Lue keskustelun säännöt.
Suhde kriisissä, mies kertoi vihdoin syyn haluttomuuteen
05.06.2020 |
Meillä ollut tämän vuoden aikana seksiä n. 3 kertaa. Ei hellyyttä tai toisen huomioimista enää pitkään aikaan. Yhdessä 6 vuotta. Eilen raivostuin ja tivasin syytä etäisyyteen kunnes mies totesi "No katso nyt itseäsi ja mieti".
Olen hämmentynyt ja sanaton. Mitä tekisitte itse vastaavassa tilanteessa?
Kommentit (339)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan puhuin tässä lihomisesta ihan muuten vaan, luonnollisesti eri asia, jos lihoo sairastumisen seurauksena tms.
Miten tilanne muka on erilainen, jos lihoo sairastumisen seurauksena? Viehättyminen ei ole tahdonalainen reaktio, joten jos toinen lihoo masennuksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan myötävaikutuksesta, ihan yhtä lailla sen seksielämän voi silloin olettaa kärsivän. Ihmisen, joka ei kiihotu lievästi tai voimakkaasti ylipainoisista vartaloista, ei voi olettaa harrastavan seksiä tällaisen kumppanin kanssa, tai jäävän seksittömään suhteeseen.
Höpöpuhetta, että viehättyminen olisi vain annettu reaktio mille ei voi mitään.
Miten selitätte, että köyhinä aikoina laihoja halveksittiin ja mitä isompi nainen, sen haluttavampi oli? Täysin kulttuurista.
Iso syypää on porno, se ohjaa miehen aivoja kiihottumaan vain luonnottomasta eli laihasta ja muodokkaasta kropasta. Eli: nyt sitä pornoa vähemmälle niin alkaa se aviopuolisokin kiinnostamaan!
Tuskinpa pornolla on asian kanssa paljoakaan tekemistä. Olen kasvanut aikana ennen nettipornoa, ja ihan teinistä saakka olen syttynyt samasta vartalotyypistä. Pornoahan käsittääkseni löytää ihan jokaisesta vartalotyypistä, joten miten se voisikaan olla syyllinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan puhuin tässä lihomisesta ihan muuten vaan, luonnollisesti eri asia, jos lihoo sairastumisen seurauksena tms.
Miten tilanne muka on erilainen, jos lihoo sairastumisen seurauksena? Viehättyminen ei ole tahdonalainen reaktio, joten jos toinen lihoo masennuksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan myötävaikutuksesta, ihan yhtä lailla sen seksielämän voi silloin olettaa kärsivän. Ihmisen, joka ei kiihotu lievästi tai voimakkaasti ylipainoisista vartaloista, ei voi olettaa harrastavan seksiä tällaisen kumppanin kanssa, tai jäävän seksittömään suhteeseen.
Anteeksi mutta miten niin muka lähes kaikki miehet on näin viallisia? Ettei muka pysty seksiin puolleamman kanssa? Pahasti vialla kyllä, minusta pitäisi seisokki onnistua jos toista kerran rakastaa.
Kiihottumiselle ja välittämisellä on aika vähän tekemistä keskenään. Voit kiihottua ihmisistä, joita et rakasta, ja rakastaa ihmisiä, jotka eivät kiihota.
Toki. Mutta eikös puolisoksi yleensä valita ihminen, jossa nämä kaksi toteutuu? Jos tilanne yhtäkkiä muuttuu, niin terapiaan kaivelemaan syitä. Takuulla muitakin kuin se, et toinen on lihonut 2 kg.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan puhuin tässä lihomisesta ihan muuten vaan, luonnollisesti eri asia, jos lihoo sairastumisen seurauksena tms.
Miten tilanne muka on erilainen, jos lihoo sairastumisen seurauksena? Viehättyminen ei ole tahdonalainen reaktio, joten jos toinen lihoo masennuksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan myötävaikutuksesta, ihan yhtä lailla sen seksielämän voi silloin olettaa kärsivän. Ihmisen, joka ei kiihotu lievästi tai voimakkaasti ylipainoisista vartaloista, ei voi olettaa harrastavan seksiä tällaisen kumppanin kanssa, tai jäävän seksittömään suhteeseen.
Omalla kohdalla näen sairastumisen seurauksena lihomisen eri tavalla siinä suhteessa, että asia on ns. korjattavissa. Eli jos ikänsä kohtuu terveellisesti elänyt sairastuu vaikkapa kilpirauhasen vajaatoimintaan, niin kun sairaus saadaan hoidettua/tasapainoon, todd.näk. myös painoon tulee muutos taas parempaan. Toki tämä vaatii aikaa, mutta voidaan silti jatkaa esim. yhdessä liikkumista ja tehdä yhdessä hyvää ruokaa jne, mikä myös vaikuttaa viehättyneisyyteen.
Verrattuna sitten siihen, että toinen lopettaa itsestään huolehtimisen täysin, makaa sohvalla päivät pitkät, syö ja juo huonosti. Ei halua liikkua. Ja tämä vain koska "ei tarvitse kun on parisuhteessa" tms. Eihän tällöin ole kyseessä sama ihminen, johon alunperin ihastui.
Näin itse ajattelen, toivottavasti tästä ymmärsi pointin :)
Minusta näkemyksesi on turhan optimistinen. Esimerkiksi masennus voi olla koko loppuelämän vaiva, ja moni sairaus vaikeuttaa painonhallintaa todella paljon. Kilppari on varmasti helpoin vaiva tässä mielessä. Tilastojen valossa jos kumppanisi lihoo vaikka 20 kiloa, hän ei entisiin mittoihinsa erittäin todennäköisesti enää palaa, ja parhaimmillaankin painon karistamiseen voi mennä vuosia.
Onko sinun mielestäsi kohtuullista olla vuosia seksittömässä suhteessa? Vai pitäisikö kumppanin seksiä harrastaa vastoin tahtoaan? Entä olisitko itse noin kauan suhteessa ihmiseen, joka ei kiihotu sinusta? Minä en huolisi yhdenkään skenaarion mukaista suhdetta.
Toki voinkin olla turhan optimistinen, kukapa tälläistä voi ennakkoon varmaksi sanoa.
Etenkin kun kyseessä kahden osapuolen tarpeet ja halut: voihan tilanne mennä vaikka niinkin päin, että se sairastunut ja sitämyöten lihonut osapuoli ei halua seksiä em. asioiden vuoksi.Niin ja sairastan itse masennusta, joten kyllä tiedän, että se on luultavasti jossain määrin loppuelämän sairaus. Omalla kohdallani olen onneksi pystynyt pitämään kiinni suhtkoht terveellisestä elämäntavoista, toki vaihtelua on ollut niissäkin eikä paino ole koko ajan pysynyt samana. Kuten ei kumppanillanikaan erilaisten elämäntilanteiden vuoksi.
Kysymyksiisi vielä vastauksia:
- Olisin valmis olemaan seksittömässä suhteessa pitempäänkin sairauden takia. En esim. jättäisi puolisoani syövän tai vaikkapa vaikean masennuksen takia.
- Kenenkään ei tarvitse (eikä kannata) harrastaa seksiä vastentahtoaan, mutta pitää muistaa että seksittömyys ei automaattisesti poista muuta läheisyyttä. Se sairastunut kumppani on edelleen se sama ihminen, joten mihin se rakkaus ja sitä myötä hellyyden osoittaminen katoaisi?
- Jos läheisyyttä ja hellyyttä olisi muuten, niin seksittömyyttä kestäisin kyllä pidempäänkin. Olemme mieheni kanssa tästä keskustelleet, ja ymmärrämme sen tosiasian, että kumpikaan ei kiihotu vaikeasti ylipainoisesta ihmisestä. Jos tilanne on kuitenkin väliaikainen (= sairaudesta johtuva), ja lihonut osapuoli on edelleen se sama ihminen ja arvostaa terveellisiä elämäntapoja, niin ei se viehättyvyys kuitenkaan lopullisesti katoa.Oma pointti tiivistetysti: elämäntavat. Itse en viehäty enkä kiihotu ylipainoisesta sohvaperunasta. Mutta 20 kg (mikä ei minusta ole edes älyttömän paljon, kuten aloituksessa jo kirjoitinkin) sairauden seurauksena lihonut, edelleen aktiivinen ja suht terveellisesti syövä kumppani on eri asia.
Kiitos vastauksistasi.
Olemme erilaisia siinä mielessä, että minä en jäisi seksittömään suhteeseen, eikä hellyys ja läheisyys riitä minulle täyttämään näitä tarpeita. (Seksissä on minulle kysymys etupäässä muusta kuin hellyydestä). Olen elämässäni jo kerran eronnut erittäin rakastavasta suhteesta yhteensopimattomuuden vuoksi, joten tiedän myös omakohtaisesti, ettei pelkkä rakkaus riitä pitämään yllä suhdetta.
Minulle eivät myöskään laiskat elämäntavat merkitse mitään viehättymisen kannalta. Terveellinen syöminen, fyysinen suorituskyky ja liikunnallinen aktiivisuus ovat minulle täysin yhdentekeviä ominaisuuksia kumppanissa.
Näinpä, ihmiset on erilaisia ja arvostavat kumppanissaan erilaisia asioita :)
Mielenkiinnosta kysyn vielä sinulta: jättäisitkö sinä puolisosi, jos hän sairastuisi vaikkapa siihen syöpään tai vaikeaan masennukseen, eikä haluaisi tai kykenisi seksiin vaikkapa vuoteen tai useampaan? Eli onko seksittömyys aina kynnyskysymys.
Tuossa tilanteessa joko avaisimme tai lopettaisimme suhteen sen mukaan, mikä meistä tuntuisi järkevältä tuossa tilanteessa. Ainakin minun puolestani voisin jatkaa toisen elämässä ystävänä. Seksitön parisuhde ei ole minulle vaihtoehto.
Varmaan sanoit alttarilla, että joo joo, myötä- ja vastamäessä rakastat, mutta seksittömyyttä et aio sietää? Hedonismi ja itsekkyys huipussaan...
En ole naimisissa enkä ole koskaan luvannut jäädä seksittömään parisuhteeseen. Miksi lupaisinkaan, kun seksi on minulle parisuhteen tärkein osa-alue?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja tosiaan puhuin tässä lihomisesta ihan muuten vaan, luonnollisesti eri asia, jos lihoo sairastumisen seurauksena tms.
Miten tilanne muka on erilainen, jos lihoo sairastumisen seurauksena? Viehättyminen ei ole tahdonalainen reaktio, joten jos toinen lihoo masennuksen tai kilpirauhasen vajaatoiminnan myötävaikutuksesta, ihan yhtä lailla sen seksielämän voi silloin olettaa kärsivän. Ihmisen, joka ei kiihotu lievästi tai voimakkaasti ylipainoisista vartaloista, ei voi olettaa harrastavan seksiä tällaisen kumppanin kanssa, tai jäävän seksittömään suhteeseen.
Anteeksi mutta miten niin muka lähes kaikki miehet on näin viallisia? Ettei muka pysty seksiin puolleamman kanssa? Pahasti vialla kyllä, minusta pitäisi seisokki onnistua jos toista kerran rakastaa.
Kiihottumiselle ja välittämisellä on aika vähän tekemistä keskenään. Voit kiihottua ihmisistä, joita et rakasta, ja rakastaa ihmisiä, jotka eivät kiihota.
Toki. Mutta eikös puolisoksi yleensä valita ihminen, jossa nämä kaksi toteutuu? Jos tilanne yhtäkkiä muuttuu, niin terapiaan kaivelemaan syitä. Takuulla muitakin kuin se, et toinen on lihonut 2 kg.
Ei minua aikaan kiinnostaisi mennä terapiaan ihmettelemään, miksi toinen ei ole minusta seksuaalisesti kiinnostunut, kun en kuitenkaan sellaisen ihmisen kanssa suhdetta tule jatkamaan. Vahva ja molemminpuolinen seksuaalinen halu on parisuhteen edellytys. Sen varaan rakentuvat suhteen muut mahdolliset osat. Jos se puuttuu, on molempien parempi etsiä uusi kumppani.
Varmaan katsoisin itseäni ja miettisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Liikaa pornoa ja muovinaisia. Ei siinä tavallinen löllötissi enää kelpaakkaan, löysine perseineen. toki jos hän itse on joku komea urheilija niin ehkä tarvisi samanlaisen kumppanin? mutta tavallinen punkero katsokoon peiliinsä itse
Miksi yhden pornojankkaajan piti tulla tämäkin ketju pilaamaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin ja etsisin miehen jolle kelpaan sellaisena kuin olen. Voihan sitä painoa pudottaa ja ruveta meikkaamaan, mutta tuskin enää tuon saman miehen kanssa.
Onko naisilla joku tarve testata miehiä näin? Eli kun mies on saatu parisuhteeseen, niin p3rseen annetaan levitä ja kaikki muukin itsestä huolehtiminen lopetetaan. Ja vasta eron jälkeen palataan taksisin alkutilanteeseen?
Yleensä lihominen johtuu pas*asta parisuhteesta. Mies ei huomioi, rakasta tai tuo ylipäätään mitään siihen suhteeseen. Vaatii vain.
Jos ei voi henkisesti hyvin, ei jaksa huolehtia itsestään, urheilla, panostaa ruokavalioon, arvostaa ja rakastaa itseään. Se, mitä tunnet ja olet sisimmässä, heijastuu ulkoiseen olemukseen. Jos mieliala ei ole innostunut, ei jaksa. 90% tapauksissa nainen edes tiedosta kuinka huonosti voi.
Joten miehet syyttäkää itseänne, jos se kotiorja, piika ja patja siellä kotona lihoo.
Mies on monikäyttöinen syypää. Vika, kuin vika syy on aina miehen.
Tässä tapauksessa lihottaa naisen.
Käykö tuo syyksi myös toisinpäin, vai onko lihonneen miehen oma vika huonoine elintapoineen?
Naisellahan ei ole huonoja tapoja naposteluineen ja mättöineen.
Koska nainen ottaa itseään niskasta kiinni ja kantaa itse vastuunsa?
Oletko kuullut termiä tunnesyöminen? Lääkitään pahaa oloa syömällä, se tuo lohtua ja hetkellistä hyvää oloa. Henkiset voimat ei riitä muuhun.
Eikä kyse ole itseään niskasta kiinni ottamisesta. Kun päästää irti vahingollisesta suhteesta, lohtusyöminen jää, voimat palaavat, kiinnostus terveelliseen ravintoon ja liikuntaan palaa. Tästä on kysymys ns. kostokropassa. Se on helppo toteuttaa kun elämässä ei ole stressiä ja pahaa mieltä. Ilo kun palaa, syntyy hyvän kierre. Iloisena jaksaa liikkua ja syödä hyvin, mikä taas lisää iloa jne...
Nainen palautuu omaksi itsekseen = kostokroppa.
Te jotka väitätte ettei porno voi olla syy. Lukekaapa mitä pornoriippuvuus tai ylipäänsä pornon katsominen aiheuttaa. Juurikin sen, että normaali nainen ei kelpaa. Porno pilaa aivot ja ajatusmaailman. Oli mies sitten kasvanut ennen Internetiä, ei tarkoita sitä että ei voisi liikakuluttaa nykyään pornoa. Aika moni vanhempi mies on ihan koukussa, eikä kiinnosta mikään muu ku pornonaiset ja teini-ikäset. En väitä että tietäisin varmasti että AP:n miehellä kyse on just tästä, mutta tää on nykyään niin yleinen ongelma. Kaikki naiset vaa turhaa miettii et niiden pitäis muuttua, mut sit ku ne yrittää muuttuu nii ihmettelee ku ei vieläkään kelpaa. Ku mies selän takana pornorunkkaa aina ku silmä välttää. Tai käy maksullisissa. Nuoret miehet nykyään hakee erektiolääkkeitäki ku ei enää seiso oman naisen kanssa ku porno on ainoo mikä kiihottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tilanne ei tule tuosta enää muuttumaan, vaikka AP tekisi mitä.
Jos on rakkautta riittävästi, niin hyväksyy rakkaan. Kun ei ole, niin näkee hänessä kaikki virheet korostettuna.
Vierailija kirjoitti:
Te jotka väitätte ettei porno voi olla syy. Lukekaapa mitä pornoriippuvuus tai ylipäänsä pornon katsominen aiheuttaa. Juurikin sen, että normaali nainen ei kelpaa. Porno pilaa aivot ja ajatusmaailman. Oli mies sitten kasvanut ennen Internetiä, ei tarkoita sitä että ei voisi liikakuluttaa nykyään pornoa. Aika moni vanhempi mies on ihan koukussa, eikä kiinnosta mikään muu ku pornonaiset ja teini-ikäset. En väitä että tietäisin varmasti että AP:n miehellä kyse on just tästä, mutta tää on nykyään niin yleinen ongelma. Kaikki naiset vaa turhaa miettii et niiden pitäis muuttua, mut sit ku ne yrittää muuttuu nii ihmettelee ku ei vieläkään kelpaa. Ku mies selän takana pornorunkkaa aina ku silmä välttää. Tai käy maksullisissa. Nuoret miehet nykyään hakee erektiolääkkeitäki ku ei enää seiso oman naisen kanssa ku porno on ainoo mikä kiihottaa.
Joo, tästä on lääkärit varoittaneet. Liikaa kun vemputtaa, menee vehje ihan pilalle. Tuntoaisti tai joku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitähän sulle siteen on tapahtunut kun noin sanottiin?
Silläkään ei oo merkitystä että minkä näköinen se oma nainen on jos on pakottava tarve vaan pornon kattomiseen. Naiset, ei ole teidän syy, jos mies mielummin runkkaa pornolle ku on teidän kanssa. Vaikka laihdutat tai hankit silarit, niin se mies ei ees huomaa sitä kun on kiire etsiä uutta runkkumatskua netistä. Sit ne voi hyvin syyllistää teitä että "kun sä oot lihonut ja rypistyny". Ja nekö on sit pysyny täydellisenä ajan saatossa, jos ikinä olleet täydellisiä? Mut porno saa ne uskomaan että naisen kuuluu olla virheetön olio, jolla ei oo ihmisyyttä, ei tunteita, ei huonoja päiviä, ne on vaan ja ainoastaan miehen tyydytystä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mieheni haukkuu ulkonäköäni lähes joka päivä. Katsoo minua joka aamu halveksuen päästä varpaisiin ja haukkuu lastemme aikana. Arvostelee siis ulkonäköäni. Olen siis oikeasti mallin mitoissa ja painan saman verran kuin lukiossa. Ei ole raskausarpiakaan yhtään, vaikka yhteisiä lapsiakin löytyy. Pienet tissit (B-kuppi), mutta eivät roiku ja kroppa hyvässä kunnossa. Kasvot ovat kuulemma miehestäkin kauniit. Ainoastaan otsassa vähän ryppyjä, kun 40 vuotta alkaa lähestyä. Mutta silti pitää haukkua kokoajan, koska olen hänestä liian laiha. Pitäisi olla enemmän lihaksia kuulemma. En siis ole edes alipainoinen vaan normaalipainoinen 175/60, ja tämän painoinen olen ollut aina, koko suhteen ajan. Mulla on kaikesta huolimatta hyvä itsetunto. Mutta oikeasti vituttaa kuunnella tuota pään aukomista joka aamu ensimmäisenä kuin herään.
Mä jotenkin ymmärtäisin, että mies voisi arvostella minua, jos hän olisi itse kovassa tikissä, mutta kun ei todellakaan ole. Olen paljon kovakuntoisempi. Ja tarkennuksena vielä, että minä en arvostele miehen ulkonäköä. Olen sitä mieltä, että ihmisen ulkonäön arvostelu on alhaista. Kukaan ei mahda lihavuudelleen, laihuudelleen, silmien tai ihon värilleen jne. yhtään mitään. Olenkin sanonut miehelle, että jos en kelpaa hänelle tällaisena kuin olen, hän voi mennä. Ja tarkoitan sitä ihan oikeasti. Tiedän, että minulle olisi ottajia. Olen ollut uskollinen miehelleni, koska olen rakastanut häntä, mutta jatkuva ulkonäköni arvostelu on saanut minut pohtimaan eroa. Toinen vaikea asia on se, että mies ei ole suostunut 10 vuoteen tekemään mitään kotitöitä. Ei siivoa, ei laita ruokaa, ei tiskaa, ei hoida lapsia, ei käy kaupassa jne. Kun hoidin lapsia äitiyslomalla kotona, ei tämä tuottanut ongelmia, mutta kun palasin työelämään, se todellakin on ongelma! En jaksa hoitaa vuodesta toiseen töitä, kotia ja lapsia yksin. Eroaminen tuntuu vaikealta, koska toivoisin, että lapsilla olisi ehjä koti. Toisaalta kuinka paljon ihmisen täytyy kestää kotipiikana olemista ja jatkuvaa perusteetona haukkumista?
Mun mieheni haukkuu ulkonäköäni lähes joka päivä. Katsoo minua joka aamu halveksuen päästä varpaisiin ja haukkuu lastemme aikana. Arvostelee siis ulkonäköäni. Olen siis oikeasti mallin mitoissa ja painan saman verran kuin lukiossa. Ei ole raskausarpiakaan yhtään, vaikka yhteisiä lapsiakin löytyy. Pienet tissit (B-kuppi), mutta eivät roiku ja kroppa hyvässä kunnossa. Kasvot ovat kuulemma miehestäkin kauniit. Ainoastaan otsassa vähän ryppyjä, kun 40 vuotta alkaa lähestyä. Mutta silti pitää haukkua kokoajan, koska olen hänestä liian laiha. Pitäisi olla enemmän lihaksia kuulemma. En siis ole edes alipainoinen vaan normaalipainoinen 175/60, ja tämän painoinen olen ollut aina, koko suhteen ajan. Mulla on kaikesta huolimatta hyvä itsetunto. Mutta oikeasti vituttaa kuunnella tuota pään aukomista joka aamu ensimmäisenä kuin herään.
Mä jotenkin ymmärtäisin, että mies voisi arvostella minua, jos hän olisi itse kovassa tikissä, mutta kun ei todellakaan ole. Olen paljon kovakuntoisempi. Ja tarkennuksena vielä, että minä en arvostele miehen ulkonäköä. Olen sitä mieltä, että ihmisen ulkonäön arvostelu on alhaista. Kukaan ei mahda lihavuudelleen, laihuudelleen, silmien tai ihon värilleen jne. yhtään mitään. Olenkin sanonut miehelle, että jos en kelpaa hänelle tällaisena kuin olen, hän voi mennä. Ja tarkoitan sitä ihan oikeasti. Tiedän, että minulle olisi ottajia. Olen ollut uskollinen miehelleni, koska olen rakastanut häntä, mutta jatkuva ulkonäköni arvostelu on saanut minut pohtimaan eroa. Toinen vaikea asia on se, että mies ei ole suostunut 10 vuoteen tekemään mitään kotitöitä. Ei siivoa, ei laita ruokaa, ei tiskaa, ei hoida lapsia, ei käy kaupassa jne. Kun hoidin lapsia äitiyslomalla kotona, ei tämä tuottanut ongelmia, mutta kun palasin työelämään, se todellakin on ongelma! En jaksa hoitaa vuodesta toiseen töitä, kotia ja lapsia yksin. Eroaminen tuntuu vaikealta, koska toivoisin, että lapsilla olisi ehjä koti. Toisaalta kuinka paljon ihmisen täytyy kestää kotipiikana olemista ja jatkuvaa perusteetona haukkumista?
”Katso itseäsi ja mieti” ei edes ole mikään syy. Siinä sysätään sulle vastuu päätellä, miksi hän on haluton. Jotta voi sitten takertua johonkin sun päättelemään syyhyn, joka sun päässä on totta. Joku, minkä sun epävarmuus on luonut.
Jos puoliso vastaa noin, niin on aika tosiaan katsoa peiliin. Jos tivaa totuutta, on hyväksyttävä totuus. Ja totuus on ylipaino. Muuta nykyiset elämäntapasi.
T. N53, hoikka
Lähes läski lenkille. Kunhan saat pudotettua ne 20 liika kiloa niin johan alkaa äijällekin taas pillu maistuu.
Vierailija kirjoitti:
Lähes läski lenkille. Kunhan saat pudotettua ne 20 liika kiloa niin johan alkaa äijällekin taas pillu maistuu.
Tai 50kg.
Ja myös toisinpäin.