Frendien luoja pyysi kyynelet silmissä anteeksi monimuotoisuuden puutetta sarjassa
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006535499.html
” ”Anteeksi. Olisinpa tiennyt silloin, mitä tiedän nyt”, hän sanoi paneelista kirjoittaneen Buzzfeedin mukaan. Julkaisun mukaan Kaufmann oli silmin nähden liikuttunut aiheesta puhuessaan.”
Kommentit (598)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
Vierailija kirjoitti:
Oho, eka ajatus tän otsikon lukiessani oli että no voi helvetti oletteko tosissanne. Että eihän se nyt ole rasismia tai siitä tarvitse anteeksi pyydellä. Sitten mietin että miltä tuntuis jos joka kerta telkkaria katsoessa siellä olisi pelkästään tummaihoisia ihmisiä tai ehkä yksi ns pakon edestä otettu valkoihoinen.
Tuntui että lamppu syttyi pään päälle.
Erikoista.
Ja se on sitten sillä korjattu, että valkoisen väestön maissa valkoisten on pakko katsoa pelkästään mustia telkkarissa ja mainoksissa? Nytkin ovat jo täysin yliedustettuja. Samalla kun mustat Afrikassa eivät voisi vähempää välittää mistään tuollaisista vaatimuksista, kuten Etelä-Afrikasta nähdään.
En ole rasisti, mutta...
Miksi joka paikassa pitää olla kiintiö jotain tiettyä ihmisryhmää?
Olihan Bill Cosby showkin ja kaikki oli muistaakseni siinä tummia? Miksi pitäisi lisätä tumma ihminen valkoisten nykiläiskaverusten joukkoon, vain siksi, että tummaihoiset ei tunne oloaan ulkopuoliseksi, kun kaverusjoukossa ei ole muita kuin valkoisia? Täyttä hulluutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Voi jeesus näitä jeesustelijoita ja anteeksipyytelijöitä. Mutta jenkeissä taitaa olla tällä hetkellä sellainen ilmapiiri, että siellä ei valkoiset viihteentekijät uskalla mitään muuta kuin itkeä kauhiasti ja pyydellä anteeksi valkoisuuttaan.
Olen tässä miettinyt asiaa viime aikoina ja päätynyt siihen, että en halua nähdä esim. tv-ohjelmissa enempää diversiteettia eli rotujen sekoittumista vaan päinvastoin, minua kiinnostaa 'omanväriset' sarjat kaikkein eniten. En etsi esim. brittisarjoista diversiteettia, vaan brittiläisyyttä, sen kulttuuria, huumoria. No moni sanoo nyt, että Britannia on monikulttuurinen paikka nykyään, että sehän se nyt on sitä brittiläisyyttä. Kyllä, näin on ja se näkyy sillä tavalla, että katson brittisarjoja huomattavasti vähemmän kuin ennen. Tai sitten ne ovat niitä vanhoja, lähes vitivalkoisia sarjoja, kuten Pokka pitää, Fast Show, Poirot jne.
Suomessa monikulttuurivaatimus on useimmiten naurettavaa. Jos joka ohjelmassa pitää olla joku kiintiö vähemmistöille, ovat he silloin selkeästi yliedustettuina ja piste. Että jos sille tielle lähdetään kalkulaattoreilla laskemaan. Kyllä myös valkoiset (ja vähemmistössä globaalisti olevat) kansat saavat tuoda esiin ihonväriään, vielä ei tarvitse maalata sitä tai peittää burkhaan, ja vielä saa nauttia ihan siitä omasta kulttuurista, eikä koko ajan kopoida, matkia ja äimistellä muiden kulttuureja.
Mutta onhan tässä jo ties kuinka monta vuosikymmentä paukutettu suomalaisten päähän, kuinka pskaa suomalainen kulttuuri on (junttia, siis mä en koskaan, siis koskaan kuuntele suomalaista pskamusaa/katso suomalaisia pskaleffoja/jne ), kuinka pska ja tyhmä kieli suomi on, miten kaikki on täällä huonommin kuin muualla, miten ihmiset ovat rumia ja mauttomia, ja miten paljon muita fiksumpia ovat nämä ihmiset, jotka huomaavat miten paska maa Suomi on. Melkein ulkomaalaisista kävisivät. Että tällaista kun paukutetaan päihin vuosikymmenestä toiseen, niin ei ole ihme jos nuoriso hurahtaa monikulttuurisuuden paulaan, luullen että se se vasta koleeta on. Sitten ihmetellään, että miksi ne suomensukuiset kansat siellä Venäjällä ovat hylänneet kielensä ja kulttuurinsa, niin että kokonaiset kansat ovat katoamassa. Venäläisten vika! No tavallaan, ihan samalla tavoin kuin brittein saarilla englanti syrjäytti kelttikielet. Kyllä se taitaa kuitenkin olla näiden kansojen ihan oma valinta, ja jos ei ymmärrä kulloisenkin propagandan ja trendien tarkoitusperiä, niin sitten ei ymmärrä.
Menipäs tehokkaasti kerralla maku koko sarjasta tuollaisen typerän jälkiparkumisen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo täyttä totta mitä artikkelissa kerrotaan. Miksi suomalaisten on niin vaikea käsittää, että maailman enemmistö ei ole valkoinen, joten ei ole nykypäivää, että se mitä TV:stä nähtäisi olisi pelkkää valkoista?
Tällä logiikalla koska suurin osa maailman väestöstä ei ole suomalaisia, emme voi tehdä suomalaista komeidaa tai draamaa.
Jee, oispa kiva kattoa Reinikaista tai Tuntematonta sotilasta ei-suomalaisilla näyttelijöillä.
Tuo on jo järjetöntä. Jos Frendeissä olisi ollut ra sis mia eli vihaa, pilkkaa ja vähättelyä ihmisiä kohtaan ihonvärin perusteella, anteeksipyyntö olisi paikallaan. "Monimuotoisuuden puute" sen sijaan ei ole väärin.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
https://www.is.fi/tv-ja-elokuvat/art-2000006535968.html
BBC ja Netflix poistavat suosikkisarja Pikku-Britannian blackface-kohun vuoksi
Pikku-Britannian hahmoissa on pitkälti muitakin vähemmistövitsejä, hahmoina on mm. homoseksuaali, transvestiitti ja kehitysvammainen.
Ei näitä sitten voinut mainita myös?
Mielestäni hauska sarja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Frendit luonut juutalaisnainen haluaa tuolla itkullaan vain turvata selustansa, jos joskus vielä tekee tv-sarjaa Hollywoodissa. Ei sillä, että sen tarvitsisi, sai tarpeeksi jo rahaa.
Miksi sinulle on olennaista hänen juutalaisuutensa? Kaikki tietävät minkä ideologian kannattajille juutalaisuus on kaikki kaikessa.
Islamin kannattajat?
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo täyttä totta mitä artikkelissa kerrotaan. Miksi suomalaisten on niin vaikea käsittää, että maailman enemmistö ei ole valkoinen, joten ei ole nykypäivää, että se mitä TV:stä nähtäisi olisi pelkkää valkoista?
No jos oot telkkua yhtään katsellut niin eihän se ole pelkkää valkoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tuo täyttä totta mitä artikkelissa kerrotaan. Miksi suomalaisten on niin vaikea käsittää, että maailman enemmistö ei ole valkoinen, joten ei ole nykypäivää, että se mitä TV:stä nähtäisi olisi pelkkää valkoista?
Ei ne frenditkään taida olla ihan nykypäivää.
Ei vaikuta asiaan mitenkään. USA:ssa oli mustia silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.
Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.
Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.
Italialainen latino? Ei ehkä ihan. Ikuisesti läpimurtoa odottava näyttelijälahjattomuus ei ehkä ole antirasistisesta näkökulmasta ihannerooli.
Ja myös tyhmä kuin saapas...
Sekin vielä. Ja Phoebe oli muuten vain outo hippityttö.
No mikä hahmoista olisi ollut antirasistinen ihannerooli? Bimbo tarjoilija? Neuroottinen siivoushullu? Sarja-avioituja ja -eroaja? Sosiaalisesti kömpelö änkyttäjä? Kaikesta löytää loukkaantumiseen aiheen, kun tarpeeksi kaivelee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on nimenomaan orgaanisesti syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.
Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.
Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.
Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.
Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?
Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.
Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.
Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.
Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.
Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.
Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.
Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.
Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?
En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.
Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.
Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.
Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?
Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.
En rinnastaisi Aasian maita suoraan Eurooppaan tai P-Amerikkaan.
En rinnastakaan. Sinä rinnastit vuorovaikutuksen vieraiden kulttuurien kanssa monikulttuurisuuteen, ja minä vastasin siihen.
Väitit ymmärtääkseni, että monikulttuuri olisi keinotekoisuutta. Tarkoitatko siis, että siinä on jotain luonnotonta ja että vastaavasti monokulttuurissa olisi jotain "orgaanista" (luonnollista)?
Kyselisin tähän perusteluja, jos fakta on se, että ihmisten suuri enemmistö on "sekoittunut" vuosituhansia.
Minä väitin, että nykyisenkaltainen monikulttuurisuus on pitkälti epäorgaanista. Ihminen, joka asuu kaukana metropoleista - eli edelleen suurin osa länsimaidenkin väestöstä - törmää hyvin harvoin varsinaiseen monikulttuurisuuteen. (Ja ei, "monikulttuurisuutta" ei ole se, että pikkukaupungissa on kiinalainen ravintola tai kaupungin keskustassa tulee joskus erivärinen turisti vastaan. Jos lasket tämän monikulttuurisuudeksi, meidän määritelmämme monikulttuurisuudelle ovat varsin erilaiset.) Kuitenkin hän elää "monikulttuurisessa" maassa, jossa on monikulttuuriset arvot. Hänen katsomiensa TV-ohjelmien on kaikkien oltava mahdollisimman monimuotoisia, hänelle kerrotaan, vaikka se ei vastaa hänen elettyä elämäänsä mitenkään. Se on esimerkki ylhäältäpäin johdetusta monikulttuurisuudesta, ei sellaisesta, jonka lasken orgaaniseksi (= konkreettinen rinnakkaiselo ja kanssakäyminen eri kulttuurien välillä, joka näkyy arkielämässä).
Eli sinun ratkaisusi on kieltää kaupunkien ulkopuolella asuvia seuraamasta mediaa. Toinen vaihtoehto on, että kaupunkien ulkopuolella asuvat perustavat omat mediansa, joissa esiintyy vain konservatiivisia valkoihoisia persuja.
Fakta on se, että median tekijöiden piirit ja asuinalueet ovat monikulttuurisia. Siksi monikulttuurisuus saa ja sen pitääkin näkyä mediassa. Epäorgaanista ja teennäistä olisi sulkea tummaihoiset ja muut vastaavat median ulkopuolelle.
Median, viihteen ja näyttelijöiden koulutuspaikat pitää kieltää valkoisilta. Tai vähintään 90% kaikista opiskelu- ja työpaikoista kiintiöittää vain mustille. Vihreät voisi aloittaa omasta puoluejohdostaan ja poistaa sieltä kaikki valkoiset ja korvata ne mustilla. Mitä viivyttelette?
Tämä! Miten Vihreiden johdossa voi mahdollisesti olla valkoinen hetero!!! Nyt heti pyytämään anteeksi ja luovuttamaan paikka pois!!!
Oho, eka ajatus tän otsikon lukiessani oli että no voi helvetti oletteko tosissanne. Että eihän se nyt ole rasismia tai siitä tarvitse anteeksi pyydellä. Sitten mietin että miltä tuntuis jos joka kerta telkkaria katsoessa siellä olisi pelkästään tummaihoisia ihmisiä tai ehkä yksi ns pakon edestä otettu valkoihoinen.
Tuntui että lamppu syttyi pään päälle.
Erikoista.