Mikä on "pariskuntailtojen" pointti?
Selittäkääs mulle tämä, kun en ole koskaan tajunnut asiaa riippumatta omasta parisuhdestatuksestani:
Miksi jotkut ihmiset rajaavat sinkkuja ulos yhteisestä tekemisestä? Esimerkiksi juhannuksena mökille kutsutaan vain pariskuntia ja saatetaan ihan reippaasti sanoakin, että nyt meillä on tämmöiset juhlat, jotka on tarkoitettu vain pariskunnille. Sitä saattaa myös huomata, että kutsuja illanviettoihin tms. tulee heti ihan eri tavalla, jos sattuu itse seurustelemaan, kuin jos on sinkkuna. Ja tämä riippumatta siitä, tunteeko kutsuja edes seurustelukumppaniani, kelpaan paremmin seuraan parillisena.
Millä tavalla minun parisuhdestatukseni vaikuttaa siihen, voiko kanssani viettää aikaa vai ei? Muutunko heti jotenkin paremmaksi ja kiinnostavammaksi, jos minulla on kumppani? Onko kyse jostain alitajuisesta pelosta, että sinkku yrittää pokailla toisten puolisoita? Muuttaako parisuhde ihmisen olemista jotenkin sellaisella tavalla, ettei sinkku kertakaikkiaan voi ymmärtää parisuhteellisen elämästä mitään? Tarvitsevatko seurustelevat näitä omia tapaamisiaan jotenkin vertaistukimielessä ja tunnelma menee pilalle, jos paikalla on yksi seurustelematon?
t. nimim. Taas juhannus yksin
Kommentit (448)
Pitää olla parillinen määrä auton avaimia kulhossa.
Pelkää sinkun iskevän loppuillasta varattuja miehiä.
Kai ihmisiä pelottaa että tunnet olosi vaivautuneeksi jos siellä pusutellaan tai mennään aikaisin makkareihin. Pariskunnilla on kuitenkin aina seuraa toisistaan.
Miksi edes haluaisin pariskuntien iltaan?
Vierailija kirjoitti:
Pelkää sinkun iskevän loppuillasta varattuja miehiä.
Miksei toinen saisi yrittää? Ei pidä olla noin epävarma itsestään tai parisuhteestaan. Jos tuollaista pitää pelätä, niin eihän sitä puolisoa voisi päästää minnekään.
Vierailija kirjoitti:
Välillä on kiva olla ihan rauhassa ja chillailla rentojen ihmisten kanssa, kuin kuunnella sinkkujen jatkuvaa valitusta ihan kaikesta.
Niin kai sitä luulis, hassusti vaan monesti ne sinkut onkin rennompi kuin pariutuneet...
Mikä ihmeen oletus tuo on, että sinkut valittaa? En mä muutu ihmisenä yhtäkkiä toisenlaiseksi parisuhdestatuksestani riippuen. Ap
Niin erilaiset elämäntilanteet, ettei sinkku oikein pääse keskusteluihin mukaan..
Vierailija kirjoitti:
Pelkää sinkun iskevän loppuillasta varattuja miehiä.
No ei mutta mankuvan että pitää lähteä vielä kaupungille yms.
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes haluaisin pariskuntien iltaan?
Jos kaikki kaverit sattuu olemaan parisuhteessa ja vaihtoehto on olla yksin? Mitä ihmeen väliä sillä on, kuka on parisuhteessa ja kuka ei? Miksi ihmeessä joku pitäisi yhtäkkiä sen perusteella jättää ulkopuolelle? En mä lakkaa haluamasta viettää aikaa ystävieni kanssa siksi että he menivät naimisiin, miksi ihmeessä he haluaisivat lakata viettämästä aikaa minun kanssani, koska minä en mennyt? Siis miksi parisuhde vaikuttaa ystävyyteen?
Nuorempana vielä voi olla helppokin valita sinkkuseuraa itselleen, mutta aikuisena ihmisenä on sinkulla usein ihan todella yksinäistä, jos ajattelee, ettei halua hengailla pariskuntien kanssa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oletus tuo on, että sinkut valittaa? En mä muutu ihmisenä yhtäkkiä toisenlaiseksi parisuhdestatuksestani riippuen. Ap
Sehän se ongelma juuri onkin, et osaa sopeutua vallitsevan tilanteen edellyttämällä tavalla. Ja juurisyy sille, että olet turhautunut sinkku. Aloituksesi sävykin paljasti kuinka turhamainen kaikesta valittaja olet.
Vierailija kirjoitti:
Niin erilaiset elämäntilanteet, ettei sinkku oikein pääse keskusteluihin mukaan..
Voisitko avata tätä jotenkin? Kai nyt kaikilla on erilaiset elämäntilanteet, siitähän sitä keskustelua juuri syntyy? Halutaanko ns "pariskuntailloissa" ruotia vain niitä omia parisuhteita? Kuulostaa todella tylsältä. Ja sinkkuko ei voi tajuta asiasta sitten mitään, jos ei juuri sillä hetkellä seurustele?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä ihmeen oletus tuo on, että sinkut valittaa? En mä muutu ihmisenä yhtäkkiä toisenlaiseksi parisuhdestatuksestani riippuen. Ap
Sehän se ongelma juuri onkin, et osaa sopeutua vallitsevan tilanteen edellyttämällä tavalla. Ja juurisyy sille, että olet turhautunut sinkku. Aloituksesi sävykin paljasti kuinka turhamainen kaikesta valittaja olet.
Jaahas, trolli hereillä siellä. Eipä jaksa riidellä sun kanssa. Toivottavasti päiväsi jatkuu iloisemmissa merkeissä. Ulkona on muuten tosi kaunista, käypä katsomassa :)!
Niin ajattelevien elämän päätavoite on pariutua ja kuulua ihmisryhmänä "pariskunnallisiin". Eli mielessä on ihanne, miten pitäisi elää ja pyritään sitä kohti. Kun ovat "päässeet" parisuhteeseen, haluavat pyyhkiä masentavaksi kokemansa dinkkuuden pois elämästään ja alkavat elää pariskuntaelämää. Yksittäinen tyytyväinen sinkku joukossa olisi särö siihen mielikuvaan, jonka ovat rakentaneet omasta elämänpolustaan, jossa parisuhteessa oleva on ylempi kuin sellainen, joka ei ole parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Niin ajattelevien elämän päätavoite on pariutua ja kuulua ihmisryhmänä "pariskunnallisiin". Eli mielessä on ihanne, miten pitäisi elää ja pyritään sitä kohti. Kun ovat "päässeet" parisuhteeseen, haluavat pyyhkiä masentavaksi kokemansa dinkkuuden pois elämästään ja alkavat elää pariskuntaelämää. Yksittäinen tyytyväinen sinkku joukossa olisi särö siihen mielikuvaan, jonka ovat rakentaneet omasta elämänpolustaan, jossa parisuhteessa oleva on ylempi kuin sellainen, joka ei ole parisuhteessa.
Aivan... okei... eli ahdistaa ja pelottaa ajatus siitä, ettei oma elämä olekaan automaattisesti hiton paljon hienompaa, ja että sillä toisellakin voi mennä ihan hyvin.
Kummallinen kerho tuo pariskuntakerho. Enpä ole koskaan omien parisuhteiden aikana tajunnut olevani jossain ylemmässä kastissa. En edes huomannut jättää sinkkukavereita ulkopuolelle, mutta olenpa seuraavan kerran viisaampi sitten, jos pääsen tuohon hienoon kerhoon vielä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin ajattelevien elämän päätavoite on pariutua ja kuulua ihmisryhmänä "pariskunnallisiin". Eli mielessä on ihanne, miten pitäisi elää ja pyritään sitä kohti. Kun ovat "päässeet" parisuhteeseen, haluavat pyyhkiä masentavaksi kokemansa dinkkuuden pois elämästään ja alkavat elää pariskuntaelämää. Yksittäinen tyytyväinen sinkku joukossa olisi särö siihen mielikuvaan, jonka ovat rakentaneet omasta elämänpolustaan, jossa parisuhteessa oleva on ylempi kuin sellainen, joka ei ole parisuhteessa.
Näinpä ja ollessaan itse sinkkuja ainoa syynsä ihmisten tapaamiseen oli pariutuminen. Eivät ymmärrä muunlaista illanistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin ajattelevien elämän päätavoite on pariutua ja kuulua ihmisryhmänä "pariskunnallisiin". Eli mielessä on ihanne, miten pitäisi elää ja pyritään sitä kohti. Kun ovat "päässeet" parisuhteeseen, haluavat pyyhkiä masentavaksi kokemansa dinkkuuden pois elämästään ja alkavat elää pariskuntaelämää. Yksittäinen tyytyväinen sinkku joukossa olisi särö siihen mielikuvaan, jonka ovat rakentaneet omasta elämänpolustaan, jossa parisuhteessa oleva on ylempi kuin sellainen, joka ei ole parisuhteessa.
Aivan... okei... eli ahdistaa ja pelottaa ajatus siitä, ettei oma elämä olekaan automaattisesti hiton paljon hienompaa, ja että sillä toisellakin voi mennä ihan hyvin.
Kummallinen kerho tuo pariskuntakerho. Enpä ole koskaan omien parisuhteiden aikana tajunnut olevani jossain ylemmässä kastissa. En edes huomannut jättää sinkkukavereita ulkopuolelle, mutta olenpa seuraavan kerran viisaampi sitten, jos pääsen tuohon hienoon kerhoon vielä. Ap
Sun ei ole varmaankaan pakko laittaa hienompia kuvia instaankaan kuin exiesi tai ostaa (=ottaa velkaa) kalliimpaa autoa kuin naapurisi.
Vierailija kirjoitti:
Pitää olla parillinen määrä auton avaimia kulhossa.
Mites sitten jos juhlissa on 3 tai 5 tai 7 .... pariskuntaa? PItääkö aina pariskunnan molemmalla osapuolella olla avaimet mukana?
Välillä on kiva olla ihan rauhassa ja chillailla rentojen ihmisten kanssa, kuin kuunnella sinkkujen jatkuvaa valitusta ihan kaikesta.