Frendien luoja pyysi kyynelet silmissä anteeksi monimuotoisuuden puutetta sarjassa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hauska ketju. Monien kommentoijien mielensäpahoittaminen liittyy siihen että sarjan tekijä on arvioinut tekemisiään uudessa valossa ja huomannut selvän muutoksen aiempaan tilanteeseen. Täällä vollottavat eivät haluaisi näin tapahtuvan koska eivät itse kykene siihen ja tuntevat taas sen turvallisen alemmuuden tunteen hyötyvän ylitseen. Samat retardit vollottavat niistä Kummelisketsien pahoitteluista. Sellaista se on kun ei ole elämässään tehnyt yhtään mitään muuta kuin pahoittanut mieltään.

On mielestäni täysin eri asia pahoitella jotain r*sistista vitsiä menneiltä vuosikymmeniltä, kuin pahoitella ei-r*sistista sarjaa vain siksi, että päähenkilöt ovat valkoisia.

Ensimmäinen on vain pintaa, mutta jälkimmäisessä esimerkissä mennään syvemmälle rakenteisiin. Monikulttuurisesta kaupungista näytetään vain valkoinen osa. Maailman halutaan olevansa sellainen tai sellainen on hienoa ja ohjelmaksi sopivaa.

No voishan sitä tehdä ohjelman, jossa näytetään se toinen osa. Päästäisiin ehkä vähän syvemmälle hahmoihin ja tarinaan, kun siinä ei ole liikaa erilaisuutta ja vastakkaisasettelua.

Annas kun arvaan.

Mielestäsi kaikissa elokuvissa pitäisi olla vain valkoihoisia heteromiehiä, ettei ole liikaa "erilaisuutta ja vastakkainasettelua". Jos jossakin elokuvassa sitten olisikin esim. vain valkoihoisia heteronaisia, alkaisit itkeä ja valittaa: "Byääh, miksi tässä ohjelmassa kaikki ovat naisia? Eihän sukupuolella pitänyt olla mitään väliä! Kaikkien roolihenkilöiden pitäisi olla valkoisia miehiä, koska sukupuolella ei ole mitään väliä! Byääh"

Olen nainen, mutta sori nyt, argumentoitisi on todella lapsellista tuon byääh-toistelun kanssa. En tiedä, mitä tuo edellinen kirjoittaja tarkoitti "erilaisuudella ja vastakkainasettelulla", mutta fakta on, että harva kevyt kaveriporukasta kertova sitcom tai muukaan viihteellinen sarja pystyisi käsittelemään mitenkään syvältäluotaavasti vaikkapa jännitteitä eri etnisten ryhmien välillä, ellei se ole nimenomaan sarjan aihe. Dear White People on erilainen sarja kuin Frendit. Atlanta on erilainen sarja kuin Frasier. Frendit, jossa Monica ja Rachel muuttavat mustalle asuinalueelle ja oppivat ymmärtämään eriarvoisuuksia, on erilainen sarja kuin Frendit. Frasier, jossa Daphne on musta nainen, olisi aika lailla samanlainen sarja kuin Frasier, mutta tässä palaamme tuohon aiemmin mainittuun: "vähemmän erilaisuutta ja vastakkainasettelua". Daphne siis voisi olla valkoinen tai musta brittinainen ilman, että juuri mikään muuttuisi. Se olisi colourblind casting, mutta sarja itsessään olisi edelleen hyvin valkoinen sarja. Aivan kuten tässä ketjussa aiemmin kritisoitiin, että The Cosby Show oli liian amerikkalainen, liian keskiluokkainen, liian "valkoinen" sarja, vaikka se kertoikin mustasta perheestä.

Kysymys kuuluukin, pitääkö kaikkien sarjojen olla yhtä tiedostavia kuin Dear White People, vai onko tilaa myös sellaiselle viihteelle kuin Frendit tai The Cosby Show?

Odotamme the Cosby showlta nöyrää anteeksipyyntöä kun perheessä ei ollut yhtään valkoista.

Vierailija kirjoitti:

Ystäväpiiriini kuuluu vain valkoihoisia.

Onko meidän nyt väkisin alettava haalia porukkaan tummempaa sävyä, ettei jouduta pyytämään anteeksi

Onneksi minä tunsin kaksi intialaisnaista, kun kävin työttömien työpajalla. Tosin meillä ei ollut mitään ystäväpiiriä, mutta kyllä minä siellä olin niiden ystävä, että kai sitä piiriksi voisi sanoa. Josko tämä pelastaisi minut joltain rasistipersuleimalta sitten. Voin kyllä varmuudeksi pyytää anteeksi kaikilta kiinalaisrotuisilta pan tranmieslesboilta joilla on puujalka ja silmälappu.

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.

Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.

Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.

Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.

Italialainen ei ole latino.

Kyllä italaiset luokitellaan latinalaisrotuisiksi. Kuten espanjalaisetkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.

Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.

Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.

Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.

Italialainen latino? Ei ehkä ihan. Ikuisesti läpimurtoa odottava näyttelijälahjattomuus ei ehkä ole antirasistisesta näkökulmasta ihannerooli.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.

Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.

Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.

Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.

Italialainen latino? Ei ehkä ihan. Ikuisesti läpimurtoa odottava näyttelijälahjattomuus ei ehkä ole antirasistisesta näkökulmasta ihannerooli.

Ja myös tyhmä kuin saapas...

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

Totta kai olisi kivempi katsoa, jos naisillekin olisi kunnon rooleja, niiden hentojen nukkenaamapiipittäjien sijaan. 

Liian vahamaisia kaikki hollywoodtuotannot näyttelijöineen.. Onneksi brittiläinen ja muu eurooppalainen on hieman realistisempaa ja rosoisempaa, mutta kyllä sitä olisi kiva saada enemmän vielä naisille mielenkiintosia rooleja. 

Odotan innolla että Happy Valley-sarjasta tulisi kolmas tuotantokausi, siinä oli realismia ja aito nainen pääosassa, upeeta kattoa, oikein rakastuin päähenkilöön (en seksuaallisesti vaan ihaillen). 

Lapsena ihastuin Gagney & Lacey sarjan hahmoihin, jotka myös olivat niin aitoja ja persoonallisia, ei mitään tusinakamaa kuten amerikkalaissarjoissa yleensä. Mutta vähissäpä ovat naishahmot, joita tytöt ja naiset voisivat sankareinaan ihailla, tyttöjenkin pitää löytää aina mieshahmo johon voi samaistua, koska naisista semmosen löytäminen on liki mahdotonta.

Tytötkin ihastui ihmemieheen ja ritari ässään, koska halusivat samaistua niihin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.

Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.

Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.

Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.

Italialainen latino? Ei ehkä ihan. Ikuisesti läpimurtoa odottava näyttelijälahjattomuus ei ehkä ole antirasistisesta näkökulmasta ihannerooli.

Ja myös tyhmä kuin saapas...

Sekin vielä. Ja Phoebe oli muuten vain outo hippityttö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväpiiriini kuuluu vain valkoihoisia.

Onko meidän nyt väkisin alettava haalia porukkaan tummempaa sävyä, ettei jouduta pyytämään anteeksi

Onneksi minä tunsin kaksi intialaisnaista, kun kävin työttömien työpajalla. Tosin meillä ei ollut mitään ystäväpiiriä, mutta kyllä minä siellä olin niiden ystävä, että kai sitä piiriksi voisi sanoa. Josko tämä pelastaisi minut joltain rasistipersuleimalta sitten. Voin kyllä varmuudeksi pyytää anteeksi kaikilta kiinalaisrotuisilta pan tranmieslesboilta joilla on puujalka ja silmälappu.

Ei käy, intialaiset eivät riitä. Pitää olla musta. Ne ovat ainoat hyväksyttävät. Muut rodut ovat alempiarvoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En kyllä tämmöstä ymmärrä yhtään.

Se nyt on ihan yleistä että ihmiset viihtyvät kaltaistensa seurassa, ei kaikissa kaveriporukoissa ole aina yhtä eri väristä ja mitään fantasiasukupuolista. Eikö se riitä että siinä on kaksi lesboa, vaikka taustalla, mutta kuitenkin.

Frenfien kohdalla neljä roolia oli käytännössä lukittu ja ellei kässäriä olisi kirjoitettu täysin uusiksi, etnisen vähemmistön edustaja olisi istunut todella heikosti Joeyn tai Phoeben rooliin.

Joeyhan oli latino. Eli siinä oli jo etnisen vähemmistön edustaja mukana.

Italialainen ei ole latino.

Kyllä italaiset luokitellaan latinalaisrotuisiksi. Kuten espanjalaisetkin.

No ei.

Latinot/hispaanit ovat ei-valkoisia vain silloin, kun ovat sekoittuneet inkkareihin (eli ovat mestizoja).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

Totta kai olisi kivempi katsoa, jos naisillekin olisi kunnon rooleja, niiden hentojen nukkenaamapiipittäjien sijaan. 

Liian vahamaisia kaikki hollywoodtuotannot näyttelijöineen.. Onneksi brittiläinen ja muu eurooppalainen on hieman realistisempaa ja rosoisempaa, mutta kyllä sitä olisi kiva saada enemmän vielä naisille mielenkiintosia rooleja. 

Odotan innolla että Happy Valley-sarjasta tulisi kolmas tuotantokausi, siinä oli realismia ja aito nainen pääosassa, upeeta kattoa, oikein rakastuin päähenkilöön (en seksuaallisesti vaan ihaillen). 

Lapsena ihastuin Gagney & Lacey sarjan hahmoihin, jotka myös olivat niin aitoja ja persoonallisia, ei mitään tusinakamaa kuten amerikkalaissarjoissa yleensä. Mutta vähissäpä ovat naishahmot, joita tytöt ja naiset voisivat sankareinaan ihailla, tyttöjenkin pitää löytää aina mieshahmo johon voi samaistua, koska naisista semmosen löytäminen on liki mahdotonta.

Tytötkin ihastui ihmemieheen ja ritari ässään, koska halusivat samaistua niihin.

Happy valley oli niin kammottava sarja, etten pystynyt katsomaan sitä loppuun. Realistista ehkä mutta mulle liikaa. Britit ovat kadottaneet kyvyn tehdä hyvää viihdettä. Midsommerin murhatkin meni ihan hirveäksi väkivallalla mässäilyksi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

En tiedä kuka on marttyyri tässä, mutta minua ei häiritse monimuotoiset roolit eikä tyhjä markkinointisanahelinä itsessään. Ei häiritse, jos monimuotoisuudesta tai sen puutteesta käydään keskustelua. Ei häiritse, jos TV-sarjoissa ja elokuvissa ei ole ollenkaan valkoisia. (Katselen erityisen paljon eteläkorealaisia TV-sarjoja, joissa ihan kaikki ovat yleensä - yllätys yllätys - korelaisia.)

Ymmärräthän, että on kaksi eri asiaa ärsyyntyä siitä, että telkkarista tulee ohjelmia joissa on monenvärisiä ihmisiä, ja siitä, että vähemmän kirjavia ohjelmia pidetään moraalisesti vääränä.

Se, että tekijöiden täytyy pyytää anteeksi sitä, ettei sarja käsittele tarpeeksi monimuotoisia ihmisiä, viittaa siihen, että valkoisiin henkilöhahmoihin keskittyvien TV-sarjojen olemassaolo on loukkaavaa ja väärin.

Tämä minua ärsyttää.

ja sen mustanhan olisi pitänyt olla joku fiksu, tyhmä / pahis ei saa olla musta

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo täyttä totta mitä artikkelissa kerrotaan. Miksi suomalaisten on niin vaikea käsittää, että maailman enemmistö ei ole valkoinen, joten ei ole nykypäivää, että se mitä TV:stä nähtäisi olisi pelkkää valkoista?

Ei ne frenditkään taida olla ihan nykypäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

En tiedä kuka on marttyyri tässä, mutta minua ei häiritse monimuotoiset roolit eikä tyhjä markkinointisanahelinä itsessään. Ei häiritse, jos monimuotoisuudesta tai sen puutteesta käydään keskustelua. Ei häiritse, jos TV-sarjoissa ja elokuvissa ei ole ollenkaan valkoisia. (Katselen erityisen paljon eteläkorealaisia TV-sarjoja, joissa ihan kaikki ovat yleensä - yllätys yllätys - korelaisia.)

Ymmärräthän, että on kaksi eri asiaa ärsyyntyä siitä, että telkkarista tulee ohjelmia joissa on monenvärisiä ihmisiä, ja siitä, että vähemmän kirjavia ohjelmia pidetään moraalisesti vääränä.

Se, että tekijöiden täytyy pyytää anteeksi sitä, ettei sarja käsittele tarpeeksi monimuotoisia ihmisiä, viittaa siihen, että valkoisiin henkilöhahmoihin keskittyvien TV-sarjojen olemassaolo on loukkaavaa ja väärin.

Tämä minua ärsyttää.

Toisaalta, ne korealaiset sarjatkin ovat väärin tämän nykyisen ideologian mukaan. Kun senhän mukaan valkoiset tai aasialaiset eivät saisi olla TV:ssä, vaan pelkästään mustat.

Vierailija kirjoitti:

ja sen mustanhan olisi pitänyt olla joku fiksu, tyhmä / pahis ei saa olla musta

Onhan niitä pahisrooleja näytteleviä. Esim. Samuel L. Jackson.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.

Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.

Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.

Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.

Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?

Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.

Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.

Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.

Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.

Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.

Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.

Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.

Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.

Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?

En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.

Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.

Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.

Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.

Sillä aasialaisella kuitataan kaikki ei-valkoiset.

Sairaalasarjoissa voi olla latino tai pari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletteko muuten huomanneet että kaikissa Netflixin sarjoissa on ainakin yksi homoseksuaalinen pari. Niissä miehet suutelee miehiä intohimoisesti, enemmän kuin naiset naisia. Ja on siellä myös se tummempikin edustaja ja monesti vielä joku aasialaista syntyperää.

Olen jo ajat sitten pannut merkille, että sarjassa kuin sarjassa ja leffassa kuin leffassa pitää olla kiintiönääkeri ja kiintiökinkki. Aiemmin tämä koski lähinnä jenkkituotantoa, nyttemmin sama sanaton velvoite on valunut jo rutiiniksi myös eurooppalaisiin, pohjoismaisiin ja auta armias jopa suomalaisiin sarjoihin ja leffoihin. Tv- ynnä muut mainokset tietty vielä erikseen.

Todella teennäistä. Ikään kuin värikirjon pakkosyöttö muuttaisi mitään. Se vain ärsyttää ihmisiä entisestään.

Ärsyttää persuja, ei ihmisiä.

Ohis, mutta ovatko ulkomaillakin samoista asioista ärtyvät ihmiset nimenomaan perussuomalaisia?

Jännää, että persusta on tullut synonyymi ihmiselle, jonka kanssa olen eri mieltä jostain.

Ymmärrän ärsytyksen, ja välillä vähemmistöjen tunkeminen on dramaturgisesti teennäistä. Mutta pohjimmiltaan kyse on siitä, ovatko sarjojen arvot perinteisiä ja tuttuja vai moninaisia ja haastavia. Maailma on edennyt moninaisuutta kohti etenkin toisen maailmansodan jälkeen. Siksi taiteen pitäisi seurata perässä, vaikka se onkin häiritsevän ristiriitaista ja sekavaa. Taiteen on hyvä myös ärsyttää.

Taiteen on totta kai hyvä ärsyttää. Se ei tarkoita, että kaiken viihteen pitäisi ärsyttää.

Olisi kiva tietää, miten määritellään, että "maailma" on edennyt kohti moninaisuutta. Totta kai maailma on hyvin erilainen kuin ennen, mutta pirstaloituminen on aiheuttanut myös vastareaktioita. Historia ei ole mielestäni mikään vääjäämätön marssi kohti suurempaa ja suurempaa moninaisuutta.

Ja on tietysti hyvä muistaa, että länsimainen liberaali moniarvoisuus on maailmassa pieni vähemmistö.

Ei kaiken viihteen tietenkään. Ja ilman muuta konservatiivisia sarjoja tarvitaan.

Monikulttuurisuus on kuitenkin viitekehys, joka on tullut jäädäkseen, ellei mitään mullistavaa tapahdu. Koskee kaikkia länsivaltoja. Mikään ei ole vääjäämätöntä, mutta monikulttuurisuuden purkaminen vaatisi rajoja kiinni ja protektionistista talouspolitiikkaa, jonka kukoistuskausi oli 1600-luvulla. Yleensä konservatiiviset vallankumoukset eivät ole kestäneet aikaa.

Enpä tiedä. Nykyisenlainen monikulttuurisuus länsimaissa ei ole kuitenkaan kovin orgaanisesti syntynyt, joten minun ainakin on todella vaikea ennustaa, mikä sen tulevaisuus tulee olemaan.

Sen lisäksi länsimaiset markkinavoimat ajavat puheistaan huolimatta vahvasti monokulttuuria: jos joukko erivärisiä ja -taustaisia ihmisiä katselevat samoja TV-ohjelmia samalta älypuhelimelta hörppien samaa Starbucks-kahvia ja istuen samalla Ikea-sohvalla samankaltaisiin vaatteisiin pukeutuneena ja keskustellen samalla puolivillaisella englannilla, miten se kulttuurien kirjo ja rikkaus oikein ilmenee?

En puhu mistään konservatiivisista vallankumouksista ja rajojen sulkemisesta, vaan siitä, että monikulttuurisuuden ihanne ei välttämättä vastaa valtaväestön elettyä todellisuutta mitenkään.

Monokulttuuriko sitten on orgaanista? Jos kerran kivikaudella jo ihmiset vaeltelivat ja vuorovaikuttivat aivan vieraiden kanssa. Ennen kaikkea orgaanista ei ole vieraiden arvottaminen abstraktioina. Vaan se liittyy esimerkiksi imperialismiin.

Olen samaa mieltä kakkoskappaleesta.

Totta toisaalta, mutta eihän taidekaan ole enää pitkään aikaan vastannut valtaväestön odotuksiin. Aleksis Kiven Seitsemän veljestä puhutteli kansaa ja laajalti. Mutta länsimainen vapaus on paljon muutakin kuin kuuliaisuutta kansalle. Ja vielä erityisesti vapaa kauppa on pyrkinyt kansainvälisyyteen. Kun meillä nyt on ollut tämä venytetty vapaus, niin voitko vakavalla naamalla uskoa, että se siitä pysyvämmin kuristuu takaisin ilman pakkoa ja väkivaltaa?

Vuorovaikutus ja monikulttuurisuus ovat kaksi eri asiaa. Japania ja Etelä-Koreaa ei voi mitenkään väittää monikulttuurisiksi maiksi, vaikka niissä onkin rajat ihan auki ulkomaailmalle ja ulkomailta imetään jatkuvasti vaikutteita omaan kulttuuriin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen vastauksia. Minusta on ihan aiheellista, että sarjoja kehitettäisiin niin, että olisi monimuotoisia rooleja. Minusta ainakin on mukavampi katsoa sarjoja, joissa on muitakin henkilöitä kuin 25-35-vuotiaita kauniita klooneiksi leikeltyjä valkoisia heteroseksuaaleja Hollywood-tähtiä. Siksi tykkään enemmän pohjoismaisista ja muistakin eurooppalaisista sarjoista. Toki esim. elokuvien saralla on hyviä jenkkejäkin. Vaikkapa Tarantino on loistava esimerkki siitä, miten osaa roolittaa erilaisia hahmoja, ja kukaan sivuhenkilökään ei tunnu päälleliimatulta kiintiöhahmolta. Lisää Tarantinoja kiitos!

Anteeksi pyytäminen nyt on jotain markkinointiretoriikkaa, eikä kenenkään nyt tarvitse olla marttyyri jos kavereihin ei kuulu mustia. Minusta loistavaa, jos viihdemogulit yrittävät kehittää itseään ja toimialaansa. Eikä ole mitään pahaa sanoa ääneen, jos kehitystä on tapahtunutkin.

Totta kai olisi kivempi katsoa, jos naisillekin olisi kunnon rooleja, niiden hentojen nukkenaamapiipittäjien sijaan. 

Liian vahamaisia kaikki hollywoodtuotannot näyttelijöineen.. Onneksi brittiläinen ja muu eurooppalainen on hieman realistisempaa ja rosoisempaa, mutta kyllä sitä olisi kiva saada enemmän vielä naisille mielenkiintosia rooleja. 

Odotan innolla että Happy Valley-sarjasta tulisi kolmas tuotantokausi, siinä oli realismia ja aito nainen pääosassa, upeeta kattoa, oikein rakastuin päähenkilöön (en seksuaallisesti vaan ihaillen). 

Lapsena ihastuin Gagney & Lacey sarjan hahmoihin, jotka myös olivat niin aitoja ja persoonallisia, ei mitään tusinakamaa kuten amerikkalaissarjoissa yleensä. Mutta vähissäpä ovat naishahmot, joita tytöt ja naiset voisivat sankareinaan ihailla, tyttöjenkin pitää löytää aina mieshahmo johon voi samaistua, koska naisista semmosen löytäminen on liki mahdotonta.

Tytötkin ihastui ihmemieheen ja ritari ässään, koska halusivat samaistua niihin.

Happy valley oli niin kammottava sarja, etten pystynyt katsomaan sitä loppuun. Realistista ehkä mutta mulle liikaa. Britit ovat kadottaneet kyvyn tehdä hyvää viihdettä. Midsommerin murhatkin meni ihan hirveäksi väkivallalla mässäilyksi.

No huhhuh!!! Makuja on monia.

Mitä jos sinä katsoisit vain niitä hollywoodin siirappisia hääelokuvia, joissa on hahmot kuin disneyprinsessoja, ettet liikaa järkyty. Minä katson sinunkin puolesta Happy Valleyä.  ;)