Miehet parisuhteessa naisen silmin

Eli naisten mielestä miesten tulisi rakastella vaimojaan vaikka ei haluta? Pitääkö naisten ryhtyä seksiin jos ei haluta?

Kerrotko AP tai joku muu, että miksi miesten pitäisi jos ei haluta kuin 3pv välein?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies on ainakin superihana, eikä mun tarvitse kuin hieman keikistellä hänen edessään, hän haluaa mua aina:)

Parisuhteessa aloitteen tekeminen harvemmin on mitään keikistelyä. Se on suorempaa toimintaa.

Kannattaisi välillä kokeilla myös pidempää flirttiä - virittäytyä tunnelmaan omassa mielessään ensin ja sitten flirttailla ihan sille omalle miehelleen päivän mittaan, keikistelläkin hieman; luonnollisen oloisesti toki...

Ei toimi yĺi 20 vuoden suhteessa.

Flirttailu sinänsä toki on ihan kivaa, mutta se ei oikein toimi aloitteena seksiin.

Siis ihan uteliaisuudesta tahtoisin kysyä, millaisia teidän muiden aloitteet sitten ovat? Olen käyttänyt jo vuosikaudet keikistelyä eri variaatioilla aloitteena ja se saa mun miehen AINA halukkaaksi:)

Usein aloiteeksi riittä se että "haluan sinua" tai sitten vähän suorempi ilmaisu. Kyllä mies jo siinä vaiheessa yleensä kertoo miten toivoo edettävän.

Ahaa, mun oma toiminta on ehkä paria astetta viettelevämpää:)

Voin vain kuvitella miten mies suhtautuisi jos alkaisin keikistellä. Hyvin nopesti sieltä tulisi vastaukseksi mene nyt siitä katsotaan sitten illalla. Illalla hän ehkä unohtaa itsensä teeveen eteen kun ei muista koko aikaisempaa kekistelyä tai jos siinä vaiheessa alan keikistellä sanoisi että mä katon tän vielä. Mutta mulle sopii ihan hyvin näin että ei tarvikaan keikistellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän olen ollut miesten kanssa tekemisissä, sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että en tartte itselleni aviomiestä vaan vaimon. Harmi etten ole lesbo.

Siis ihan oikeasti suuressa osassa parisuhteita juttu perustuu siihen että nainen siivoaa, laittaa ruokaa ja antaa seksiä. Mitä tekee mies? Maksaa tasa-arvoisesti nykyisin puolet laskuista. 

Mihin ihmeeseen tarvitsisin sohvalla makaavaan tai pleikkaa pelaavaa äijää, jota pitäisi passata ja jolle pitäisi antaa seksiä. Jos toinen ei mitenkään huomioi minua, niin miksi minäkään ketään huomioisin?

Alkuhuuma erikseen, arki kun tulee niin tuohon se menee.

Jos tuo ihan oikeasti on se vallitseva näköala niihin omiin ja lähipiirin avioliitoihin niin on syytä huolestua. Itse en tunnista tuota lähes lainkaan. En omassa suhteessani, enkä sukulaisteni tai ystävieni suhteissa. Jotain selkeästikin tehdään jossain väärin ja toisaalla oikein. Mistä se valtava ero näissä kokemuksissa tulee, sitä en osaa kyllä edes arvailla.

Minäpä voisin arvata: koulutustausta ja sosiaaliluokka voivat vaikuttaa vahvasti asiaan.

Mä olen kans aivan kyllästynyt siihen että mun elämä on yhtä työleiriä. Ensin aamuhommat, sitten palkkatyöt, illalla kotityöt ja lasten hoito ja kun lapset viimein nukkumassa, mies alkaa vihjailla että nyt olisi pallit täynnä ja voisi tehdä lisää lapsia. Itse haluaisin tässä vaiheessa levätä vaan ihan rauhassa enkä täyttää enää kenenkään tarpeita. Ei oo hehkeä äidin osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arvostan omaa miestäni, vaikka hän on hyvinkin epätäydellinen. Parasta hänessä on kuitenkin se että hän sietää minua, ja jopa haluaa vapaaehtoisesti olla kanssani, vaikka olen paljon kamalampi ihminen kuin hän. 

Joka kerta kun mielessäni, tai joskus jopa ääneen arvostelen mieheni tapaa olla ja toimia, kuulen toiselta olkapäältäni lauseen että sinuapas se kuitenkin on viitsinyt kattella jo kymmenettä vuotta. En usko että minua jaksaisi kuin hetkellisesti kukaan muu mies, taikka edes nainen :p

Se on kyllä totta että olen itse kuvitellut sisällön mieheeni, kuten kaikkiin muihinkin miehiin elämäni varrella. Tyhjiä kuoria ovat he. Kannattaa yrittää pitää illuusiosta kiinni, että mies olisi sitä mitä luulit aluksi, ja millaiseksi hänet mielessäsi loit, tai tulla toimeen sen asian kanssa että se syö nukkuu paskoo, käy töissä, ja välillä haluaa nusaista ja juoda kaljaa.

Sinä et itse koskaan syö, nuku, pasko, käy töissä, halua seksiä tai viiniä?

Osoita kohta jossa sanoin näin. Sitten kun olet sen osoittanut, niin voin oikaista jos et jotain ymmärtänyt.

En juo viiniä.

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.

Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)

Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän olen ollut miesten kanssa tekemisissä, sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että en tartte itselleni aviomiestä vaan vaimon. Harmi etten ole lesbo.

Siis ihan oikeasti suuressa osassa parisuhteita juttu perustuu siihen että nainen siivoaa, laittaa ruokaa ja antaa seksiä. Mitä tekee mies? Maksaa tasa-arvoisesti nykyisin puolet laskuista. 

Mihin ihmeeseen tarvitsisin sohvalla makaavaan tai pleikkaa pelaavaa äijää, jota pitäisi passata ja jolle pitäisi antaa seksiä. Jos toinen ei mitenkään huomioi minua, niin miksi minäkään ketään huomioisin?

Alkuhuuma erikseen, arki kun tulee niin tuohon se menee.

Jos tuo ihan oikeasti on se vallitseva näköala niihin omiin ja lähipiirin avioliitoihin niin on syytä huolestua. Itse en tunnista tuota lähes lainkaan. En omassa suhteessani, enkä sukulaisteni tai ystävieni suhteissa. Jotain selkeästikin tehdään jossain väärin ja toisaalla oikein. Mistä se valtava ero näissä kokemuksissa tulee, sitä en osaa kyllä edes arvailla.

Minäpä voisin arvata: koulutustausta ja sosiaaliluokka voivat vaikuttaa vahvasti asiaan.

Kyllä. Täältä etelän koulutettujen ihmiseten kuplasta katsoen nämä sohvalla röhnöttävät miehet ja keittiössä taakkaansa jupisevat naiset vaikuttavat lähinnä joltain vanhan sketsisarjan hahmoilta. Mutta ovat ilmeisestikin aika isollekin osalle ihmisitä vielä totisinta totta. Aika pelottavaa itse asiassa miten paljon nämä asiat voivatkin erota eri puolilla. Oman lähipiirini miehet ovat aivan itsestäänselvästi osallistuvia isiä ja tasa-arvoisia kummapneita joille vaikkapa hoitovapaalle jääminen ei ole mikään juttu vaan vain normaali valinta muiden joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.

Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)

Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.

Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kans aivan kyllästynyt siihen että mun elämä on yhtä työleiriä. Ensin aamuhommat, sitten palkkatyöt, illalla kotityöt ja lasten hoito ja kun lapset viimein nukkumassa, mies alkaa vihjailla että nyt olisi pallit täynnä ja voisi tehdä lisää lapsia. Itse haluaisin tässä vaiheessa levätä vaan ihan rauhassa enkä täyttää enää kenenkään tarpeita. Ei oo hehkeä äidin osa.

Onneksi lapsia ei ole mikään pakko hankkia. Itse en todellakaan jaksaisi tuollaista, vaan haluan vapaa-aikani olevan aidosti vapaata aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kans aivan kyllästynyt siihen että mun elämä on yhtä työleiriä. Ensin aamuhommat, sitten palkkatyöt, illalla kotityöt ja lasten hoito ja kun lapset viimein nukkumassa, mies alkaa vihjailla että nyt olisi pallit täynnä ja voisi tehdä lisää lapsia. Itse haluaisin tässä vaiheessa levätä vaan ihan rauhassa enkä täyttää enää kenenkään tarpeita. Ei oo hehkeä äidin osa.

Vaikka väitetään että mies ei kotitöitä tekemällä seksiä saa niin oma käsitykseni on kyllä ihan toinen. Kun tulee itse väsyneenä kotiin ja mies on hakenut jo lapset hoidosta, laittanut ruoan, siivonnut keittiön ja leikkii parhaillaan lasten kanssa piilosta niin on kyllä huomattavasti auliimpi miehen kiehnäykselle myöhemmin illalla.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kans aivan kyllästynyt siihen että mun elämä on yhtä työleiriä. Ensin aamuhommat, sitten palkkatyöt, illalla kotityöt ja lasten hoito ja kun lapset viimein nukkumassa, mies alkaa vihjailla että nyt olisi pallit täynnä ja voisi tehdä lisää lapsia. Itse haluaisin tässä vaiheessa levätä vaan ihan rauhassa enkä täyttää enää kenenkään tarpeita. Ei oo hehkeä äidin osa.

Miten olisi, voisitko sanoa miehellesi, että hän hoitaisikin aamuhommat, kotityöt ja lasten hoidon vaikkapa parin viikon ajan? Itse voisit tuona aikana vain käydä palkkatöissä ja lopun aikaa lähinnä levätä ja virkistäytyä? Tai jos varaisit itsellesi matkan (näin korona-aikana vaikka Itä-Suomeen) ja jättäisit arjen rutiinit miehesi kontolle?

Itse ainakin tein välillä vaimon valittaessa elämän ja arjen raskautta (erityisesti lasten ollessa pieniä) eräänlaisen "intervention", eli varasin yksin hänelle itselleen esim. hotelliviikonlopun, lähetin hänet matkaan ja hoidin lapset ja kodin, tein kotityöt ja valmistelin ruokia, lasten hoitoreput ym. valmiiksi seuraavaa viikkoa varten. Sunnuntai-iltana hain hänet rautatieasemalta. Takaisin tuli joka kerta rentoutunut vaimokulta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.

Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)

Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.

Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.

olisit heti sanonut että puhut vain panosuhteesta, etkä PARIsuhteesta. Nehän on tietysti ihan eri asioita.

Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.

Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.

Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.

Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.

On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.

Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.

Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.

No mitä varten sitä seksiä täytyy kerjätä juuri silloin, kun toisella on joku muu asia kesken? Ei moni nainenkaan lämpeä pitkässä suhteessa pyllyn puristeluun kesken tiskauksen tai laskujen maksun. Ainakin meillä näiden askareiden välillä on kuitenkin päivittäin paljon rauhallisia hetkiä, jolloin ei ole mikään tekeminen kesken. Usein näinä hetkinä tulee muutenkin hakeuduttua lähelle ja vaikka pussattua. Tällöin olisi ihan luontevaa antaa sen pikkupusun sijaan kiihkeämpi suudelma ja katsoa miten tilanne etenee. Vähän pelisilmää voi käyttää niin kummasti pakitkin vähenee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse valitsin suhteeseen naisen, joka haluaa NAIDA. Se on ainoa tapa pitää yllä päivittäistä seksiä. Jos joku tarvitsisi aina suklaarasian, viini-illallisen ja lepertelyä syttyäkseen seksille, emme olisi yhteensopivia. Kyllä se lihallinen kiima täytyy löytyä molemmilta, tai muuten seksielämä hyytyy.

Toivottavasti nainen pysyy terveenä ja halukkaan loppuelämänsä ;)

Ettei käy kuten minulle joka sairastuin syöpään, ja välissä on oltu molemmat ilman naintia kuukausitolkulla.

Tässä tilanteessa me muuttaisimme suhteen avoimeksi tai lopettaisimme sen riippuen siitä, mikä tuntuu meistä järkevältä. Ei tulisi mielenkään estää kumppaniani harrastamasta seksiä, jos en siihen itse satu pystymään.

olisit heti sanonut että puhut vain panosuhteesta, etkä PARIsuhteesta. Nehän on tietysti ihan eri asioita.

Puhun nimenomaan parisuhteista. Sinun mielestäsi esimerkiksi polyamoriset suhteet eivät ole parisuhteita? Aika outo näkemys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän olen ollut miesten kanssa tekemisissä, sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että en tartte itselleni aviomiestä vaan vaimon. Harmi etten ole lesbo.

Siis ihan oikeasti suuressa osassa parisuhteita juttu perustuu siihen että nainen siivoaa, laittaa ruokaa ja antaa seksiä. Mitä tekee mies? Maksaa tasa-arvoisesti nykyisin puolet laskuista. 

Mihin ihmeeseen tarvitsisin sohvalla makaavaan tai pleikkaa pelaavaa äijää, jota pitäisi passata ja jolle pitäisi antaa seksiä. Jos toinen ei mitenkään huomioi minua, niin miksi minäkään ketään huomioisin?

Alkuhuuma erikseen, arki kun tulee niin tuohon se menee.

Jos tuo ihan oikeasti on se vallitseva näköala niihin omiin ja lähipiirin avioliitoihin niin on syytä huolestua. Itse en tunnista tuota lähes lainkaan. En omassa suhteessani, enkä sukulaisteni tai ystävieni suhteissa. Jotain selkeästikin tehdään jossain väärin ja toisaalla oikein. Mistä se valtava ero näissä kokemuksissa tulee, sitä en osaa kyllä edes arvailla.

Minäpä voisin arvata: koulutustausta ja sosiaaliluokka voivat vaikuttaa vahvasti asiaan.

Kyllä. Täältä etelän koulutettujen ihmiseten kuplasta katsoen nämä sohvalla röhnöttävät miehet ja keittiössä taakkaansa jupisevat naiset vaikuttavat lähinnä joltain vanhan sketsisarjan hahmoilta. Mutta ovat ilmeisestikin aika isollekin osalle ihmisitä vielä totisinta totta. Aika pelottavaa itse asiassa miten paljon nämä asiat voivatkin erota eri puolilla. Oman lähipiirini miehet ovat aivan itsestäänselvästi osallistuvia isiä ja tasa-arvoisia kummapneita joille vaikkapa hoitovapaalle jääminen ei ole mikään juttu vaan vain normaali valinta muiden joukossa.

Näin se on meilläkin. Muistutan vain vielä, että tasa-arvoisessa parisuhteessa osataan elää ihan yhtä hyvin myös Ilomantsissa, Utsjoella tai Korsnäsissä, eikä yksinomaan PK-seudulla.

Vierailija kirjoitti:

Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.

Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.

Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.

Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.

On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.

Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.

Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.

Jospa vain valitsisitte alunperin sellaisen puolison joka sopii yhteen kanssanne niin ei tarvitsisi loppuelämää mäkättää siitä miten sitä naista/miestä ei vain voi ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen kans aivan kyllästynyt siihen että mun elämä on yhtä työleiriä. Ensin aamuhommat, sitten palkkatyöt, illalla kotityöt ja lasten hoito ja kun lapset viimein nukkumassa, mies alkaa vihjailla että nyt olisi pallit täynnä ja voisi tehdä lisää lapsia. Itse haluaisin tässä vaiheessa levätä vaan ihan rauhassa enkä täyttää enää kenenkään tarpeita. Ei oo hehkeä äidin osa.

Vaikka väitetään että mies ei kotitöitä tekemällä seksiä saa niin oma käsitykseni on kyllä ihan toinen. Kun tulee itse väsyneenä kotiin ja mies on hakenut jo lapset hoidosta, laittanut ruoan, siivonnut keittiön ja leikkii parhaillaan lasten kanssa piilosta niin on kyllä huomattavasti auliimpi miehen kiehnäykselle myöhemmin illalla.

Kotitöiden tekemisellä on merkitystä siihen miten suhtaudut puolisoon. Sillä taas on suuri merkitys haluamiselle ja haluttavuudelle. Kotityöt ei minun käsityksen mukaan toimi kuitenkaan aloitteena seksille vaan sen on jomman kumman tehtävä erikseen. Itse pidän siitä että aloiteellisia voi olla ja on molemmat vuorollaan se kertoo toiselle myös siitä että hän on edelleen silmissäni haluttava.

Vierailija kirjoitti:

Naisillahan koko juttu perustuu suhteen alkuaikoina miehelle valehtelemiseen. Ei ehkä tietoisesti, mutta ainakin seksuaalisesti ja ehkä sitä biologiakin ohjaa. Miesten pitäisi vain osata nähdä ne merkit, mutta se on melkein mahdotonta.

Seurustelu- ja tutustumisvaiheessa naidaan kuin puput ja naista eivät miehen mahdolliset epätäydellisyydet haittaa.

Muutetaan yhteen ja edelleen naidaan säännöllisesti. Miehellä saa olla omat harrastukset ja menot jne.

Mennään naimisiin ja saadaan lapset. Tähän loppuu usein se naisten kiinnostus miestä kohtaan seksuaalisesti. Lapset on saatu ja mieskään ei voi enää niin vain lähteä. Nyt ne miehen viat alkavat ärsyttämään kymmenkertaisesti ja ei sen sian kanssa enää viitsi sekstailla.

On olemassa enää yhteiset menot ja naisen menot. Miehen omia menoja ei ole, koska eihän niille ole enää aikaa. Et saa mennä Mikon ja Peran kanssa jääkiekkomatsiin, koska vaimo on jo sopinut, että tänään on peli-ilta Maaritin ja Heikin kanssa. Vaimo toki saa käydä lauantaisin tyttöjen kanssa brunssilla tai shoppailemassa. Jos taas ollaan yhdessä liikkeellä niin käydään siellä missä vaimo haluaa käydä, vahingossakaan ei voida käydä esim. Intersportissa.

Sitten kun kerran käyt siellä lätkämatsissa niin valitetaan, että me ei koskaan tehdä mitään yhdessä. Kysyt vaimolta, että mennäänkö yhdessä pelaamaan vaikka squashia tai yhdessä sinne lätkämatsiin niin sitten ei viitsitä sellaisia miesten juttuja tehdä. Mutta kun Maarit on hankkinut neljälle liput jonnekin taidenäyttelyyn ja sanot, että ei kyllä kiinnosta yhtään, menkää te vaan niin johan alkaa huuto ja kiukuttelu.

Sitten kun mies ehkä seksinpuutteessa käy tökkäämässä jotain toista niin huudetaan perheenrikkojaa ja pettäjäsikaa.

Tai sitten tällaisessa parisuhteessa mies voisi olla kuin mies: jos vaimon menot tai touhut eivät kiinnosta, voi puhua ja sopia vaimon kanssa, että tänä viikonloppuna hän voi lähteä viettämään tyttöjen iltaa kaupungille ja shoppailemaan kavereidensa kanssa, kun ensi viikonloppuna sinä lähdet Maken ja Peran kanssa jäkismatsiin tai pelailet heidän kanssa pleikkaa.

Oikea mies osaa sekä hoitaa oman osansa kotitöistä että ottaa omaa tilaa ja aikaa silloin kuin tarve on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä enemmän olen ollut miesten kanssa tekemisissä, sitä enemmän olen tullut siihen tulokseen että en tartte itselleni aviomiestä vaan vaimon. Harmi etten ole lesbo.

Siis ihan oikeasti suuressa osassa parisuhteita juttu perustuu siihen että nainen siivoaa, laittaa ruokaa ja antaa seksiä. Mitä tekee mies? Maksaa tasa-arvoisesti nykyisin puolet laskuista. 

Mihin ihmeeseen tarvitsisin sohvalla makaavaan tai pleikkaa pelaavaa äijää, jota pitäisi passata ja jolle pitäisi antaa seksiä. Jos toinen ei mitenkään huomioi minua, niin miksi minäkään ketään huomioisin?

Alkuhuuma erikseen, arki kun tulee niin tuohon se menee.

Jos tuo ihan oikeasti on se vallitseva näköala niihin omiin ja lähipiirin avioliitoihin niin on syytä huolestua. Itse en tunnista tuota lähes lainkaan. En omassa suhteessani, enkä sukulaisteni tai ystävieni suhteissa. Jotain selkeästikin tehdään jossain väärin ja toisaalla oikein. Mistä se valtava ero näissä kokemuksissa tulee, sitä en osaa kyllä edes arvailla.

Minäpä voisin arvata: koulutustausta ja sosiaaliluokka voivat vaikuttaa vahvasti asiaan.

Kyllä. Täältä etelän koulutettujen ihmiseten kuplasta katsoen nämä sohvalla röhnöttävät miehet ja keittiössä taakkaansa jupisevat naiset vaikuttavat lähinnä joltain vanhan sketsisarjan hahmoilta. Mutta ovat ilmeisestikin aika isollekin osalle ihmisitä vielä totisinta totta. Aika pelottavaa itse asiassa miten paljon nämä asiat voivatkin erota eri puolilla. Oman lähipiirini miehet ovat aivan itsestäänselvästi osallistuvia isiä ja tasa-arvoisia kummapneita joille vaikkapa hoitovapaalle jääminen ei ole mikään juttu vaan vain normaali valinta muiden joukossa.

Näin se on meilläkin. Muistutan vain vielä, että tasa-arvoisessa parisuhteessa osataan elää ihan yhtä hyvin myös Ilomantsissa, Utsjoella tai Korsnäsissä, eikä yksinomaan PK-seudulla.

Kyllä, ei ollut tarkoitus leimata tai stereotypisoida liikaa. Ihmisiä on kaikenlaisia joka puolella maata. Ne määrät ja painotukset vain vaihtelevat jonkin verran niin että tietty tyyli elää ja olla tuntuu monille tutummalta tietyssä osassa maata ja toisessa helpommin jonkun toisenlainen.