Miten vähentää miehessä "roikkumista"?

Kallonkutistajalle mars. Sulla on läheisriippuvuus.

Teillä on aivan erilainen läheisyyden ja etäisyyden tarve. Ongelmia on tiedossa....

Eipä tuolle mitään mahda. Jotkut ihmiset eivät tykkää liiallisesta läheisyydestä ja koskettelusta ja jotkut taas tykkää liikaakin. Minä olen tuollainen, että tykkään ns. omasta tilasta, mutta kyllä silti rakastamaani ihmistä tulee halittua ja pussailtua. Mieheni on kanssa samanlainen, ettei tykkää liiallisesta käpälöinnistä.

Anna hänelle tilaa. Olen itse samanlainen. Olen tapaillut roikkujamiestä ja ahdistuin todella paljon siitä kun hän aina oli ihan kiinni minussa. Pyysin tilaa, mutta en saanut ja suhde hiipui. Nyt olen tavannut miehen joka samanlainen kuin itse ja tuntuu todella hyvältä.

Joku päivä miehesi ärähtää oikein kunnolla, että "Lopeta!" ja sinun on turha sitten alkaa nyyhkyttämään, koska olet tiedostanut itse tilanteen, että roikut liikaa. Kyllä toisen henkilökohtaista tilaa pitää kunnioittaa, vaikka kuinka olisit läheisyyden tarpeessa.

Onko se mies sanpnut, että jotenkin ärsytät? Ellei, hän voi ihan hyvin pitää tuosta roikkumisesta. Kysy!

Ei tuossa ehkä ole mitään ongelmaa.

Etsi mies jolla on samanlainen kosketuksen ja läheisyyden tapa. Tuossa ette tule onnelliseksi. Koette molemmat lopunikää riittämättömyyttä väärän kumppanin kanssa.

Päästä irti, vaikka kuinka on timmi.

Up

Kuvailit aloituksessa täydellisesti ns jännä miehen. Siksi tämä haiskahtaa kiltti miehen provolle.

Vai todellako se tulee suoraan hevosen suusta, että kylmä tunteeton etäinen mies kiihottaa? Todellakin Porvoosta päivää.

Jos ei, niin tässäpä onkin kilteille miehille täydellinen oppitunti siitä millainen teidän tulee olla jos haluatte naisen rakkauden. Ottakaa muistiinpanoja!

Vierailija kirjoitti:

Kuvailit aloituksessa täydellisesti ns jännä miehen. Siksi tämä haiskahtaa kiltti miehen provolle.

Vai todellako se tulee suoraan hevosen suusta, että kylmä tunteeton etäinen mies kiihottaa? Todellakin Porvoosta päivää.

Jos ei, niin tässäpä onkin kilteille miehille täydellinen oppitunti siitä millainen teidän tulee olla jos haluatte naisen rakkauden. Ottakaa muistiinpanoja!

Ei kiltti miesten tarvitse ottaa muistiinpanoja kun kiltti miehet tietää kaiken tämän.

Mies ei välitä sinusta. Juokse!

Kannattaa etsiä mies, jonka läheisyyden tarve vastaa omaasi. Olen itse todella hellyydenkipeä ja nautin valtavasti silittelystä, halimisesta, pussailusta jne. Exäni oli etäisehkö, ja sekä suhde että oma mielenterveyteni kärsi kokemastani rakkauden puutteesta. Nykyinen mieheni on yhtä hellyydenkipeä kuin minä, ja on ihanaa olla jonkun kanssa, joka haluaa yhtä lailla halia ja kosketella suurinpiirtein aina kun sillä etäisyydellä toisistamme ollaan.

Onpas omituisia vastauksia. Ap kysyy, miten voi vähentää roikkumista ja hänelle vastataan, että olet hullu, vähennä roikkumista. 

Itselläni on vähän sama tilanne ja olisin myös kiinnostunut tietämään, miten se tehdään. Tiedän, että olen liian kiinni ja olen valmis muuttumaan. Kun vain tietäisi, miten siitä voisi oppia pois. 

Vierailija kirjoitti:

Anna hänelle tilaa. Olen itse samanlainen. Olen tapaillut roikkujamiestä ja ahdistuin todella paljon siitä kun hän aina oli ihan kiinni minussa. Pyysin tilaa, mutta en saanut ja suhde hiipui. Nyt olen tavannut miehen joka samanlainen kuin itse ja tuntuu todella hyvältä.

Koetko, että tilanne olisi oikeasti parantunut edellisen miehen kanssa, jos hän olisi antanut sinulle tilaa? Itseäni kiusaa ajatus, jos olen vain miehelle väärä ja jonkun muun kanssa hän sitten haluaisi samaa kuin minä haluan hänen kanssaan. 

Mieshän on sinulle juuri täydellinen jos hänen käytöksensä kerran kiihottaa sinua. Silloinhan tilanne muuttuisi välittömästi, jos mies muuttuisi.

Sori, mutta myös minusta tämä aloitus kuulostaa jonkun katkeran naisenpuutteessa elävän miehen ajatuksenjuoksulta. Ja jos se ei sitä ole, niin on varmaan hyvä pysähtyä miettimään miksi etäinen ja viileä suhtautumistapa tuntuu juuri sinulle vastustamattomalta, vaikka kuitenkin kaipaisit pohjimmiltasi jotain muuta. Yleensä vastauksia löytyy kun tarkastelee omaa kiintymyssuhdetyyliään ja niitä olosuhteita ja tunneympäristöä, missä lapsuutesi vietit.

On varmaan tosi tyypillistä että sinun kaltainen nainen ja kuvailemasi kaltainen mies päätyvät yhteen. Sinun tavastasi ilmaista hellyyttä ja tarvitsevuutta on jotain, mikä mieheltä puuttuu ja mitä hän syvällä sisimmässään todennäköisesti kaipaa (ja haluaisi ehkä itsekin osata). Itse (vaikka olen nainen), olen välillä tosi etäinen ja torjuva, vaikka oikeasti olen usein vain kyvytön sekä vastaanottamaan että antamaan rakkautta. Tarvitsen sitä valtavasti, mutta eväät tällaiseen parisuhdemalliin ja elämään ovat omalla kohdallani valitettavan niukat.

Mies ei siitä muutu jos on tyytyväinen noin. Monesti pettymykset ja menetykset elämässä vain kasvattavat sitä kuorta ja vahvistavat tuota omaa elämästäselviytymismoodia. Se on sitten eri asia jos mies sanoisi kärsivänsä etäisestä tyylistään tai toivovansa osaavansa olla hellempi ja läheisempi . Se kertoo muutoshalukkuudesta. Ja parisuhdevalmiuksista sekä empatiasta sinua kohtaan.

Sinun kannattaa nyt tosiaan keskittyä siihen, miten etäinen mies palvelee hyvinvointiasi. Todennäköisesti roikkumisesi imartelee häntä, hän tuntee olevansa haluttu ja rakastettu . Pohjimmiltaan tuollainen ihminen on kuitenkin aika yksin jos vastavuoroisuus puuttuu. Aina löytyy uusi nainen joka ihastuu, siinä tunteessa on kiva paistatella koska onhan se nyt pelottavaa antaa itsensä herkkänä ja haavoittuvana suhteeseen. Etäinen mies on pelkuri.

Vierailija kirjoitti:

Mieshän on sinulle juuri täydellinen jos hänen käytöksensä kerran kiihottaa sinua. Silloinhan tilanne muuttuisi välittömästi, jos mies muuttuisi.

Sori, mutta myös minusta tämä aloitus kuulostaa jonkun katkeran naisenpuutteessa elävän miehen ajatuksenjuoksulta. Ja jos se ei sitä ole, niin on varmaan hyvä pysähtyä miettimään miksi etäinen ja viileä suhtautumistapa tuntuu juuri sinulle vastustamattomalta, vaikka kuitenkin kaipaisit pohjimmiltasi jotain muuta. Yleensä vastauksia löytyy kun tarkastelee omaa kiintymyssuhdetyyliään ja niitä olosuhteita ja tunneympäristöä, missä lapsuutesi vietit.

On varmaan tosi tyypillistä että sinun kaltainen nainen ja kuvailemasi kaltainen mies päätyvät yhteen. Sinun tavastasi ilmaista hellyyttä ja tarvitsevuutta on jotain, mikä mieheltä puuttuu ja mitä hän syvällä sisimmässään todennäköisesti kaipaa (ja haluaisi ehkä itsekin osata). Itse (vaikka olen nainen), olen välillä tosi etäinen ja torjuva, vaikka oikeasti olen usein vain kyvytön sekä vastaanottamaan että antamaan rakkautta. Tarvitsen sitä valtavasti, mutta eväät tällaiseen parisuhdemalliin ja elämään ovat omalla kohdallani valitettavan niukat.

Mies ei siitä muutu jos on tyytyväinen noin. Monesti pettymykset ja menetykset elämässä vain kasvattavat sitä kuorta ja vahvistavat tuota omaa elämästäselviytymismoodia. Se on sitten eri asia jos mies sanoisi kärsivänsä etäisestä tyylistään tai toivovansa osaavansa olla hellempi ja läheisempi . Se kertoo muutoshalukkuudesta. Ja parisuhdevalmiuksista sekä empatiasta sinua kohtaan.

Sinun kannattaa nyt tosiaan keskittyä siihen, miten etäinen mies palvelee hyvinvointiasi. Todennäköisesti roikkumisesi imartelee häntä, hän tuntee olevansa haluttu ja rakastettu . Pohjimmiltaan tuollainen ihminen on kuitenkin aika yksin jos vastavuoroisuus puuttuu. Aina löytyy uusi nainen joka ihastuu, siinä tunteessa on kiva paistatella koska onhan se nyt pelottavaa antaa itsensä herkkänä ja haavoittuvana suhteeseen. Etäinen mies on pelkuri.

Minusta tämä kommentti on hämmentävä. Eli etäinen ihminen toivoo ja pitää siitä roikkumisesta, mutta kuitenkin ahdistuu ja pakenee eikä kykene itse tulemaan vastaan. Eli onko se roikkuminen nyt miellyttävää vai ahdistavaa? Pitääkö ottaa etäisyyttä vai pysyä lähellä? 

Meillä ei ole ongelmana niinkään fyysinen läheisyys vaan myös henkinen. Mies selkeästi haluaa avautua asioista ja osaa puhua, mutta joissain ihan yllättävissä tilanteissa hän sanoo, että ei halua puhua eikä tykkää muutenkaan puhua, edes kavereiden kanssa. En ole häntä sen kummemmin tenttaillut, mutta hän puhuu joskus niin omituisia asioita, että joskus kysyn tarkempia kysymyksiä ja sitten hän lyö jarrut päälle. Esimerkiksi sanoo, että haluaisi lisää lapsia, mutta toisaalta odottaa, että nykyiset lapset kasvavat isoiksi, että pääsee matkustamaan. Sitten kun kysyn, miten se nyt menee, hän sanoo, että haluaa molemmat eikä näe näissä muka mitään ristiriitaa. (Ja ei, minä en ole toivonut lapsia, joten hän ei minun mielikseni sano niin.) Sitten  hän vetäytyy kuoreensa ja suuttuu. En oikein tiedä, olenko minä sekaisin vai hän.