Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä normaalia? Ahdistus, ocd tms
19.03.2026 |
Eli en enää tiedä onko tämä normaalia vai ei.
Pitkään jatkunut stressi ja sitä myötä pää on jatkuvassa sumussa ja unohtelen yksinkertaisia asioita välillä. Ahdistavia ajatuksia tulee usein, välillä en voi lopettaa ahdistavan asian ajattelua ja yritän esim tuntikaupalla selvittää asiaa googlettamalla(voi olla esim oma terveys, virheen pelko töissä, pelko siitä että taloudessa tapahtuu jotain pahaa, aihe vaihtelee ja voi vaihtua monta kertaa päivässä). Tarkistan asioita, illalla ennen nukkumaan menoa esim kaikki sähkölaitteet ja ovet pari kertaa. Pesen käsiä ehkä 20krt/pvä. Pelkään ruokamyrkytystä ja heitän liian helposti ruokaa roskiin jos epäilen että se voisi olla pilalla. Tässä joitain esimerkkejä.
On kuitenkin myös hyviä päiviä jolloin ei ole ahdistavia ajatuksia juurikaan. Selviän normaaleista asioista joka päivä ihan hyvin ja hoidan asiani. Mieliala muuten ihan ok.
Onko tämä kuitenkaan enää ihan normaalia? Kokemuksia?
Kommentit (15)
On tuo normaalia pakko-oireiselle ja ahdistuneisuudesta kärsivälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen itse ahdistusoireileva ja terapiasta ja lääkkeistä huolimatta kyllä mulla aina ahdistustaipumusta on. Mutta oireet ei enää hallitse tai häiritse elämää, ja taustalla olevat vaikeat kokemukset ja tunteet olen saanut käsiteltyä ja jotenkin haltuun. Kokisitko hyötyväsi siitä että pääsisit puhumaan asioista? Jos kyllä, mikset kokeilisi?
Itse siis ajattelen että ei ole normaalia ja olenkin laittanut terveydenhuoltoon viestiä asiasta. Jonkin verran olen nyt lukenut ihmisten kokemuksia ja kaikilla tuntuu olevan oireet todella paljon pahempia ja estävät normaalin arkielämän. Siksi mietin otinko yhteyttä ns liian pienestä.
-ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parempi ottaa yhteyttä pienestä kuin odottaa oireiden pahenemista! Silloin apukin voi olla pienimuotoisempaa. :) onko sulla aiemmin ollut vastaavia oireita, tai onko sulla traumataustaa? Näitä varmasti lääkäri kysyy.
Sinun ei kannata vähätellä oireita lääkärille, vaan tuo esiin ne huonoimmat hetket ja hankalimmat oireet. Muuten puhut itsesi pois avun piiristä, ja kuitenkin varmasti hyötyisit keskusteluavusta vaikka et vuosien terapiaa tarvitsisikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinun ei kannata vähätellä oireita lääkärille, vaan tuo esiin ne huonoimmat hetket ja hankalimmat oireet. Muuten puhut itsesi pois avun piiristä, ja kuitenkin varmasti hyötyisit keskusteluavusta vaikka et vuosien terapiaa tarvitsisikaan.
Painu nyt jo saatana vit-tuun sen keskusteluapus kanssa!
Saanko kysyä, että mitä sä yrität hallita tuolla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen itse ahdistusoireileva ja terapiasta ja lääkkeistä huolimatta kyllä mulla aina ahdistustaipumusta on. Mutta oireet ei enää hallitse tai häiritse elämää, ja taustalla olevat vaikeat kokemukset ja tunteet olen saanut käsiteltyä ja jotenkin haltuun. Kokisitko hyötyväsi siitä että pääsisit puhumaan asioista? Jos kyllä, mikset kokeilisi?
Onko itkuinen ja paha olo? Et saa unta, masentaa ja oireilet? Hirvittävät keholliset traumareaktiot eivät jätä rauhaan? 😢
Vierailija kirjoitti:
Saanko kysyä, että mitä sä yrität hallita tuolla?
Kullinhimoa ja miehenpuutetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää ketju on taas hieno osoitus siitä että monella menee paljon huonommin kuin ap:lla. Totuus on että lyhytterapia tai työpsykologin konsultaatio ei kuitenkaan edes auttaisi vakavasti oireilevaa, vaan juuri ap:n tapauksessa se voisi auttaa. Tsemppiä vaan kaikille tähän keskusteluun pahaa oloaan purkaville, toivottavasti myös te saatte apua.
Hei, kyllä sinun varmasti kannattaisi ottaa jaksaminen puheeksi töissä ja työterveydessä. Saako teillä esim lyhyttä viiden kerran psykologi- tai terapeuttikontaktia? Jokaisella on omat rajat ja omat, tyypilliset oireet joista rajojen ylittymisen huomaa. Kysy itseltäsi onko tuo sinulle normaalia ja kärsitkö tuosta. Muulla ei oikeastaan ole väliä.