Lue keskustelun säännöt.
Mitä koodaaminen on?
Mitä koodaaminen tarkoittaa? Mitä siis ihminen, joka koodaa tekee? Onko se sama kuin ohjelmistosuunnittelu? Mitä kotikoneella voi koodata?
Aukko sivistyksessä, enkä kehtaa keneltäkään kysyä, enkä edes tunne juuri ketään joka osaisi vastata.
Kommentit (254)
Onkohan se niin kuin palapelin kokoamista? Tässä on kuva ja tässä palat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
datailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Mä en nyt oikein ymmärrä mihin perustat väitteesi. Alan työntekijöistä vain 25 prossaa on naisia. Naiset osaavat koodata ihan yhtä hyvin kuin miehetkin. Pieni osa niin miehistä kuin naisista on todella hyviä.
Koodareista on edelleen pulaa ja esim Machine Learningin alueella saat takuulla käyttää aivojasi. Niin kauan kuin koodareista on pulaa, hommasta myös maksetaan.
On myös typeryyttä tehdä uudelleen homma, joka on jo tehty. Viisautta on jalostaa uudelleen käytettäviä komponentteja ja keskittää tekeminen sinne, missä tarvitaan sitä älyä.
Nainen, koodari ja alalla jo yli 20 v
ML puoli ei vaadi syvällistä ohjelmointiosaamista. Harvoin kovat koodarit on kovia "data scientistejä", ja toisinpäin. Siinä vaadittavat taidot ovat selkeästi enemmän raakaa matemaattista osaamista ja tilastotiedettä. Sekä tietysti tutkittavan ongelman alueen ymmärtämistä. Jos et ymmärrä lääketiedettä ja vaikkapa aivojen toimintaa, et voi mallintaa ansiokkaasti siihen liittyviä asioita. Oma akateeminen tausta on teoreettisessa fysiikassa, missä näitä monia "ML metodeita" on käytetty jo aikapäiviä sitten. Niiden toteuttaminen vaatii jonkin verran ohjelmointiosaamista ja ymmärrystä, muttei kykyä rakentaa kokonaisia järjestelmiä. Enemmänkin osaamispaletti koostuu datan pyörittelystä. Ohjelmointikielistä esimerkiksi Python, R ja SQL on ns. perusjutut tänä päivänä. Leipätyö on nykyään finanssimaailmassa.
Se, että joku syöttää datasettejä ML algoritmeille ei tee tästä "data scientistiä" tai "ML engineeriä". Jos ei ymmärrä, miten ne algoritmit matemaattisesti toimii, se on ihan huuhaa-hommaa. Voi kyllä säätää parametreja, kunnes saa haluamansa tuloksen, mutta oikean mallinnuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Monesti johto vain on niin pihalla näistä jutuista, että kaikenlainen puoskarointi uppoaa, kunhan sen vain esittää vakuuttavasti.
ML ei ole niin matemaattista kuin sitä ehkä jossain yhteyksissä hehkutetaan. Perus lineaarialgebraa ja optimointia. Perinteisten teknisten alojen R&D menee kyllä matematiikan määrässä ML:n ohi (lujuuslaskenta, sähkömagneettinen simulointi, virtauslaskenta).
Vierailija kirjoitti:
Onkohan se niin kuin palapelin kokoamista? Tässä on kuva ja tässä palat.
Shuffle Cats pelistä,
Oli suosittu peli, mutta ilmeisesti koska oli ilmainen, peli loppui.
Olisiko mahdollista tehdä uusi versio pelistä Shuffle Cats , kuinka laillista olisi?
Itse voisin jopa maksaa tästä pelistä hieman.
Pian peli unohtuu kokonaan ja soittaen sillä ei ole ehkä kysyntää enää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Höpönnlöpö, suurin osa koodareista on ihan normipalkkasia. En tiedä mitä hoitsut tienaa, mutta "vähintään viisinkertainen" esim 2000€/kk palkkaan verrattuna olisi yli 10 000€/kk. Suomessa ei ole kuin muutama hassu superkoodari joka tuohon yltää.
Itse tienaan koodarina 3000€/kk, tuttuni 2500€-4000€/kk. Muutama konsultti yltää koviin palkkoihin jotka alkaa viitosella. Ihan kivoja palkkoja siis, mutta on paljon duunarituttuja jotka yltävät kovempiin palkkoihin lisineen.
Itselläni on nettotulot 4500 €/kk
Palkat on varmaan sitten laskeneet, kun itselläni oli jo 8 vuotta sitten koodarina (ja tein kaikkea muutakin kyllä ) 4 000 euroa. Nainen olen ja alaa vaihtanut vähemmän stressaavaan.
Palkat lienee keskimäärin nousseen, mutta vaihtelevat paljon vastuusta, osaamisesta ja tekkistakistä riippuen.
Varvasta voi vähän kastaa koodaamiseen esim. CodeAcademyn alkeiskursseilla. Jos ei tiedä yhtään mitä ovat vaikkapa Python, JavaScript tai HTML tai mihin niitä voi käyttää niin matka ohjelmoijaksi tai kehittäjäksi on todella pitkä.
Esimerkkien avulla yleensä alusssa opitaan esim. tulostamaan teksti ruudulle. Se että omalla koodiilla saisi aikaan jotain hyödyllistä on minimissään vuosien työ ja jatkuva harjoittelu siihen päälle. Ja siitäkin on vielä pitkä matka että pystyy toimimaan jossain ohjelmistoprojektissa.
Olen itse hyvin skeptinen näitä "puolessa vuodessa koodariksi" kursseja kohtaan, poislukien jos henkilöllä on jo vahva ohjelmointitausta. Joskus julkisuudessa olevista jutuista saa kuvan että koodariksi voi ryhtyä vähän samaan tyyliiin kuin muurariksi mutta siinä ei kyllä totuutta ole edes nimeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
No aika liioittelua. Vaihdoin hoitoalalta koodariksi. Parin vuoden kokemuksella palkka on pari tonnia parempi. Ja hoitoalallakin tein päivätyötä, eli ei ollut lisiä
Pitkän linjan huippukoodareilla toki voi olla kova palkka mutta todella todella harvalla mitään 10-15t kuussa on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän tässä hommassa on että ei ole palkkakattoa. Tutuksi ulkomailla tullut saksalainen tekee ns suunnitteluprojekteja, käytännössä töitä eli toisten sotkujen selvittelyä n 4 kk vuodessa. Hän veloittaa viikolta... 15000€. Mä jeesaan sitä välillä, saattaa soittaa keskellä yötäkin, että saisitko tunnissa valmista... Teen, hoitelee sitten mulle välillä jotain kivaa, just ennen koronaa oltiin koko perheen voimin krabilla 10 päivää.
Tarkalleen ottaen ohjelmoija (koodari) ja suunnittelija tekevät eri hommia. Yleensä kyllä samassa tiimissä, suunnittelija suunnittelee ja selvittää asiakkaan kanssa tietovirrat, halutut speksit jne, yleensä projektina. Minä suunnittelen, käytän siihen erillisiä ohjelmistoja, jotka tekevät jotain valmista koodiakin, netistä löytää ainakin national Rosen ja muita jopa kaavioita ja testauksia tekeviä sovelluksia... Palkka virallisesti n 6500 kuussa, mutta sivuhommista kertyy toinen mokoma enemmän tai vähemmän epävirallisesti.
Koodari on asiakkaaseen tekemisissä aika harvoin, juttelee asioista suunnittelijan kanssa, suunnittelijalla pitää olla halutusta lopputuloksesta sekä tarkka tieto että laajempi kokonaiskuva, miten se istuu asiakkaan(maksajan) haluamaan lopputulokseen. Koodari ei yleensä tienaa samaa kuin suunnittelija, koodari tekee sitä käytännön ohjelmointia, vähän kuin rakentaa legopalikoista asiakkaan haluaman ja suunnittelijan ohjeistaman hökötyksen.
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Googlaa aw academy, jos asut pk-seudulla. Muitakin vastaavia on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saan kymppitonnin liimailemalla muiden tekemää koodia yhteen muutaman tunnin päivässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Kiinnostavuus on tietysti yksilöllistä. Pari kuukautta sitten asiakas soitti ja kertoi, että heillä on ongelma. He tarvitsisivat tulosyksiköiden toiminnan tueksi tiedon, kuinka moni on perunut tutkimukseen tulonsa koronaviruspandemian vuoksi. He tarvitsivat tällaisen tilaston viikottain. Kysyin, mitä kaikkia tietoja he haluavat tilastossa näkyvän. Asiakas kertoi tarvittavat tiedot. Sitten koodasin ohjelman, joka hakee tietokannasta tarvittavat tiedot ja muokkaa ne asiakkaan haluamaan muotoon (esim laskee peruttujen tutkimusten hinnat yhteen tutkimusryhmittäin ja tulosyksiköittäin), ja laitoin ohjelman käynnistymään automaattisesti joka maanantai niin, että kun tilastoa tarvitsevat tulevat aamulla klo 07:30 töihin, heillä on tilasto valmiina. Mä tykkään työstäni kuin hullu puurosta.
Varmaan vähemmän hauskaa, jos asiakkaat pyytävät lisäämään vielä sitä ja tätä ja tuota, ominaisuuksia, mitkä eivät edes ole mahdollisia ja sitten valittavat, että tekijä ei osaa hommaansa, kun sanoo no can do.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Tienaa yli 4000 kuussa, mutta kyllä se työstä käy.
Koodaus on ohjelmointia, mutta koodari on sellainen yleiskäsite, jolla voi olla erilaisia merkityksiä. Pidän itseäni myös koodarina, vaikka ehkä oikeampi nimike voisi olla ohjelmistosuunnittelija. Käytännössä työaikaa menee koodauksen lisäksi mm. suunnitteluun, testaamiseen, dokumentointiin, koodin katselmointiin, debuggaukseen (bugin syyn etsimistä, ohjelman toiminnan seuraamista ym.), palavereihin ja sähköpostiin. Senioritasolla tienaan 4500 e/kk.
Jos haluaa opetella koodausta, yksi vaihtoehto on hakea FITechin (https://fitech.io) kautta ilmaisille yliopistokurseille, siellä on paljon ihan perusteista lähteviä kursseja - jopa suomeksi, mutta käytännössä englantia täytyy osata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mittava osa bugista paskaa jonka jälkikäsittelyyn nenee älytön määrä aikaa muualta; mahdollisimman vähällä yritetään maksimoida tuotto.
Koodaaminen tarkoittaa tiedon muuttamista eri formaattiin. Ajattele, esimerkiksi tekstin kääntämistä puheeksi.
Se on eri asia kuin ohjelmointi, joka tarkoittaa tietokonetta varten konekielisten käskyjen laatimista, jonka pohjalta tietokone sitten toteuttaa toivottuja asioita.
datailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
datailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on tulevaisuuden paskaduuni. Huonoa koodia osaa tuottaa kuka vaan ja koodia voi kopsata netistä. Lahjakkaat koodarit tekevät työkaluja ja komponentteja surkeille koodareille.
Tämä johtaa siihen, että koodareita on paljon tarjolla ja moni työ on typerää koodien kopsaamista ja sovittamista. Ei sellaisesta ikuisuuksiin makseta inssipalkkoja.
Kun työ on helppoa, ei omia taitojaan pääse näyttämään. Moni hyvä koodari, jolla ei ole henkisiä rahkeita yrittämiseen katkeroituu.
Koodaaminen onkin palaamassa naisvaltaiseksi matapalkka alaksi, jota se oli alunperinkin. Tilanne muuttui kun finniposkiset pojat innostuivat kotitietokoneista. Nyt se gloria on jossain muualla.
Mä en nyt oikein ymmärrä mihin perustat väitteesi. Alan työntekijöistä vain 25 prossaa on naisia. Naiset osaavat koodata ihan yhtä hyvin kuin miehetkin. Pieni osa niin miehistä kuin naisista on todella hyviä.
Koodareista on edelleen pulaa ja esim Machine Learningin alueella saat takuulla käyttää aivojasi. Niin kauan kuin koodareista on pulaa, hommasta myös maksetaan.
On myös typeryyttä tehdä uudelleen homma, joka on jo tehty. Viisautta on jalostaa uudelleen käytettäviä komponentteja ja keskittää tekeminen sinne, missä tarvitaan sitä älyä.
Nainen, koodari ja alalla jo yli 20 v
ML puoli ei vaadi syvällistä ohjelmointiosaamista. Harvoin kovat koodarit on kovia "data scientistejä", ja toisinpäin. Siinä vaadittavat taidot ovat selkeästi enemmän raakaa matemaattista osaamista ja tilastotiedettä. Sekä tietysti tutkittavan ongelman alueen ymmärtämistä. Jos et ymmärrä lääketiedettä ja vaikkapa aivojen toimintaa, et voi mallintaa ansiokkaasti siihen liittyviä asioita. Oma akateeminen tausta on teoreettisessa fysiikassa, missä näitä monia "ML metodeita" on käytetty jo aikapäiviä sitten. Niiden toteuttaminen vaatii jonkin verran ohjelmointiosaamista ja ymmärrystä, muttei kykyä rakentaa kokonaisia järjestelmiä. Enemmänkin osaamispaletti koostuu datan pyörittelystä. Ohjelmointikielistä esimerkiksi Python, R ja SQL on ns. perusjutut tänä päivänä. Leipätyö on nykyään finanssimaailmassa.
Se, että joku syöttää datasettejä ML algoritmeille ei tee tästä "data scientistiä" tai "ML engineeriä". Jos ei ymmärrä, miten ne algoritmit matemaattisesti toimii, se on ihan huuhaa-hommaa. Voi kyllä säätää parametreja, kunnes saa haluamansa tuloksen, mutta oikean mallinnuksen kanssa sillä ei ole mitään tekemistä. Monesti johto vain on niin pihalla näistä jutuista, että kaikenlainen puoskarointi uppoaa, kunhan sen vain esittää vakuuttavasti.
Nopee kyssäri, oon uppoutumassa ml:n ihmeelliseen maailmaan. Mm matriisit hyvin hallussa.
Minkätyyppisiä nopeita askelia kannattais miettiä? Polilla opiskelen.
Löydän toki itsekin, mut jos vaikka irtoais vinkki.
Edellinen viestini siis oli vastine tähän.
Jepa, kiitos!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä tuossa on? Vaikuttaa yhtä kiinnostavalta kuin katsoa maalin kuivumista.
Totta, mutta palkka onkin huikea, joten kummasti kiinnostaa... Esim. hoitsun palkkaan verrattuna vähintään viisinkertainen.
Jos hoitaja tienaa lisineen 59 000 - 67 000 e niin paljonko koodari tienaa vuodessa?
Vierailija kirjoitti:
Miten rankasti 35 -vuotiaan pitää opiskella päivittäin jotta pääsee hommaan kiinni ja työelämään 40-vuotiaana? Vai onko myöhäistä jo?
Ensimmäinen haaste on motivaatio, oppimista on valtavasti. Vaatii siis käytännössä sen, että nauttii koodaamisesta. Netissä on paljon materiaalia ja alustoja, jossa voi yrittää alkeita.
Käytännössä sitten, jos pyrkii ihan vakavasti otettavan koodarin pestin saamaan, niin teknilliseen yliopistoon hankkimaan DI-paperit. AMK-inssikin ok, mutta syvällisemmän ja työelämässä arvostetumman taustan saat yliopistosta. Viidessä vuodessa ja allekin pääset läpi, mutta se on aika paljon työtä.
Helpommalla voi päästä jollain muilla kursseilla ja kovalla itseopiskelulla. Se ei vaan avaa niin helposti tietä työmarkkinoille. Teekkarina voit päästä jo ajoissa opiskelun aikana töihin koodaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Koodaaminen on enimmäkseen tylsää mutta helppoa ja siistiä sisätyötä toimistossa. Siitä myös maksetaan suhteellisen hyvin verrattuna moneen fyysisesti raskaaseen työhön esim. sairaanhoitajat.
Kaikki koodarit on jollain tasolla autistisia kuten minäkin mutta onneksi juuri tähän työhön se on etu. Jos looginen ajattelu ja järjestelmällisyys sopii luonteeseesi niin kokeile vaan. Koodari tehnyt tämänkin palstan toiminnallisuuden.
Huomaa muuten että jos täällä puhutaan mistä tahansa ammatista palstalta löytyy AINA huikean hyvin ansaitsevia anonyymejä. ;) Ja sitten realisteja.
Mä ajattelen hoitotyöstä niin että on hyvä kun saan töissä liikuntaa. 15000-28000 askelta päivässä.
Mun titteli on teknologiajohtaja, mutta käytännössä koodaan päivät. Tarkemmin määriteltynä olen ohjelmistosuunnittelija, koska en vain koodaa asioita annettujen speksien perusteella, vaan pyrin luomaan täysin uusia ja firmalle tuottavia ratkaisuja. Työaika vapaa ja palkka bonareineen melkein sata kiloa vuodessa. En valita.