Miehet parisuhteessa naisen silmin
Vastasin toiseen ketjuun joka hävisi samalla kun kirjoitin. Miksi ihmeessä? Keskeinen aihe suomalaista romantiikkaa.
Miehet valittaa kun naiset ei halua ja naiset ei tee aloitteita. Pitkässä parisuhteessa tilanne on usein tämä ja näin toimii oman kokemusten ja ystävieni mukaan valtaosa suomalaisista miehistä.
Mies toivoo että nainen tekee aloitteita seksiin mutta todellisuudessa ei. Jos miestä ei haluta ei hänellä seiso ja se on hänestä noloa ja epämiellyttävää. Niinpä naisen on turha houkutella, kun jos toista ei innosta niin ei innosta. Mies rappaa autoa pihalla tai hänellä on tärkeä juttu puhelimella menossa kun makaa sohvalla. Tai on menossa salille Maken ja Peten kanssa. Ainut miten hän huomioi naista on kysymys joko ruoka on valmiina. Jos nainen yrittää häiritä hänen tärkeitä verkkopelejä tai sometusta vihjailemalla hellyyshetkestä, hän saa vain kyllästyneen katseen. Lihakset on krampissa treenien jälkeen ja just pitää mennä silittämään autoa. Turha kuvitella muuta kun mies ei itse nyt halua.
Niinpä on sujuvinta odotella että miehen kassit on täynnä. Siihen menee keskimäärin kolme päivää. Silloin miehelle syttyy kiilto silmiin ja hän alkaa kiehnäämään lähellä. Työntää käsiä tisseihin ja kourii takapuolta. "Miten ois?" "Voisitko kulta vähän?" Jos et voi, alkaa mökötys ja kiukuttelu ja mies on kuin maansa myynyt, elämänhalunsa menettänyt. Helpointa on avata haarat jonka jälkeen mies on taas hyväntuulinen ja poissa jaloista muutaman päivän kunnes sama rundi alkaa uudestaan kun pussukat täyttyvät.
Näin se menee valtaosalla miehiä ja pitkissä parisuhteissa vaikka miehet kuin yrittää luoda itsestä kuvaa suurina rakastajina ja huomaavaisina kumppaneina. Ehkä alun teeskentelyvaiheessa kyllä mutta tähän se lipeää ja on kautta vuosituhansien suomalaisessa perhe-elämässä livennyt.
Kommentit (202)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä oikein edes ymmärrä mikä homma jatkuvassa arjen pyörittämisessä on.
Mitä "pyöritettävää" siinä arjessa on? Itse en tee kotitöitä edes joka päivä, ja itse vastaan ihan kaikesta, mitä kotona pitää tehdä. Mahdatko nyt keksiä turhanpäiväistä hommaa itsellesi?
Kyse on siitä millainen vaatimustaso on.
Minä teen ruuan itse, se on terveellistä ja edullista. Mutta naiselle ei välttämättä kelpaisi. Ei ole maistuvaa, pitää olla kastikkeita ja lisukkeita, ja jotain herkullista jälkiruokaa.
Minä siivoan itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Tuossa on pölyä ja tuokin lojuu penkillä. Heti pitää siivota.
Minä maksan kämppäni itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Ei ole ihanan avara keittiö, modernit sisustusratkaisut tai oikeanlaiset keittiökaapit. Eikä aluekaan ole se muotialue joka on nyt suosiossa.
Minä hoidan lahjat ja muut itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Jotain tasokkaampaa pitää olla kun se kaveripariskuntakin osti sitä ja tätä. Ja kyllä sen puolituntemattoman kaukaisen sukulaisen juhliin pitää lähteä, ovathan ne siellä hienossa ravintolassakin.
Minä hankin lomamatkani itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Pitää olla tasokasta hemmottelua, ja pitää olla ulkomailla. Vaikka olisi hankala järjestää, ulkomaille on päästävä!
Siksi naisen kanssa menee enemmän rahaa ja enemmän aikaa arjen ja vapaa-ajankin pyörittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ainakin superihana, eikä mun tarvitse kuin hieman keikistellä hänen edessään, hän haluaa mua aina:)
Parisuhteessa aloitteen tekeminen harvemmin on mitään keikistelyä. Se on suorempaa toimintaa.
Kannattaisi välillä kokeilla myös pidempää flirttiä - virittäytyä tunnelmaan omassa mielessään ensin ja sitten flirttailla ihan sille omalle miehelleen päivän mittaan, keikistelläkin hieman; luonnollisen oloisesti toki...
Ei toimi yĺi 20 vuoden suhteessa.
Flirttailu sinänsä toki on ihan kivaa, mutta se ei oikein toimi aloitteena seksiin.
Siis ihan uteliaisuudesta tahtoisin kysyä, millaisia teidän muiden aloitteet sitten ovat? Olen käyttänyt jo vuosikaudet keikistelyä eri variaatioilla aloitteena ja se saa mun miehen AINA halukkaaksi:)
Usein aloiteeksi riittä se että "haluan sinua" tai sitten vähän suorempi ilmaisu. Kyllä mies jo siinä vaiheessa yleensä kertoo miten toivoo edettävän.
Ahaa, mun oma toiminta on ehkä paria astetta viettelevämpää:)
Voin vain kuvitella miten mies suhtautuisi jos alkaisin keikistellä. Hyvin nopesti sieltä tulisi vastaukseksi mene nyt siitä katsotaan sitten illalla. Illalla hän ehkä unohtaa itsensä teeveen eteen kun ei muista koko aikaisempaa kekistelyä tai jos siinä vaiheessa alan keikistellä sanoisi että mä katon tän vielä. Mutta mulle sopii ihan hyvin näin että ei tarvikaan keikistellä.
Niin, mutta mieti silti, miten ihanaa sun olisi vietellä sun rakas mies, kun hän tekee etätöitä työhuoneessaan. Pukisit päällesi sun söpöimmät bikinit, minkä jälkeen menisit kysymään häneltä, mitä mieltä hän on niiden istuvuudesta. Kyllähän tuollainen tilanne päättyy aina rakasteluun:)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä oikein edes ymmärrä mikä homma jatkuvassa arjen pyörittämisessä on.
Mitä "pyöritettävää" siinä arjessa on? Itse en tee kotitöitä edes joka päivä, ja itse vastaan ihan kaikesta, mitä kotona pitää tehdä. Mahdatko nyt keksiä turhanpäiväistä hommaa itsellesi?
Ehkä sitten on näin ja sinä olet vain niin paljon parempi ja taitavampi ihminen. Voitit!
Useimmat ymmärtää asioita laajemmin ja tajuaa, että ihmisten tilanteet ja voimavarat vaihtelevat. Lapsiakin on eri määriä ja erilaisia, koteja isompia ja pienempiä, terveystilanteita monenlaisia jne. Joskus raskaita asioita vaan kasaantuu kuukausien ja vuosien mittaan niin että voimavarat ehtyy.
En varmasti ole keskimääräistä taitavampi tekemään kotitöitä. Vihaan tiskaamista, ja kolme vuotta sitten ostettu silityslauta on yhä muoveissa, kun lakkasin ostamasta silitystä vaativia vaatteita. Minä vain en missään tapauksessa hyväksyisi parisuhsetta, joissa joudun tekemään ENEMMÄN kotitöitä kuin sinkkuna. Kyllähän kotitöiden määrän tulee vähentyä, kun tekijöiden määrä tuplantuu ja neliöiden määrä lisääntyy vain noin 50 %.
Monet kotitöistä kuten silittäminen, pyykin lajittelu ja kausitekstiilien vaihtaminen ovat täysin tarpeettomia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Nimenomaan! Sä oot ihan ongelman ytimessä!
Naisen meno on joku enintään parin tunnin brunssitapaaminen ystävän kanssa, ja jos sinne ei halua ottaa lasta mukaan, siitä pitää miehen kanssa etukäteen sopia ja neuvotella, eikä pitkäkään neuvottelu takaa, ettei mies uhriudu ja valita.
Miehen meno on sitä, että ostetaan joku h***etin kallis lippu katsomaan jotain peliä, johon ei oikeastaan olisi edes varaa. Sitten pelin jälkeen niiden Maken ja Penan kanssa täytyy toki mennä baariin vielä muutamaksi tunniksi. Kun soitat puolen yön paikkeilla umpikänniselle ukolle, että voisiko hän nyt ystävällisesti jo kotiutua siltä menoltaan, kun itsekin haluaisi nukkumaan eikä herätä sitten heti miehen kolisteluun, niin olet hirveä nätsi ja prttihirmu etkä anna miehellä olla omaa elämää ollenkaan.
Kaikki yhteinen tekeminen ja normaalit parisuhdejutut (sukujuhlat, ystäväpariskuntien tapaaminen jne.) on myös miehen näkökulmasta naisen menoja, joihin nainen pakottaa miehen pelkkää pahuuttaan. Miksi mies edes haluaa olla parisuhteessa, kun kaikki muu parisuhteessa paitsi se "tökkääminen" on miehelle niin kamalan vastenmielistä ja muu aika aivan mieluusti vietettäisi vain niiden omien kavereiden kanssa peleissä ja baarissa?
Ystäväpariskuntien tapaaminen on todellakin 99% naisten menoja. Siellä istutaan siis iltaa naisen parhaan kaverin ja sen runoilijamiehen kanssa. Jos mies ehdottaa, että Make ja sen vaimo voisivat tulla istumaan iltaa niin eihän se sovi, koska nainen ei tunne sitä vaimoa niin hyvin ja se Makekin on vain miehen hyvä kaveri ja ne puhuisivat jostain jääkiekosta. Runoilijamies sentään osaa ihailla sitä ihkua limeenvihreetä koristekukkaa Ikean kaapin päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ehkä oikein edes ymmärrä mikä homma jatkuvassa arjen pyörittämisessä on.
Mitä "pyöritettävää" siinä arjessa on? Itse en tee kotitöitä edes joka päivä, ja itse vastaan ihan kaikesta, mitä kotona pitää tehdä. Mahdatko nyt keksiä turhanpäiväistä hommaa itsellesi?
Kyse on siitä millainen vaatimustaso on.
Minä teen ruuan itse, se on terveellistä ja edullista. Mutta naiselle ei välttämättä kelpaisi. Ei ole maistuvaa, pitää olla kastikkeita ja lisukkeita, ja jotain herkullista jälkiruokaa.
Minä siivoan itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Tuossa on pölyä ja tuokin lojuu penkillä. Heti pitää siivota.
Minä maksan kämppäni itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Ei ole ihanan avara keittiö, modernit sisustusratkaisut tai oikeanlaiset keittiökaapit. Eikä aluekaan ole se muotialue joka on nyt suosiossa.
Minä hoidan lahjat ja muut itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Jotain tasokkaampaa pitää olla kun se kaveripariskuntakin osti sitä ja tätä. Ja kyllä sen puolituntemattoman kaukaisen sukulaisen juhliin pitää lähteä, ovathan ne siellä hienossa ravintolassakin.
Minä hankin lomamatkani itse. Mutta naiselle ei kelpaisi. Pitää olla tasokasta hemmottelua, ja pitää olla ulkomailla. Vaikka olisi hankala järjestää, ulkomaille on päästävä!
Siksi naisen kanssa menee enemmän rahaa ja enemmän aikaa arjen ja vapaa-ajankin pyörittämiseen.
Kuulostaa siltä, että olet väärän ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Jospa vain valitsisitte alunperin sellaisen puolison joka sopii yhteen kanssanne niin ei tarvitsisi loppuelämää mäkättää siitä miten sitä naista/miestä ei vain voi ymmärtää.
Hän jo mainitsi valinnan vaikeuden, jopa mahdottomuuden.
Hieman tarkkuutta nyt!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ainakin superihana, eikä mun tarvitse kuin hieman keikistellä hänen edessään, hän haluaa mua aina:)
Parisuhteessa aloitteen tekeminen harvemmin on mitään keikistelyä. Se on suorempaa toimintaa.
Kannattaisi välillä kokeilla myös pidempää flirttiä - virittäytyä tunnelmaan omassa mielessään ensin ja sitten flirttailla ihan sille omalle miehelleen päivän mittaan, keikistelläkin hieman; luonnollisen oloisesti toki...
Ei toimi yĺi 20 vuoden suhteessa.
Flirttailu sinänsä toki on ihan kivaa, mutta se ei oikein toimi aloitteena seksiin.
Siis ihan uteliaisuudesta tahtoisin kysyä, millaisia teidän muiden aloitteet sitten ovat? Olen käyttänyt jo vuosikaudet keikistelyä eri variaatioilla aloitteena ja se saa mun miehen AINA halukkaaksi:)
Usein aloiteeksi riittä se että "haluan sinua" tai sitten vähän suorempi ilmaisu. Kyllä mies jo siinä vaiheessa yleensä kertoo miten toivoo edettävän.
Ahaa, mun oma toiminta on ehkä paria astetta viettelevämpää:)
Voin vain kuvitella miten mies suhtautuisi jos alkaisin keikistellä. Hyvin nopesti sieltä tulisi vastaukseksi mene nyt siitä katsotaan sitten illalla. Illalla hän ehkä unohtaa itsensä teeveen eteen kun ei muista koko aikaisempaa kekistelyä tai jos siinä vaiheessa alan keikistellä sanoisi että mä katon tän vielä. Mutta mulle sopii ihan hyvin näin että ei tarvikaan keikistellä.
Niin, mutta mieti silti, miten ihanaa sun olisi vietellä sun rakas mies, kun hän tekee etätöitä työhuoneessaan. Pukisit päällesi sun söpöimmät bikinit, minkä jälkeen menisit kysymään häneltä, mitä mieltä hän on niiden istuvuudesta. Kyllähän tuollainen tilanqqne päättyy aina rakasteluun:)
Maanviljelijänä mieheltä ei oikein etätyöt onnistu ja vaikka "työhuoneessa" seksiä on harrastettu en nyt sinne bikineissä ole ajatellut mennä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Nimenomaan! Sä oot ihan ongelman ytimessä!
Naisen meno on joku enintään parin tunnin brunssitapaaminen ystävän kanssa, ja jos sinne ei halua ottaa lasta mukaan, siitä pitää miehen kanssa etukäteen sopia ja neuvotella, eikä pitkäkään neuvottelu takaa, ettei mies uhriudu ja valita.
Miehen meno on sitä, että ostetaan joku h***etin kallis lippu katsomaan jotain peliä, johon ei oikeastaan olisi edes varaa. Sitten pelin jälkeen niiden Maken ja Penan kanssa täytyy toki mennä baariin vielä muutamaksi tunniksi. Kun soitat puolen yön paikkeilla umpikänniselle ukolle, että voisiko hän nyt ystävällisesti jo kotiutua siltä menoltaan, kun itsekin haluaisi nukkumaan eikä herätä sitten heti miehen kolisteluun, niin olet hirveä nätsi ja prttihirmu etkä anna miehellä olla omaa elämää ollenkaan.
Kaikki yhteinen tekeminen ja normaalit parisuhdejutut (sukujuhlat, ystäväpariskuntien tapaaminen jne.) on myös miehen näkökulmasta naisen menoja, joihin nainen pakottaa miehen pelkkää pahuuttaan. Miksi mies edes haluaa olla parisuhteessa, kun kaikki muu parisuhteessa paitsi se "tökkääminen" on miehelle niin kamalan vastenmielistä ja muu aika aivan mieluusti vietettäisi vain niiden omien kavereiden kanssa peleissä ja baarissa?
Osui ja uppos.
Brunssi ja shoppailu Katrin ja Lauran kanssa klo 9-16 = ihanaa omaa aikaa tyttöjen kanssa
Lätkämatsi Maken ja Peran kanssa klo 18-24 = ällöttävää sikailua ja tämän ajan olisi voinut käyttää johonkin järkevämpään
Kuka syö brunssia monta tuntia? Siis tiedätkö sä edes mikä on brunssi, kun jostain syystä oletat siihen menevän tunteja? Ei kauppojen kiertämiseenkään tavallisesti ihan työpäivän verran aikaa käytetä, johan se on tosi raskastakin monta tuntia kävellä yhtä mittaa. Tällaiselta menolta nainen lisäksi saapuu kotiin selvin päin ja järkevään aikaan, joten en ymmärrä sarkasmisi(?) pointtia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Nimenomaan! Sä oot ihan ongelman ytimessä!
Naisen meno on joku enintään parin tunnin brunssitapaaminen ystävän kanssa, ja jos sinne ei halua ottaa lasta mukaan, siitä pitää miehen kanssa etukäteen sopia ja neuvotella, eikä pitkäkään neuvottelu takaa, ettei mies uhriudu ja valita.
Miehen meno on sitä, että ostetaan joku h***etin kallis lippu katsomaan jotain peliä, johon ei oikeastaan olisi edes varaa. Sitten pelin jälkeen niiden Maken ja Penan kanssa täytyy toki mennä baariin vielä muutamaksi tunniksi. Kun soitat puolen yön paikkeilla umpikänniselle ukolle, että voisiko hän nyt ystävällisesti jo kotiutua siltä menoltaan, kun itsekin haluaisi nukkumaan eikä herätä sitten heti miehen kolisteluun, niin olet hirveä nätsi ja prttihirmu etkä anna miehellä olla omaa elämää ollenkaan.
Kaikki yhteinen tekeminen ja normaalit parisuhdejutut (sukujuhlat, ystäväpariskuntien tapaaminen jne.) on myös miehen näkökulmasta naisen menoja, joihin nainen pakottaa miehen pelkkää pahuuttaan. Miksi mies edes haluaa olla parisuhteessa, kun kaikki muu parisuhteessa paitsi se "tökkääminen" on miehelle niin kamalan vastenmielistä ja muu aika aivan mieluusti vietettäisi vain niiden omien kavereiden kanssa peleissä ja baarissa?
Ystäväpariskuntien tapaaminen on todellakin 99% naisten menoja. Siellä istutaan siis iltaa naisen parhaan kaverin ja sen runoilijamiehen kanssa. Jos mies ehdottaa, että Make ja sen vaimo voisivat tulla istumaan iltaa niin eihän se sovi, koska nainen ei tunne sitä vaimoa niin hyvin ja se Makekin on vain miehen hyvä kaveri ja ne puhuisivat jostain jääkiekosta. Runoilijamies sentään osaa ihailla sitä ihkua limeenvihreetä koristekukkaa Ikean kaapin päällä.
Mikähän meillä on mennyt vikaan kuin vaimon kaverien ja sukulaisten miehistä on tullut minulle parhaita kavereita? Ei illanvietot tai juhannukset tms. vaimon ystävien kanssa siis ole minulle koskaan olleet jotain pakkopullaa vaan odotettuja tapahtumia.
Toki minulla on myös vanhoja "omia" kavereita mutta ei heidän tapaamistakaan ole vaimo koskaan pahalla katsonut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.
Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)
Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.
Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.
olisit heti sanonut että puhut vain panosuhteesta, etkä PARIsuhteesta. Nehän on tietysti ihan eri asioita.
Puhun nimenomaan parisuhteista. Sinun mielestäsi esimerkiksi polyamoriset suhteet eivät ole parisuhteita? Aika outo näkemys.
Kyllä käsitän parisuhteen olevan suljettu ja kahdenvälinen. Poly ja avoin ovat tietenkin suhteita myös, mutta niille on omat nimityksensä.
Ja nimeämisellä on väliä, kun puhutaan kumppanin kanssa tai täällä anonyyminä. Keskustelu kummasti helpottuu kun kaikki ymmärtävät mistä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Jospa vain valitsisitte alunperin sellaisen puolison joka sopii yhteen kanssanne niin ei tarvitsisi loppuelämää mäkättää siitä miten sitä naista/miestä ei vain voi ymmärtää.
Hän jo mainitsi valinnan vaikeuden, jopa mahdottomuuden.
Hieman tarkkuutta nyt!
Silti ei ole naisten sisäänrakennettu ominaisuus olla vaikeita jos se vika on siinä että ei pysty valitsemaan itselle sopivaa puolisoa. Tämä ei muutu sillä että se valinta on vaikea. Se on mutta jos se valinta osuu niin se yhteiselo on oikein helppoa ja seesteistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ainakin superihana, eikä mun tarvitse kuin hieman keikistellä hänen edessään, hän haluaa mua aina:)
Parisuhteessa aloitteen tekeminen harvemmin on mitään keikistelyä. Se on suorempaa toimintaa.
Kannattaisi välillä kokeilla myös pidempää flirttiä - virittäytyä tunnelmaan omassa mielessään ensin ja sitten flirttailla ihan sille omalle miehelleen päivän mittaan, keikistelläkin hieman; luonnollisen oloisesti toki...
Ei toimi yĺi 20 vuoden suhteessa.
Flirttailu sinänsä toki on ihan kivaa, mutta se ei oikein toimi aloitteena seksiin.
Siis ihan uteliaisuudesta tahtoisin kysyä, millaisia teidän muiden aloitteet sitten ovat? Olen käyttänyt jo vuosikaudet keikistelyä eri variaatioilla aloitteena ja se saa mun miehen AINA halukkaaksi:)
Usein aloiteeksi riittä se että "haluan sinua" tai sitten vähän suorempi ilmaisu. Kyllä mies jo siinä vaiheessa yleensä kertoo miten toivoo edettävän.
Ahaa, mun oma toiminta on ehkä paria astetta viettelevämpää:)
Voin vain kuvitella miten mies suhtautuisi jos alkaisin keikistellä. Hyvin nopesti sieltä tulisi vastaukseksi mene nyt siitä katsotaan sitten illalla. Illalla hän ehkä unohtaa itsensä teeveen eteen kun ei muista koko aikaisempaa kekistelyä tai jos siinä vaiheessa alan keikistellä sanoisi että mä katon tän vielä. Mutta mulle sopii ihan hyvin näin että ei tarvikaan keikistellä.
Niin, mutta mieti silti, miten ihanaa sun olisi vietellä sun rakas mies, kun hän tekee etätöitä työhuoneessaan. Pukisit päällesi sun söpöimmät bikinit, minkä jälkeen menisit kysymään häneltä, mitä mieltä hän on niiden istuvuudesta. Kyllähän tuollainen tilanqqne päättyy aina rakasteluun:)
Maanviljelijänä mieheltä ei oikein etätyöt onnistu ja vaikka "työhuoneessa" seksiä on harrastettu en nyt sinne bikineissä ole ajatellut mennä.
No harmi, etten ollut selvännäkijä:D
Vitsit kun mua naurattaa nämä kommentit :D. Kyllä on naiset ja miehet eri planeetalta. Sen pitäisi tuoda jännitettä ja vetoa välille mutta nykyisin se tuokin lähinnä ärtymystä ja pettymystä kun toinen osapuoli suhteessa ei olekaan unelmieni jatke. Helsingin Sanomat uutisoi että pääkaupunkiseudulla korona-aikana avioerot on lisäänetyneet 30 %. Jos muulloinkin avioeroprosentti lähentelee 40-50, on lisäys merkittävä. Täyttymättömät odotukset ja täyttymättömyyden konkretisoituminen tilanteessa, jossa on pakko olla puolison ja perheen kanssa sen sijaan että voisi huidella illat jossakin harrastuksissa ja metatekemisissä kuten yleensä.
Vierailija kirjoitti:
Useimmat suomalaiset miehet ovat perusluonnoltaan unelmamiehiä. Käyvät töissä, tyytyvät yhteen
naiseen, tekevät suuren osan kotitöistä, hoitavat lapsia ja viettävät kumppaninsa ja perheen kanssa laatuaikaa yhdessä. Kukaan ei vaan kirjoita heistä ajanvietteenä käytettävälle keskustelupalstalle. Tälläinen mies ei ole tarpeeksi mielenkiintoinen, eikä hänestä voi kertoa ystäville miten huono mies hänellä on.
Juuri näin. Mieheni ex aikoinaan erosi hänestä, koska mies oli liian tylsä. Itse arvostan näitä ominaisuuksia, jotka luettelit. Koska en itsekään ole mikään bilehile tai kyläluuta, on elämäni leppoisaa hänen kanssaan eikä oikein valitettavaa löydy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.
Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.
Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.
Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.
On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.
Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.
Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.
Jospa vain valitsisitte alunperin sellaisen puolison joka sopii yhteen kanssanne niin ei tarvitsisi loppuelämää mäkättää siitä miten sitä naista/miestä ei vain voi ymmärtää.
Helpommin sanottu kuin tehty. Molemmat osapuolet haluavat alussa näyttää vain paremmat puolensa ja siksi toisilleen sopimattomat ihmiset päätyvät luvattoman usein yhteen.
Ohista, mutta seurailin tapailu/seurustelukeskustelua eräällä toisella foorumilla. Osa miehistä puolusteli valkoisia valheita ja kertomatta jättämistä mitä tulee omaan menneisyyteen . Muuten ei pääse suhteeseen, ja kun se on miehille niin vaikeaa. Tuo vaikeus on nähtävästi joillekin vapaalippu ja oikeutus olla välittämättä toisen rajoista ja toiveista. eri
Sivusta. Jos sattumalta kaverit jotka vääntää valkoisia valheita erehtyvät lukemaan...
Itse olin asumusero aikana deitti palstalla, rehellisesti kerroin omaa taustaa. En väittänyt olevani eronnut vaikka paperit olivat vetämässä. Kun lopulta bongasin kiinnostavan naisen lähestyin häntä suoraan. Ja nainen innostui rehellisyydestäni, vaikka kysymysmerkkejä leijui ilmassa paljon. Eipä meidän tarvinnut chättäillä kuin paripäivää jonka jälkeen nainen halusi nähdä. 😁 Ja ainakin siihen hetkeen nainen oli 10nainen ja paras sivustolla, minun silmääni. Ja itse olen ihan perus Tavis ulkonäöllisesti (ainakin omasta mielestä).
Valkoiset valheet eivät aina edistä parisuhteeseen pääsyä. Ja varsinkaan pitämään parisuhdetta. (samaa tietenkin voisi painottaa naisille, kun tykkäävät filtteröidä kuvia jne.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.
Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)
Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.
Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.
olisit heti sanonut että puhut vain panosuhteesta, etkä PARIsuhteesta. Nehän on tietysti ihan eri asioita.
Tämänkaltainen moralistinen niuhotus pilaa keskustelun. Mitä ihmettä sinun takapuoltasi rassaa, jos toinen pari on sopinut toimivansa eri tavoin kuin mitä itse toimisit ko. tilanteessa? Vai pelottaako, ettei oma puolisosi sittenkään ajattele samoin ja siksi hyökkäät? Hyökkäämisen sijaan voisit nyt viimeistään keskustella oman kumppanisi kanssa toimintatavoista, ettei tule ikäviä yllätyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.
Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)
Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.
Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.
olisit heti sanonut että puhut vain panosuhteesta, etkä PARIsuhteesta. Nehän on tietysti ihan eri asioita.
Puhun nimenomaan parisuhteista. Sinun mielestäsi esimerkiksi polyamoriset suhteet eivät ole parisuhteita? Aika outo näkemys.
Kyllä käsitän parisuhteen olevan suljettu ja kahdenvälinen. Poly ja avoin ovat tietenkin suhteita myös, mutta niille on omat nimityksensä.
Ja nimeämisellä on väliä, kun puhutaan kumppanin kanssa tai täällä anonyyminä. Keskustelu kummasti helpottuu kun kaikki ymmärtävät mistä on kyse.
Suurin osa polyamorisista suhteista on myös kahdenvälisiä. Triadit ovat selvästi vähemmistössä. keskustelu kummasti helpottuu, kun ymmärtää, mistä puhuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mies on ainakin superihana, eikä mun tarvitse kuin hieman keikistellä hänen edessään, hän haluaa mua aina:)
Parisuhteessa aloitteen tekeminen harvemmin on mitään keikistelyä. Se on suorempaa toimintaa.
Kannattaisi välillä kokeilla myös pidempää flirttiä - virittäytyä tunnelmaan omassa mielessään ensin ja sitten flirttailla ihan sille omalle miehelleen päivän mittaan, keikistelläkin hieman; luonnollisen oloisesti toki...
Ei toimi yĺi 20 vuoden suhteessa.
Flirttailu sinänsä toki on ihan kivaa, mutta se ei oikein toimi aloitteena seksiin.
Siis ihan uteliaisuudesta tahtoisin kysyä, millaisia teidän muiden aloitteet sitten ovat? Olen käyttänyt jo vuosikaudet keikistelyä eri variaatioilla aloitteena ja se saa mun miehen AINA halukkaaksi:)
Usein aloiteeksi riittä se että "haluan sinua" tai sitten vähän suorempi ilmaisu. Kyllä mies jo siinä vaiheessa yleensä kertoo miten toivoo edettävän.
Ahaa, mun oma toiminta on ehkä paria astetta viettelevämpää:)
Voin vain kuvitella miten mies suhtautuisi jos alkaisin keikistellä. Hyvin nopesti sieltä tulisi vastaukseksi mene nyt siitä katsotaan sitten illalla. Illalla hän ehkä unohtaa itsensä teeveen eteen kun ei muista koko aikaisempaa kekistelyä tai jos siinä vaiheessa alan keikistellä sanoisi että mä katon tän vielä. Mutta mulle sopii ihan hyvin näin että ei tarvikaan keikistellä.
Niin, mutta mieti silti, miten ihanaa sun olisi vietellä sun rakas mies, kun hän tekee etätöitä työhuoneessaan. Pukisit päällesi sun söpöimmät bikinit, minkä jälkeen menisit kysymään häneltä, mitä mieltä hän on niiden istuvuudesta. Kyllähän tuollainen tilanne päättyy aina rakasteluun:)
Tuommoinen kelpaisi toki ja herättäisi halut, mikäli vaimolla olisi ns. bikinivartalo.
M38
Ilmoitin ketjn poistettavaksi miesvihan takia. Hävetkää edes vähän.
Huomaa aina tämän yhden kirjoittajatyppin jolla kaikenlaiset tunteet, puhumattakaan rakkaudesta, unohtuvat aina joka tekstissä. Niissä aina vain "pariudutaan" ilmeisemmin sen kummemmin ihastumatta ja rakastumatta.