Frendien luoja pyysi kyynelet silmissä anteeksi monimuotoisuuden puutetta sarjassa
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006535499.html
” ”Anteeksi. Olisinpa tiennyt silloin, mitä tiedän nyt”, hän sanoi paneelista kirjoittaneen Buzzfeedin mukaan. Julkaisun mukaan Kaufmann oli silmin nähden liikuttunut aiheesta puhuessaan.”
Kommentit (598)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Ihan uteliaisuudesta, onko sinulla aina tapana napata jokin itsekeksimäsi olkiukko keskustelukumppanisi aiheen vierestä ja suunnata vastauksesi sitä vastaan?
Koko ketjun aiheena ei ole edes se, että monikulttuuriset TV-ohjelmat olisivat jotenkin väärin. Aihe koskee sitä, että liian valkoisten TV-ohjelmien olemassaolo on olevinaan niin väärin, että niitä pitää oikein anteeksi pyytää.
Se ihminen, joka asuu Keskellä Ei Mitään valkoisten ihmisten keskellä, tuskin traumatisoituu siitä, että metropoliin sijoittuvassa TV-sarjassa näkyy kaikenlaisia ihmisiä. Mutta se, että hänen oma ympäröivä todellisuutensa katsotaan olevan huono ja väärä todellisuus, tuntuu varmasti vähintäänkin omituiselta.
Asiaan mitenkään kommentoimatta, mutta eihän sun olkiukko ollut valkoisista heinistä tehty?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Median, viihteen ja näyttelijöiden koulutuspaikat pitää kieltää valkoisilta. Tai vähintään 90% kaikista opiskelu- ja työpaikoista kiintiöittää vain mustille. Vihreät voisi aloittaa omasta puoluejohdostaan ja poistaa sieltä kaikki valkoiset ja korvata ne mustilla. Mitä viivyttelette?
Tämä! Miten Vihreiden johdossa voi mahdollisesti olla valkoinen hetero!!! Nyt heti pyytämään anteeksi ja luovuttamaan paikka pois!!!
Valkoiset pois Vihreistä!!!
Punikit mustiksi!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Ihan uteliaisuudesta, onko sinulla aina tapana napata jokin itsekeksimäsi olkiukko keskustelukumppanisi aiheen vierestä ja suunnata vastauksesi sitä vastaan?
Koko ketjun aiheena ei ole edes se, että monikulttuuriset TV-ohjelmat olisivat jotenkin väärin. Aihe koskee sitä, että liian valkoisten TV-ohjelmien olemassaolo on olevinaan niin väärin, että niitä pitää oikein anteeksi pyytää.
Se ihminen, joka asuu Keskellä Ei Mitään valkoisten ihmisten keskellä, tuskin traumatisoituu siitä, että metropoliin sijoittuvassa TV-sarjassa näkyy kaikenlaisia ihmisiä. Mutta se, että hänen oma ympäröivä todellisuutensa katsotaan olevan huono ja väärä todellisuus, tuntuu varmasti vähintäänkin omituiselta.
En ole olkiukkoillut. Persut olkiukkoilevat tässäkin ketjussa. MISSÄÄN ei ole sanottu, että ohjelmia pitäisi pyytää anteeksi. Ohjelmantekijä on ITSE halunnut pyytää anteeksi. MIKSI HÄN EI SAISI PYYTÄÄ ANTEEKSI?
Missään ei ole sanottu keskellä ei mitään asuvien ihmisten todellisuuden olevan huono ja väärä. Se on kokonaan teidän persujen omaa uhriutumistanne.
Tajuatteko te persut, että tuo jatkuva pohjaton pahuutenne, ilkeytenne ja tyhmyytenne saa ihmiset vihaamaan teitä vielä entistäkin enemmän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
(Hienosti myös oletat, että suurkaupunkien ulkopuolella asuvat valkoiset ihmiset ovat automaattisesti umpikonservatiivisia persuja. :) Näinhän se menee, vain monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä asustavat ihmiset ovat niitä parempia ihmisiä.)
En oleta. Kirjoitin tarkoituksella yksinkertaisesti, koska en jaksa jatkuvasti syöttää helmiä sioille.
Minä en ole umpikonservatiivinen persu. Olen persun vastakohta. En asu kaupungissa. Te persut itse kuvittelette kaikkien kaupungin ulkopuolella asuvien olevan persuja. Se asia on tullut tällä palstalla selväksi jo moneen kertaan. Minunkaan asuinpaikkaani ei ole uskottu.
Te persut pidätte itseänne parempina kuin muut. Olette pohjattoman pahoja ihmisiä.
Meill ei oo koskaan ollu mustaa Joulupukkia, lapsuus pilalla! Ja hollantilaisillakin on ollut Zwarte Piet, yhyy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Frendit sarja on uudelleennäyteltävä mustilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
(Hienosti myös oletat, että suurkaupunkien ulkopuolella asuvat valkoiset ihmiset ovat automaattisesti umpikonservatiivisia persuja. :) Näinhän se menee, vain monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä asustavat ihmiset ovat niitä parempia ihmisiä.)
En oleta. Kirjoitin tarkoituksella yksinkertaisesti, koska en jaksa jatkuvasti syöttää helmiä sioille.
Minä en ole umpikonservatiivinen persu. Olen persun vastakohta. En asu kaupungissa. Te persut itse kuvittelette kaikkien kaupungin ulkopuolella asuvien olevan persuja. Se asia on tullut tällä palstalla selväksi jo moneen kertaan. Minunkaan asuinpaikkaani ei ole uskottu.
Te persut pidätte itseänne parempina kuin muut. Olette pohjattoman pahoja ihmisiä.
Oooookei... :o
*perääntyy hitaasti*
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.
Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.
Ei oo väliä, musta pitää olla noin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Median, viihteen ja näyttelijöiden koulutuspaikat pitää kieltää valkoisilta. Tai vähintään 90% kaikista opiskelu- ja työpaikoista kiintiöittää vain mustille. Vihreät voisi aloittaa omasta puoluejohdostaan ja poistaa sieltä kaikki valkoiset ja korvata ne mustilla. Mitä viivyttelette?
Mitä oikein yrität sössöttää? Ongelma on se, että perseenreikäpersut haluavat mustat pois maailmasta. Ja sinä ehdotat mustille lisää näkyvyyttä? Ajatteletko että paras keino on altistaa persut entistä suuremmalle määrälle mustaihoisia? Saatat olla oikeassa. Kyllä kai persut jossain vaiheessa kyllästyvät kiukutteluunsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
(Hienosti myös oletat, että suurkaupunkien ulkopuolella asuvat valkoiset ihmiset ovat automaattisesti umpikonservatiivisia persuja. :) Näinhän se menee, vain monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä asustavat ihmiset ovat niitä parempia ihmisiä.)
En oleta. Kirjoitin tarkoituksella yksinkertaisesti, koska en jaksa jatkuvasti syöttää helmiä sioille.
Minä en ole umpikonservatiivinen persu. Olen persun vastakohta. En asu kaupungissa. Te persut itse kuvittelette kaikkien kaupungin ulkopuolella asuvien olevan persuja. Se asia on tullut tällä palstalla selväksi jo moneen kertaan. Minunkaan asuinpaikkaani ei ole uskottu.
Te persut pidätte itseänne parempina kuin muut. Olette pohjattoman pahoja ihmisiä.
Oooookei... :o
*perääntyy hitaasti*
Toivottavasti tajuat perääntyä pysyvästi pois tältä palstalta! Vaikka turha toivo se on. Te persut olette pohjattoman vähä-älyisiä ja pahoja. Teille on monta kertaa sanottu että menkää omille palstoillenne ja jättäkään normaalit ihmiset rauhaan!
Ja vielä parempi ratkaisu: TAPA ITSESI! KAIKKI PERSUT, TAPPAKAA ITSENNE!
Mitäs psykiatrit sanoo sun diagnooseista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
(Hienosti myös oletat, että suurkaupunkien ulkopuolella asuvat valkoiset ihmiset ovat automaattisesti umpikonservatiivisia persuja. :) Näinhän se menee, vain monikulttuurisissa kaupunkiympäristöissä asustavat ihmiset ovat niitä parempia ihmisiä.)
En oleta. Kirjoitin tarkoituksella yksinkertaisesti, koska en jaksa jatkuvasti syöttää helmiä sioille.
Minä en ole umpikonservatiivinen persu. Olen persun vastakohta. En asu kaupungissa. Te persut itse kuvittelette kaikkien kaupungin ulkopuolella asuvien olevan persuja. Se asia on tullut tällä palstalla selväksi jo moneen kertaan. Minunkaan asuinpaikkaani ei ole uskottu.
Te persut pidätte itseänne parempina kuin muut. Olette pohjattoman pahoja ihmisiä.
Oooookei... :o
*perääntyy hitaasti*
Toivottavasti tajuat perääntyä pysyvästi pois tältä palstalta! Vaikka turha toivo se on. Te persut olette pohjattoman vähä-älyisiä ja pahoja. Teille on monta kertaa sanottu että menkää omille palstoillenne ja jättäkään normaalit ihmiset rauhaan!
Ja vielä parempi ratkaisu: TAPA ITSESI! KAIKKI PERSUT, TAPPAKAA ITSENNE!
'
Onneksi sinä olet tuollainen normaali, ystävällinen ja avarakatseinen ihminen. Olet varmasti ystäväpiirisi ilopiller. Tosin minun normaalina pitävät ihmiset eivät toivo toisten kuolemaa mutta mehän olemmekin huonompia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon kuinka tv-ohjelmilla ja elokuvilla on koronakaranteenista huolimatta mennyt historiallisen huonosti. Etenkin Hollywoodin tuotanto on käytännössä irtaantunut siitä mitä katsojat oikeasti haluaa. Korealainen leffa Parasite sai parhaat Oscar-palkinnot ja yleisöarvostelut koska ohjaaja halusi ennenkaikkea tehdä jännittävän ja viihdyttävän elokuvan.
Eikä tehdä leffan jonka verukkeella hyvesignaloida ja paukutella henkseleitä Twitterissä että kuinka sankari olet kun sinulla on mustaihoinen näyttelemässä jossain roolissa. Pahimpia ovat nämä Disneyn kaltaiset firmat jotka sitten sensuroi ne mustaihoiset ja homos.eksuaalit leffoistaan pois kiinalais- ja Lähi-Idän versioissa. Läpinäkyvää rahastusta ja omalle asiakaskunnallesi paasaamista, mihin ihmiset alkaa olla jo hyvin väsyneitä.
Sensuroiko oikeasti noita aasian ja lähi-idän markkinoille?
"Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä)."
Mediahan nimenomaan ylittää paikan. Televisio ylittää paikan. Elokuva ylittää paikan. Netti ylittää paikan. Kirjojen lukukin ylittää paikan. Jos kaipaat paikkasidonnaista viestintää valtavirtaan, silloin on palattava kauas taaksepäin, 1800-luvun alkuun, vähintäänkin.
Paikan katoaminen on sinänsä hyvä huomio. Fakta on kuitenkin se, että kaupungit ja metropolit ovat lisänneet vaikutusvaltaansa tiedotuksessa. Ja näissä lähteissä ja tiloissa on omanlaisensa kysymykset ja sosiaalinen todellisuus. On totta, että tässä on isojakin poikkeamia syrjäkylän arkeen - mutta jos tämä poikkeama pitäisikin saada syrjäkylän peiliksi, silloin satojen vuosien tiedonvälityksen historia pitäisi laittaa uusiksi.
Netin etu on se, että sieltä kukin löytää haluamaansa sisältöä, jos vain osaa etsiä. Mutta mitä käy monokulttuurille ja esimerkiksi nationalismille, jos hyvää viestintää on paikallisten olojen peilaaminen? No sehän rikkoutuu monikulttuuriseksi. Lappeenrannan sanomat kertoo yhtä, Helsingin sanomat toista, ja näissä voi olla ristiriitoja.
Monikulttuuri on ottanut haltuunsa monokulttuurin tilat ja keinot. Sen vuoksi ilman vanhoillista vallankumousta paluu monokulttuuriin tuntuu vaikealta.
Nyt alkaa olla selvä millaisen tyypin kanssa ollaan tekemisissä. Jaksat lähes loputtomiin mutta sitten itsehillintä pettää ja paljastat todellisen luonteesi, ns. "syö *kakkaa* ja ku*le pois"-retoriikan edustajia siis?
Oikein hyvää illanjatkoa ja mukavaa elämää sinulle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ovat.
Persu on persu. Ei ole kyse mistään eri mieltä olemisesta, vaan persuudesta. Persun tunnistaa helposti. Tuon ihonväristä ärsyyntyneen persun tunnistaa persuksi jo pelkistä sanavalinnoista.
Hae ihmeessä apua ja käytä jatkossa kondomia ettei tuo mielisairaus periydy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon kuinka tv-ohjelmilla ja elokuvilla on koronakaranteenista huolimatta mennyt historiallisen huonosti. Etenkin Hollywoodin tuotanto on käytännössä irtaantunut siitä mitä katsojat oikeasti haluaa. Korealainen leffa Parasite sai parhaat Oscar-palkinnot ja yleisöarvostelut koska ohjaaja halusi ennenkaikkea tehdä jännittävän ja viihdyttävän elokuvan.
Eikä tehdä leffan jonka verukkeella hyvesignaloida ja paukutella henkseleitä Twitterissä että kuinka sankari olet kun sinulla on mustaihoinen näyttelemässä jossain roolissa. Pahimpia ovat nämä Disneyn kaltaiset firmat jotka sitten sensuroi ne mustaihoiset ja homos.eksuaalit leffoistaan pois kiinalais- ja Lähi-Idän versioissa. Läpinäkyvää rahastusta ja omalle asiakaskunnallesi paasaamista, mihin ihmiset alkaa olla jo hyvin väsyneitä.
Sensuroiko oikeasti noita aasian ja lähi-idän markkinoille?
Homopariskuntia sensuroidaan useinkin. En tiedä sensuroidaanko mustia ihmisiä itse elokuvista, mutta esimerkiksi uusien Star Wars -leffojen julisteista poistettiin tai minimoitiin musta henkilö (yksi päähenkilöistä) Kiinan markkinoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo paljon kuinka tv-ohjelmilla ja elokuvilla on koronakaranteenista huolimatta mennyt historiallisen huonosti. Etenkin Hollywoodin tuotanto on käytännössä irtaantunut siitä mitä katsojat oikeasti haluaa. Korealainen leffa Parasite sai parhaat Oscar-palkinnot ja yleisöarvostelut koska ohjaaja halusi ennenkaikkea tehdä jännittävän ja viihdyttävän elokuvan.
Eikä tehdä leffan jonka verukkeella hyvesignaloida ja paukutella henkseleitä Twitterissä että kuinka sankari olet kun sinulla on mustaihoinen näyttelemässä jossain roolissa. Pahimpia ovat nämä Disneyn kaltaiset firmat jotka sitten sensuroi ne mustaihoiset ja homos.eksuaalit leffoistaan pois kiinalais- ja Lähi-Idän versioissa. Läpinäkyvää rahastusta ja omalle asiakaskunnallesi paasaamista, mihin ihmiset alkaa olla jo hyvin väsyneitä.
Sensuroiko oikeasti noita aasian ja lähi-idän markkinoille?
Homopariskuntia sensuroidaan useinkin. En tiedä sensuroidaanko mustia ihmisiä itse elokuvista, mutta esimerkiksi uusien Star Wars -leffojen julisteista poistettiin tai minimoitiin musta henkilö (yksi päähenkilöistä) Kiinan markkinoilla.
Ei niitä aina sensuroida, mutta Kiinan markkinat ovat toiseksi tärkeimmät elokuville USA:n jälkeen. Joten jos elokuvasta haluaa taloudellisen menestyksen, sen pitää menestyä myös Kiinassa, ja sinne markkinalle ei oikein tietynlainen rodullinen diversiteetti käy.
Ovat.
Persu on persu. Ei ole kyse mistään eri mieltä olemisesta, vaan persuudesta. Persun tunnistaa helposti. Tuon ihonväristä ärsyyntyneen persun tunnistaa persuksi jo pelkistä sanavalinnoista.