w#$A0,d0

muls.wMAGNIFY,d1

asr.w#4,d1

addi.w#$64,d1

movea.lSCREEN,a1; $406 = Screen address

muls.w#(SCREEN_SIZE_X/8)*SCREEN_BITPLANES,d1

adda.wd1,a1

move.wd0,d1

andi.w#$F,d0

sub.wd0,d1

lsr.w#3,d1

adda.wd1,a1

move.l#$10000,d1

lsl.ld0,d1

leaZOOMTAB,a2$ 8724

adda.wMAGNIFY,a2

adda.wMAGNIFY,a2

move.w(a2),d4

swapd4

move.w(a2),d4

move.wd3,-(a7)

l1192F8move.ld1,-(a7)

move.ld1,d0

move.ld1,d3

move.ld1,d5

move.wd2,d7

swapd4

rol.w#1,d4

bcs.sl119318

swapd4

andi.w#$FFF0,d7

lsr.w#1,d7

lea8(a0,d7.w),a0

bral1193A2

l119318swapd4

movea.la1,a2

moveq#0,d6

l11931Edbfd6,l11932C

move.w(a0)+,d1; Read ST bitplane 1 chunk

move.w(a0)+,d0; ...2

move.w(a0)+,d3; ...3

move.w(a0)+,d5; ...4

moveq#$f,d6; 16 chunks?

l11932Crol.w#1,d4

bcc.sl119372

add.ld1,d1

add.ld0,d0

add.ld3,d3

add.ld5,d5

dbcsd7,l11931E

bcc.sl11937E

swapd1

swapd0

swapd3

swapd5

move.wd0,(SCREEN_SIZE_X/8)*1(a2); Last chunk done here.

move.wd3,(SCREEN_SIZE_X/8)*2(a2)

move.wd5,(SCREEN_SIZE_X/8)*3(a2)

move.wd1,(a2)+

move.w#1,d0

move.wd0,d1

move.wd0,d3

move.wd0,d5

swapd0

swapd1

swapd3

swapd5

dbfd7,l11931E

bra.sl11937E

l119372add.wd1,d1

add.wd0,d0

add.wd3,d3

add.wd5,d5

dbfd7,l11931E

l11937Eadd.ld1,d1

add.ld0,d0

add.ld3,d3

add.ld5,d5

bcc.sl11937E

swapd1

swapd0

swapd3

swapd5

move.wd0,(SCREEN_SIZE_X/8)*1(a2); Last chunk done here.

move.wd3,(SCREEN_SIZE_X/8)*2(a2)

move.wd5,(SCREEN_SIZE_X/8)*3(a2)

move.wd1,(a2)+

lea(SCREEN_SIZE_X/8)*SCREEN_BITPLANES(a1),a1

l1193A2move.l(a7)+,d1

subq.w#1,(a7)

bpll1192F8

addq.w#2,a7

rts

ENLARGE:

move.w#ZOOM_MIN,MAGNIFY

.loop:bsrWaitEOF

leaX2LOGO,a0

moveq#-$70,d0;x pos

moveq#-$50,d1;y pos

move.w#$cF,d2;length

moveq#$35,d3;depth

bsrX2ZOOM;Zoom

;bra.loop

addq.w#1,MAGNIFY

cmpi.w#ZOOM_MAX,MAGNIFY

blt.s.loop

rts

REDUCE:move.w#ZOOM_MAX,MAGNIFY

.loop:bsrWaitEOF

leaX2LOGO,a0

moveq#-$70,d0

moveq#-$50,d1

move.w#$cf,d2

moveq#$35,d3

bsrX2ZOOM

subq.w#1,MAGNIFY

bne.s.loop

rts

dseg

SCREEN:dc.l0

COPPTR_TOP:dc.l0

COPPTR_ORIGIN:dc.l0

MAGNIFY:dc.w0

ZOOMTAB:

dc.w$0000,$0100,$1010,$2104,$4444,$4912,$5252,$552A

dc.w$AAAA,$AB55,$B5B5,$B76D,$DDDD,$DF7B,$F7F7,$FF7F

dc.w$FFFF

X2LOGO:incbinX2logo.pic

even

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.

Yksityisen ihmisen kohdalla koodaamisen osaamisella ei ole paljoakaan järkeä, jos ei työssään sitä tee.

Miksi nähdä vaivaa tehdäkseen itseään varten jonkun sovelluksen. Sellaisen ja paljon paremman on joku jo tehnyt. Hankkii vain sellaisen ilmaiseksi tai ostamalla edullisesti.

Paljon suurempi hyöty on opetella kunnolla valmiit huippusovellukset: esim Excel, Mathcad, CAD- ja mallinnusohelmat, kuvankäsittely, tekstinkäsittely. Ei niitä paukkuja kannata avuttomien omien ohjelmien laatimisen laittaa. Sen vuoksi koodaamisen alkeiden opettelu peruskoulussa on ajan haaskausta.

Vierailija kirjoitti:

Helvetin tylsää hommaa, onneksi ei ole tarvinnut isommin tehdä tuota työkseen viimeiseen 15 vuoteen.

Ja ennen kuin joku älähtää "sä et vaan osaa", niin kotihuvikseni teen tälläkin hetkellä sulautettua järjestelmää (Arduino/Raspberry plättiksenä) joka vaatii mm embe-C, Python, SQL/DB-osaamista, ja siihen päälle vielä siistiä hardis/johdotustoteutusta, myös 230V kytkentöjä (jep, löytyy luvat).

Mutta että työkseen pitäisi koodata - never again...

Etsä hei viittis tulla ihan pikasesti kattomaan, ku meil olis tällane pieni projekti ja aateltiin et se sopis sulle just täydellisesti. Tää on tällane 20k rivin kikkare mikä pitäs päivittää nykyaikaan. Tää on ollu asiakkaalla käytössä jo kohta 40 vuotta, joten olis ihan kiva ettet riko siitä mitään tai poista tiedostoja, niitä ei oo varmuuskopioitu mihinkään. Ei tästä taida olla mitään dokumentteja tai muitakaan tietoja enään tallella ja viimisen kaveri kuka tätä viritelmää hoiti kuali viinaan. Mut jos hei saat sen huomiseksi valmiiksi ni olis aika kiva.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.

Yksityisen ihmisen kohdalla koodaamisen osaamisella ei ole paljoakaan järkeä, jos ei työssään sitä tee.

Miksi nähdä vaivaa tehdäkseen itseään varten jonkun sovelluksen. Sellaisen ja paljon paremman on joku jo tehnyt. Hankkii vain sellaisen ilmaiseksi tai ostamalla edullisesti.

Paljon suurempi hyöty on opetella kunnolla valmiit huippusovellukset: esim Excel, Mathcad, CAD- ja mallinnusohelmat, kuvankäsittely, tekstinkäsittely. Ei niitä paukkuja kannata avuttomien omien ohjelmien laatimisen laittaa. Sen vuoksi koodaamisen alkeiden opettelu peruskoulussa on ajan haaskausta.

Missä ammateissa tarvitaan noi CAD -yms mitä luettelit? Mitä kannattaa opiskella? Ohjelmointi on itselle liian kuivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

sana kääntää tarkoittaa että kirjoitettu koodi muutetaan erillisen käännösohjelman avulla tietokoneen suoraan ymmärtämään muotoon.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/09/17/kiinnostaako-koodaus-nailla-pa…

Hassua, että jutun otsikkokuvassa on html-merkkikieltä, joka ei ole koodausta. Kuvatoimittaja ei ainakaan ole koodari.

Merkkikieli = koodi. Se on nimenomaan juuri sitä koodausta, sieltä se nimitys tulee, haluttiin yhdistää frontend- ja backend-devaajat saman nimikkeen alle.

10 rem vauvapalsta haisee

20 rem vauvapalsta haisee edelleen

Siinä koodia ap:lle.