Minkä ikäisenä tapasit elämäsi merkittävimmän rakkauden?

Täh?

Uskooko ihmiset vielä vuonna 2023 rakkauteen?

Tiedoksi, että rakkautta ei ole. Se on himoa koska muuten ihmiskunta kuolisi sukupuuttoon. Biologiaa.

Tiede on jo kohtuullisen kehittynyttä.

En ymmärrä ihmisten epäloogisuutta. Joku ateisti ei usko Jumalaan, voi uskoa rakkauteen, vaikka rakkautta ei voi nähdä. Se on mielikuvitusta eikä järjellisesti totta.

On loogista ja järkeenkäypää uskoa Jumalaan, koska konkreettiset todisteet ovat koko ajan ympärillä nähtävissä.

Me olimme tavatessamme 50 ja 57 <3 <3

Tapasin hänet 7-vuotiaana ensimmäisellä luokalla. Toki rakastuin häneen vasta myöhemmin lukiossa 18-vuotiaana ja edelleen ollaan yhdessä. Nyt 32-vuotias

26v, puoliso 2v vanhempi ja nyt olemme +60v. Ei ole kummallakaan edelleenkään mitään tarvetta vaihtaa. 🥰

Olin 26. Nyt ollaan oltu naimisissa 24 vuotta. Ihmettelen yhä aika usein, miten sain noin hyvän miehen.

Suuri rakkaus tuli vastaan 65-vuotiaana, mies oli 70 täyttänyt. 1,5 vuotta ehdimme seurustella, sitten hän kuoli keuhkosyöpään. Elämäni parasta seksiä ja tosi kiihkeää. Molemmilla takana pitkä surkea avioliitto.

Olin 34v ja rakastuin aivan täysin. Mentiin naimisiin ja saatiin kolme lasta, jotka lähtivät omilleen kaikki. Nyt oltu pian 37v naimisissa ja kaksi lastenlasta.

Minulla on ollut hyvä vaimo. Hyvät appivanhemmat, mutta he ovat jo ns. matkasauvansa laskeneet.

Nyt ollaan kahdestaan ja kesää odotetaan.

Olin 47-vuotias, eronnut ja kahden tyttären äiti. Tapasin samanikäisen miehen, joka oli myös tahollaan eronnut ja kahden pojan isä. Heti tuntui, että se on nyt menoa! Rakkautta on kestänyt jo 19 vuotta, ja meillä on kaksi lastenlastakin. Parempaa miestä en olisi voinut toivoa! Onnellinen sattuma, että tapasin juuri hänet.

Ensin merkittävimmän tapasin 10-vuotiaana. Mutta merkittävämmän ja merkittävimmän tapasinkin 29-vuotiaana.

Huijaat itseäsi. Ei sellaista ole siinä muodossa mitä kuvittelet.

Elämäsi rakkauden koet kun saat ensimmäisen lapsen. Mies on vaan väline siihen. Tulet vielä huomaamaan tämän.

Tapasin ihanan vaimoni vuonna 1998, olin tuolloin 28-vuotias. Yhdessä edelleen ja paranee vaan.

21 vuotiaana.

30 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Huijaat itseäsi. Ei sellaista ole siinä muodossa mitä kuvittelet.

Elämäsi rakkauden koet kun saat ensimmäisen lapsen. Mies on vaan väline siihen. Tulet vielä huomaamaan tämän.

Sä et tiedä, mistä puhut.

Rakkaus lapseen on ääretön, mutta lapset ovat lainassa vain. Kun saa kokea samaa parisuhteessa se on täydellistä. Hyvä kumppani, kun pysyy vierellä aina..

26 vuotiaana tapasimme mieheni kanssa netissä. Oli kaukosuhde, ekaa kertaa tapasimme vasta 3 vuoden päästä. Olemme edelleen yhdessä ja ollaan nyt 31 ja 32v.

V. 2001. Meille tuli koiranpentu.

Olin täyttänyt 40 vuotta, kun mies vei jalat alta. Onnellinen parisuhde kariutui, kasvoimme erilleen ja mies löysi nuoremman, itse en ole ketään elämääni enää kaivannut. Suhde tappoi minusta kaiken ja olen päättänyt elää yksin.

13 vuotiaana tavattiin ja oltiin kavereita, noin 18-19 vuotiaana alettiin seurustella, sittemmin naimisiin on menty ja sitä on kestänyt tähän päivään saakka!

Mutta ei sen ole väliä minkä ikäisenä rakkauden löytää. Oman äitini kohdalla vasta kolmas avioliitto oli se pysyvä ja toimiva. Ihan sama minkä pituinen rakkaustarina on, tärkeintä on että on hyvä olla jonkun kanssa(ja se joku voi olla ihan oma itsekin!)

Vielä tulossa. Ehkä tänä vuonna hän tulee. N n. 70v.

Lukion toisella luokalla, rinnakkaisluokan oppilas. Ei muita ihastuksia hänen jälkeensä.