Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?
Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden? Pelkään että en tapaa koskaan, koska olen jo 30-vuotias ja sinkku ollut aina..
Kommentit (1372)
Merkittävimmät rakastumiset:
2014 vuonna olin silloin 23-vuotias, täysin yllättäen rakastuin 1986 syntyneeseen kaverimieheen, joka antoi tukea kokemassani vaikeassa asiassa.
Olemme edelleen merkityksellisen hyvissä väleissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2020 ollessani 29-vuotias tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssa asetuin aloilleni. En kokenut suurta rakastumista, mutta tunsin että mies haluaa sitoutua kuten itsekin. Muutimme hyvään paikkaan pois Helsingistä.
17-vuotiaana. Nyt yhdessä oltu 36 vuotta ja edelleen rakastuneita.
Hyvä kysymys.. En tiedä mitä tuo merkittävä rakkaus tarkoittaa, kun olen ajatellut, että jokainen on merkityksellinen silloin kun tulee. Ehkä voisit tarkwntaa mitä sillä tarkoitat? Suhteen pituutta, tunteiden syvyyttä,vai jotain muuta?
Olin naimisissa ja saman henkilön kanssa yhdessä yli 15v, olihan se merkittävä pätkä, mutta oliko se rakkautta, en tiedä, kulissi ja käsikirjoitus ennemmin. Sen jälkeen, joo pari seurustelua, jotka nostan itse tärkeämmäksi kuin pari muuta tapailua. Lähinnä sillä, että niistä olisi voinut tulla ennemmänkin, jos... Mutta koska jossittelu ei auta, niinpä pidän niitä siinä arvossa kuin ovat.
16-vuotiaana, 36-vuotiaana sekä
42-vuotiaana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gemini69 kirjoitti:
2020 ollessani 29-vuotias tapasin nykyisen mieheni. Hänen kanssa asetuin aloilleni. En kokenut suurta rakastumista, mutta tunsin että mies haluaa sitoutua kuten itsekin. Muutimme hyvään paikkaan pois Helsingistä.
Kuulostaa hyvin tylsältä elämältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin juuri täyttänyt 15 vuotta. Nyt olen 44. Olemme edelleen yhdessä
17 vuotiaana ja nyt oltu yhdessä 38 vuotta.
Ikää meillä on 56 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
yli viisikymppisenä, vasta silloin olin valmis antamaan/vastaanottamaan rakkautta !
28v. ja 44 vuotta avioliittoa, elämäni mies. Ensimmäinen puoliso oli narsisti ääliö josta ero tuli kun lapsi syntyi, onneksi, saimme hyvän elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13v. sitä kesti 3vuotta, nyt 46v. vieläkin muistan henkilön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
14v. En saanut häntä koskaan.
N 38Mulla sama. Siis sain, mutta en saanut. Oltaisiin haluttu toisemme, mutta asutiin kaukana toisistamme jne jne.
Tapasin 49-vuotiaana iki-ihanan miehen, mutta oli varattu. Muutama kerta tavattiin ja sitten ilmoitin, että annetaan olla. En halunnut olla kakkonen/reservi. En halunnut kiusata itseäni enempää. Mies olisi halunnut jatkaa salatapaamisia. Nyt olen 68-vuotias ja sinkku edelleen. Ei ole kotoa kukaan hakenut...
15-vuotiaana, sitten 16 vuotiaana, 18v., 22v, 25v, 29v, 32v, 35v,....ihanaa olla rakastunut.
Säälin kyllä näitä pitkissä avioliitoissa olevia. Siinä ei paljon elämästä tiedä mitään, kun on koko ajan jumissa samassa parisuhteessa.
19 vuotiaana. Eräs ihminen teki katalan tempun jonka takia tarinamme päättyi. Sain tietää siitä vuosikymmenien jälkeen. Kohta 30 vuotta ollut naimisissa toisen miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Säälin kyllä näitä pitkissä avioliitoissa olevia. Siinä ei paljon elämästä tiedä mitään, kun on koko ajan jumissa samassa parisuhteessa.
Toisaalta ihanaa, kun on löytänyt ihmisen, jonka kanssa suhde kestää ja kestää. Senhän täytyy olla tosi rakkautta, oikeaa yhteenkuuluvuutta. Joillakin se voi myös olla omistamista, että toinen ei saa katsoakaan muita. Niin silloin jää monesta muusta, erilaisesta ihmisestä paitsi, mutta tarvitseeko muita ollenkaan jos on yks huippuhyvä?
Nelikymppisenä. Suhde kesti 16 vuotta, sitten mies vaihtoi nuorempaan..Aion olla yksin loppuelämäni, niin kovaa sattui ja luotto miehiin mennyttä.
24-vuotiaana. Yhdessä jo 25 vuotta.