Lue keskustelun säännöt.
Mitä koodaaminen on?
Mitä koodaaminen tarkoittaa? Mitä siis ihminen, joka koodaa tekee? Onko se sama kuin ohjelmistosuunnittelu? Mitä kotikoneella voi koodata?
Aukko sivistyksessä, enkä kehtaa keneltäkään kysyä, enkä edes tunne juuri ketään joka osaisi vastata.
Kommentit (254)
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Tai katsella finnien puristeluvideoita tubesta ...
Terveisin koodaaja ...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten on moneen kertaan mainittu, ”koodaaminen” (engl. ”coding”) on siis vain trendikäs slangi- tai nuorisotermi sille, mitä suomeksi kutsutaan tietokoneohjelmoinniksi.
MItä tietokoneohjelmointi sitten pohjimmiltaan on? Tietokoneohjelman laatimista.
Mikä on tietokoneohjelma? Joukko järjestykseen asetettuja komentoja (toimintaohjeita), joita tietokone käy yksi kerrallaan läpi ja joita se tottelee.
Tietokoneen sisältä löytyy piirikortti, jolle tietokoneen osat on aseteltu. Piirikortilla on komponentti nimeltä ”suoritin” (prosessori), joka ”suorittaa” ohjelmia.
Ennen suoritusta tietokoneohjelma on ladattu (kopioitu) kiintolevyltä tai esimerkiksi USB-tikulta tietokoneen työmuistiin (RAM-muisti). Tietokoneen suoritin hakee työmuistista yksi kerrallaan uuden komennon suoritettavaksi ja suorittaa sen.
Minkälaisia tietokoneen suorittimen ymmärtämät komennot ovat? Hyvin yksinkertaisia. Matalan tason tietokoneohjelma voisi olla hieman mutkia oikoen esimerkiksi seuraavan kaltainen:
1. Aseta muistiosoitteeseen 1000 luku 50.
2. Aseta muistiosoitteeseen 1001 luku 25.
3. Laske muistiosoitteiden 1000 ja 1001 sisältämät luvut yhteen ja tallenna tulos muistiosoitteeseen 1002.
4. Jos muistiosoitteessa 1002 nyt oleva luku on yhtäsuuri tai suurempi kuin 70, sytytä kotelon etupaneelin merkkivalo. Muussa tapauksessa sammuta se.
5. Lopeta ohjelman suoritus.
Todellisuudessa tietokoneohjelmia ei kirjoiteta suomen kielellä, tai millään luonnollisella kielellä, vaan käytetään suorittimen suoraan ymmärtämää nk. konekieltä (matalin mahdollinen taso, jolla tietokonetta voi ohjelmoida) tai sen päälle rakennettuja helpompia ohjelmointikieliä.
Sekä konekielen että sitä korkeamman tason ohjelmointikielten komentosanat pohjautuvat yleensä englannin kieleen, mutta eivät oikeastaan juuri muistuta englantiakaan. Tai ehkä muistuttavat jonkinlaista typistettyä ja tyhmennettyä ”me Tarzan, you Jane” -apinamies-robottienglantia.
Tällaisten toimintaperiaatteiden päälle pohjimmiltaan kuitenkin kaikki nykyajan älyhärvelit ja nettipalvelut on rakennettu. Tietokoneohjelma saa syötettä (input) käyttäjältä, käsittelee sitä eri tavoin askel kerrallaan ja antaa lopulta jonkinlaisen tulokse ulos jossain muodossa (output).
Yksinkertaisimmissa tietokoneohjelmissa syöte annetaan suorituksen aluksi ja tulokset saadaan käsittelyn lopuksi ja ohjelman suoritus loppuu siihen. Monimutkaiseimmissa ohjelma on koko ajan päällä ja odottaa käyttäjältä lisää syötettä käsiteltäväksi (esimerkiksi hiirenklikkauksia tai näppäimenpainalluksia) tai esimerkiksi netistä uusia tapahtumia käsiteltäväksi ja käyttäjälle näytettäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Olihan jo 80-luvun lopulla yläasteen ATK-tunneilla ohjelmointiharjoituksia ainakin Logo -kielellä, taisi olla muitakin kieliä, Basic, ehkä Pascal, mutta ei vissiin tee näillä kielillä enää yhtään mitään tänä päivänä.
Käyköhän nykyajanki "koodaamisen" opetukselle, että niillä tiedoilla ei sitten syystä tai toisesta teekään mitään oikeassa elämässä...
Yläasteen jälkeen kun lähdet opiskelemaan alaa niin on jo valmiina ymmärrys miltä koodi näyttää ja mitä sen on tarkoitus tehdä. Helpottaa heti, kielioppi vaan on vähän erilainen eri ympäristössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.
Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.
Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?
Työllistymiseen lähinnä (suomessa) koska tuolle alalle alkaa olla vaikea työllistyä jos ikää on paljon yli 35 tai 40.
Vierailija kirjoitti:
Kai koodarit kirjoittavat myös puhelinten sovellukset ja käyttöjärjestelmät, ja niiden päivitykset.
En tiedä kyllä onko järkevää muuttaa joka ikinen asia digitaaliseksi ja softapohjaiseksi, lisää vain hankalasti korjattavia vikoja, esim. autoissa ja jonkun ajan kuluttua niitä ei ole edes mahdollista korjata, koska kun se elektroniikka menee rikki, ei ole varaosiakaan korjata sitä.
Ohjelmistotukikaan ei ole ikuinen, sehän on jo nähty pelikonsoleissakin, joista karsiutuu tuet pois, sitten ei voi enää edes täysimääräisesti peleistäkään nauttia. Online serverit lopetetaan, digitaalista dlc sisältöä ei enää saa mistään, eikä päivityksiäkään, jne.
Se on tehnyt monesta miljonäärejä ja joistain jopa miljardöörejä mutta aiheuttaa paljon myös kuluja ja ongelmia kuluttajille. Kaikki on nykysin itsepalvelua ja varsinkin iäkkäämpien elämää se on vaikeuttanut todella paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuten on moneen kertaan mainittu, ”koodaaminen” (engl. ”coding”) on siis vain trendikäs slangi- tai nuorisotermi sille, mitä suomeksi kutsutaan tietokoneohjelmoinniksi.
MItä tietokoneohjelmointi sitten pohjimmiltaan on? Tietokoneohjelman laatimista.
Mikä on tietokoneohjelma? Joukko järjestykseen asetettuja komentoja (toimintaohjeita), joita tietokone käy yksi kerrallaan läpi ja joita se tottelee.
Tietokoneen sisältä löytyy piirikortti, jolle tietokoneen osat on aseteltu. Piirikortilla on komponentti nimeltä ”suoritin” (prosessori), joka ”suorittaa” ohjelmia.
Ennen suoritusta tietokoneohjelma on ladattu (kopioitu) kiintolevyltä tai esimerkiksi USB-tikulta tietokoneen työmuistiin (RAM-muisti). Tietokoneen suoritin hakee työmuistista yksi kerrallaan uuden komennon suoritettavaksi ja suorittaa sen.
Minkälaisia tietokoneen suorittimen ymmärtämät komennot ovat? Hyvin yksinkertaisia. Matalan tason tietokoneohjelma voisi olla hieman mutkia oikoen esimerkiksi seuraavan kaltainen:
1. Aseta muistiosoitteeseen 1000 luku 50.
2. Aseta muistiosoitteeseen 1001 luku 25.
3. Laske muistiosoitteiden 1000 ja 1001 sisältämät luvut yhteen ja tallenna tulos muistiosoitteeseen 1002.
4. Jos muistiosoitteessa 1002 nyt oleva luku on yhtäsuuri tai suurempi kuin 70, sytytä kotelon etupaneelin merkkivalo. Muussa tapauksessa sammuta se.
5. Lopeta ohjelman suoritus.
Todellisuudessa tietokoneohjelmia ei kirjoiteta suomen kielellä, tai millään luonnollisella kielellä, vaan käytetään suorittimen suoraan ymmärtämää nk. konekieltä (matalin mahdollinen taso, jolla tietokonetta voi ohjelmoida) tai sen päälle rakennettuja helpompia ohjelmointikieliä.
Sekä konekielen että sitä korkeamman tason ohjelmointikielten komentosanat pohjautuvat yleensä englannin kieleen, mutta eivät oikeastaan juuri muistuta englantiakaan. Tai ehkä muistuttavat jonkinlaista typistettyä ja tyhmennettyä ”me Tarzan, you Jane” -apinamies-robottienglantia.
Tällaisten toimintaperiaatteiden päälle pohjimmiltaan kuitenkin kaikki nykyajan älyhärvelit ja nettipalvelut on rakennettu. Tietokoneohjelma saa syötettä (input) käyttäjältä, käsittelee sitä eri tavoin askel kerrallaan ja antaa lopulta jonkinlaisen tulokse ulos jossain muodossa (output).
Yksinkertaisimmissa tietokoneohjelmissa syöte annetaan suorituksen aluksi ja tulokset saadaan käsittelyn lopuksi ja ohjelman suoritus loppuu siihen. Monimutkaiseimmissa ohjelma on koko ajan päällä ja odottaa käyttäjältä lisää syötettä käsiteltäväksi (esimerkiksi hiirenklikkauksia tai näppäimenpainalluksia) tai esimerkiksi netistä uusia tapahtumia käsiteltäväksi ja käyttäjälle näytettäväksi.
Kuvaako tuo mielestäsi sen mitä koodaaja tekee tänä päivänä työssään? Siiis esimerkiksi back end mikro-palveluiden tuottaja tai käli-ohjelmoija?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.
Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?
Työllistymiseen lähinnä (suomessa) koska tuolle alalle alkaa olla vaikea työllistyä jos ikää on paljon yli 35 tai 40.
Ei pidä paikkaansa. Alalla on työvoimapula, enkä ole 21 vuoteen alalla työskennellessä nähnyt yhdessäkään rekrytoinnissa iän olleen millään tavalla päätöksen teon tekijänä. Ikäsyrjintä on vastoin yhdenvertaisuuslakia josta joutuu rikosoikeudelliseen edesvastuuseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.
Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?
Työllistymiseen lähinnä (suomessa) koska tuolle alalle alkaa olla vaikea työllistyä jos ikää on paljon yli 35 tai 40.
Ei pidä paikkaansa. Alalla on työvoimapula, enkä ole 21 vuoteen alalla työskennellessä nähnyt yhdessäkään rekrytoinnissa iän olleen millään tavalla päätöksen teon tekijänä. Ikäsyrjintä on vastoin yhdenvertaisuuslakia josta joutuu rikosoikeudelliseen edesvastuuseen.
Mee pois trolli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Älä puhu paskaa. Sitäpaitsi huippukoodarit tulevat Intiasta tai jostain muualta ja tekevät työtään etänä Suomeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Älä puhu paskaa. Sitäpaitsi huippukoodarit tulevat Intiasta tai jostain muualta ja tekevät työtään etänä Suomeen.
intialaisen ohjelmoijan työstä laskustetaan alle 10EUR/h. Pohjoismaalaisen ohjelmoijan työstä laskutetaan yli 120EUR/h. Monet ohjelmointiprojektit ovat sellaisia, ettei niitä ole järkevää teettää Intiassa. Esimerkiksi ohjelmoitaessa yritysten taloushallinto-ohjelmistoja, niin ensimmäisenä intialaiselle ohjelmoijalle pitää opettaa suomalainen kirjanpitolainsäädäntö tai kirjoittaa projektista niin laaja määrittelydokumentti, ettei työn teettäminen Intiassa ole taloudellisesti järkevää.
Vierailija kirjoitti:
jotkut myös puhuvat koodaamisesta, kun tarkoittavat viestittelyä toisen ihmisen kanssa.
Jotkut nuoret ilmeisesti tosiaan käyttävät tuota sanaa kuvaamaan viestien kirjoittamista. Asia selvisi minulle kun tilasin erään henkirikoksen oikeudenkäyntipöytäkirjat ja luin niitä. Niissä oli julkaistu tekijöiden välistä viestinvaihtoa rikosta seuraavana päivänä ja he käyttivät tuota sanaa kun he alkoivat olla paniikissa ymmärrettyään että uhri saattoi oikeasti kuolla heidän tekemäänsä väkivaltaan. Siksi he toivoivat että uhri "koodaisi jotain".
Itse olen harrastelijaohjelmoija. Olen tehnyt kaikenlaista skriptikielistä c++:aan, vaikkakin pääpaino on ollut yksinkertaisemmissa jutuissa. QT oli aikoinaan kova sana. Nykyisin sen merkitys lienee hiipunut? Olen kyllä tippunut kärryiltä uusimmista trendeistä.
Off-topic, mutta millä työkalulla nykyään kannattaa lähteä liikkeelle jos haluaa tehdä softan jonka voi kääntää helposti Windowsille sekä Linuxille ja joka olisi kohtuuhintainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
jotkut myös puhuvat koodaamisesta, kun tarkoittavat viestittelyä toisen ihmisen kanssa.
Jotkut nuoret ilmeisesti tosiaan käyttävät tuota sanaa kuvaamaan viestien kirjoittamista. Asia selvisi minulle kun tilasin erään henkirikoksen oikeudenkäyntipöytäkirjat ja luin niitä. Niissä oli julkaistu tekijöiden välistä viestinvaihtoa rikosta seuraavana päivänä ja he käyttivät tuota sanaa kun he alkoivat olla paniikissa ymmärrettyään että uhri saattoi oikeasti kuolla heidän tekemäänsä väkivaltaan. Siksi he toivoivat että uhri "koodaisi jotain".
Itse olen harrastelijaohjelmoija. Olen tehnyt kaikenlaista skriptikielistä c++:aan, vaikkakin pääpaino on ollut yksinkertaisemmissa jutuissa. QT oli aikoinaan kova sana. Nykyisin sen merkitys lienee hiipunut? Olen kyllä tippunut kärryiltä uusimmista trendeistä.
Off-topic, mutta millä työkalulla nykyään kannattaa lähteä liikkeelle jos haluaa tehdä softan jonka voi kääntää helposti Windowsille sekä Linuxille ja joka olisi kohtuuhintainen?
Tässä yksi vaihtoehto https://ohjelmointi-21.mooc.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.
Miten ikä vaikuttaa ohjelmoinnin aloittamiseen?
Työllistymiseen lähinnä (suomessa) koska tuolle alalle alkaa olla vaikea työllistyä jos ikää on paljon yli 35 tai 40.
Ala etsii kaikkien kivien alta tyyppejä jotka osaa koodata. Ikärasismia voi esiintyä jossain, mutta mielestäni kaikki vaan yrittää kahmia osaavia koodajia mistä vaan pystyy. Toki jos et pysty koodaamaan niin ei sua voida pitää palkkalistoilla vaikka kuinka tarvittaisiin koodaajia, riippumatta oletko juniori vai seniori.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asentanut tuon sovelluskehitysymoäristön, voit kirjoittaa siihen vaikka
/* This is a simple Java program.
FileName : "HelloWorld.java". */
class HelloWorld
{// Your program begins with a call to main().
// Prints "Hello, World" to the terminal window.
public static void main(String args[])
{
System.out.println("Hello, World");
}
}Kun käännät tämän, näytölle tulee kirjoitus Hello, World.
Taitaa näytölle tulla muutama virheilmoitus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MItä tietokoneohjelmointi sitten pohjimmiltaan on? Tietokoneohjelman laatimista.
Mikä on tietokoneohjelma? Joukko järjestykseen asetettuja komentoja (toimintaohjeita), joita tietokone käy yksi kerrallaan läpi ja joita se tottelee.
(...)
Sekä konekielen että sitä korkeamman tason ohjelmointikielten komentosanat pohjautuvat yleensä englannin kieleen, mutta eivät oikeastaan juuri muistuta englantiakaan. Tai ehkä muistuttavat jonkinlaista typistettyä ja tyhmennettyä ”me Tarzan, you Jane” -apinamies-robottienglantia.
Tällaisten toimintaperiaatteiden päälle pohjimmiltaan kuitenkin kaikki nykyajan älyhärvelit ja nettipalvelut on rakennettu. Tietokoneohjelma saa syötettä (input) käyttäjältä, käsittelee sitä eri tavoin askel kerrallaan ja antaa lopulta jonkinlaisen tulokse ulos jossain muodossa (output).
Kuvaako tuo mielestäsi sen mitä koodaaja tekee tänä päivänä työssään? Siiis esimerkiksi back end mikro-palveluiden tuottaja tai käli-ohjelmoija?
Ohjelmoijia työskentelee sekä korkean tason sovellusten (PC:llä pyörivät graafiset työpöytäsovellukset, kännykkä- ja webbihöpötykset) että matalan tason rautaläheisen tai muun perustavanlaatuisen ohjelmakoodin parissa (mikrokontrollerit, laiteajurit, käyttöjärjestelmät, kääntäjät, yleiset suositut kirjastot kuten OpenSSL). Ilman jälkimmäisiä ei voisi olla ensiksi mainittuja. Korkean tason kieliä ja kehitysympäristöjä käyttävät seisovat matalamman tason kielillä ohjelmoivien harteilla.
Korkeamman tason ohjelmointikielissä on enemmän abstraktioita ja valmiita palikoita käytettäväksi ja yhdisteltäväksi sekä myös enemmän ohjelmakoodin generointia tai logiikan ohjausta pelkästään asioita ”määrittelemällä” (deklaratiivisin eli kuvailevin keinoin). Perusperiaatteet ovat kuitenkin pohjimmiltaan samat joka tasolla.
Vierailija kirjoitti:
Kun olet asentanut tuon sovelluskehitysymoäristön, voit kirjoittaa siihen vaikka
/* This is a simple Java program.
FileName : "HelloWorld.java". */
class HelloWorld
{// Your program begins with a call to main().
// Prints "Hello, World" to the terminal window.
public static void main(String args[])
{
System.out.println("Hello, World");
}
}Kun käännät tämän, näytölle tulee kirjoitus Hello, World.
Onko tää siis sitä kun n. 1975 opiskelin ATK:ta ja sinne mustalle pohjalle laitettiin komentojonoja. (vai komentojako ne oli)
Olen eläkeläismummo. Onhan nuoriso minulle selittänyt koodaamista, ihan työkseen sitä tekevät heistä jotkut. Kuuntelen vain viisaan näköisenä, aivan kuin ymmärtäisin jotain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Rehellisesti sanottuna IT-alalla on paljon ikäsyrjintää. Ihanteellinen kandidaatti kehittäjäksi on sopivan koulutuksen saanut ja alan työkokemusta omaava, eikä keski-ikäinen alanvaihtaja.
Paitsi jos hakee töihin it-alan yritykseen, joka tekee softaa keski-ikäisen alanvaihtajan aiemmalle alalle. Ts jos on sovellusalueen asiantuntemusta. Esim farmaseutti, joka vaihtaa it-alalle ja hakeutuu tekemään apteekkien tietojärjestelmiä. Mä olen keski-ikäinen alanvaihtaja ja monesti työssäni huomannut, että on hyvä asia "puhua samaa kieltä" asiakkaan kanssa. Moni kollegani ei ymmärrä yhtään, mitä asiakas tarkoittaa, koska asiakas käyttää oman alansa terminologiaa. Minä ymmärrän, koska asiakkaan terminologia on mulle tuttua. Ja koska tunnen asiakkaan toimintatavat ja prosessit sekä eri henkilöstöryhmien toimenkuvat kuin omat taskuni, siitä on paljon etua. Varsin usein teenkin vaatimusmäärittelyjä ja käyttötapauksia yhdessä asiakkaan kanssa. Joskus, kun en ole itse ollut niitä tekemässä, huomaan hyvin helposti, jos jossain vaatimuksessa tai käyttötapauksessa on ollut selvästi väärinkäsitys.
Tässä oli järkeä. Kaikki koodaajat pitäisi siis olla vähintään yhden ammattitutkinnon suorittaneita ja alkavat tekemään tota koodaushommaa tutulle ammattiryhmälle.
Selitit muuten tosi hyvin asian. Jopa tämmöinen vanhempikin ihminen ymmärsi.
Yksi ongelma siinä että en ymmärrä it-juttuja on se että ne pitää selittää niin kovin monimutkaisesti.
Nelikymppisenä aloittelevana on jo vähän vanha, sitäpaitsi voi olla ettei tulevaisuudessa tarvita enää samallalailla, jos koneet oppivat, ala ollut nopeasti muuttuva, mutta jos hakeutuu sentyyppiseen sivuavaan jossa ihmistyövoimaa ei pystytä ihan hetikohta korvaamaan, siinä voi olla mahdollisuuksia, männävuosina esimerkiksi tietoliikennepuolen osaajat oli kovinkin kysyttyjä, mutta noin yleisesti kannattaa katsella avoimin mielin työmarkkinoita, jos itse olisin vastaavassa tilanteessa hankkiutuisin johonkin insinööri-asentajakoulutukseen, parempi palkka ja turvattu työllisyys eikä tarvitsisi rampautua liian yksipuolisesti kuormittavasta työstä.